Etätyöskentely korostaa kodin energiatehokkuuden merkitystä
5.10.2020 – Mitä taloyhtiön osakkaan kannattaa tietää eri energiatehokkuustoimien tärkeydestä ja ajoituksesta?

Kotona työskentely on lisääntynyt, ja moni pohtii, minkälaisilla arjen teoilla olisi mahdollista säästää energiaa. Pienilläkin teoilla on merkitystä, mutta paras tapa vaikuttaa taloyhtiön energiatehokkuuteen ovat erikokoiset energiaremontit ja -hankkeet. Aina toimenpiteiden ei tarvitse olla massiivisia. Energiankulutusta voidaan laskea tuntuvasti myös yksinkertaisilla säätötoimenpiteillä.
Suurin energiansäästöpotentiaali on peruskorjausiässä olevissa 1960–70-luvun taloyhtiöissä. Energiatehokkuuden parantamiseen on kuitenkin tarjolla useita helppoja keinoja jo ennen isoja korjauksia.
”Usein energiatehokkuustoimenpiteiden ajatellaan olevan massiivisia korjauksia, vaikka tilannetta voidaan parantaa huomattavasti myös yksinkertaisemmilla teoilla”, kertoo Granlundin taloyhtiöpalvelujen ryhmäpäällikkö Timo-Mikael Sivula. Hänen mielestään taloyhtiössä ei kannatakaan rynnätä suoraan energiahankkeisiin. ”Jos energiankulutusta ei ole ensin optimoitu, saatetaan päätyä yli-investointeihin.”
Jos energiankulutusta ei ole ensin optimoitu, saatetaan päätyä yli-investointeihin.
Sivula kehottaa tekemään asiat oikeassa järjestyksessä ja poimimaan ”hedelmät” ensin alemmilta oksilta. Aluksi on hyvä kiinnittää huomiota asukkaiden omaan toimintaan. Jos huoneistoissa on kuuma, asiasta kannattaa ilmoittaa huoltoyhtiöön eikä vain tuulettaa ylilämpöä ulos ikkunoista. ”Ongelman syynä voivat olla muissa huoneistoissa jumiutuneet patteritermostaatit, joiden takia lämmönsäätökäyrä on asetettu liian korkeaksi.”
Myös lämpimän veden kulutukseen kannattaa kiinnittää huomiota. Asukkaat voivat hankkia suihkuun vähemmän vettä kuluttavia suihkupäitä, ja taloyhtiöön voidaan asentaa käyttövesiverkoston paineenalennusventtiili. ”Vedenkulutuksen leikkaaminen näkyy lopulta myös asumiskustannuksissa.”
Oikeat säädöt ja automaatio tehostavat käyttöä
Seuraavaksi ovat vuorossa taloyhtiön kevyet säätötoimenpiteet, kuten lämmitys- ja ilmanvaihtoverkoston tasapainotus. Tarkoituksena on optimoida lämmönsäätökäyrä ja saada sitä kautta huoneistojen lämpötilat kohdalleen. ”Silloin osaa huoneistoista ei ylilämmitetä”, Sivula sanoo.
Energiankulutusta voidaan karsia helposti myös vaihtamalla koneellisen poistoilmanvaihdon huippuimurit uusiin energiatehokkaisiin puhaltimiin, joita ohjataan taloautomaatiolla. Samalla tekniikalla hoituu myös esimerkiksi yötuuletus. ”Kesäpäivien aikana lämmenneet huoneistot voidaan viilentää automaattisesti öisin.”
Automatiikan ansiosta pystytään seuraamaan myös huoneistoista poistuvan ilman lämpötilaa. ”Lämpötilojen turhan korkea taso havaitaan ja lämmönsäätökäyrää osataan laskea tarvittaessa.”
Oikein ajoitetut energiahankkeet maksavat itsensä takaisin
Vasta kun energiankulutus on minimoitu, ovat vuorossa varsinaiset energiahankkeet. Silloin taloyhtiöön asennetaan esimerkiksi aurinkopaneelit tai lämpöpumppujärjestelmä, jonka avulla otetaan talteen poistoilman lämpö. Öljykeskuslämmitys tai kaukolämpö voidaan vaihtaa esimerkiksi ekologiseen maalämpöön, ikkunat uusia tai kunnostaa talon ulkovaippa, julkisivu ja yläpohja.
”Lämmitystavan muutoksessa tai julkisivun lisäeristämisessä puhutaan aina kymmenien tai jopa satojen tuhansien eurojen investoinnista”, Sivula sanoo. Hän kehottaakin laskemaan tarkkaan, miten ja milloin remontti kannattaa toteuttaa. ”Järkevintä on yhdistää energiatehokkuutta parantavat toimet muihin PTS-korjaussuunnitelmassa oleviin remontteihin.”
Järkevintä on yhdistää energiatehokkuutta parantavat toimet muihin PTS-korjaussuunnitelmassa oleviin remontteihin.
Saavutetuilla energiasäästöillä pystytään maksamaan suuri osa energiainvestoinnista. Energiakulut aiheuttavat jopa 30 prosenttia hoitovastikkeesta, joten ostoenergian määrän pienentämisellä voidaan laskea energiakuluja jopa 60 prosenttia. ”Energiahankkeen tyypillinen takaisinmaksuaika on 6–13 vuotta.”
Lisäksi taloyhtiöille on tarjolla Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn energiatukea. ”Parhaimmillaan tukirahaa on saatu 250 000 euroa, joten tukipäätös on rahoitusneuvotteluissa iso valttikortti”, Sivula sanoo. Myös Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) jakaa pankkien kautta vihreitä lainoja energiansäästötoimenpiteisiin. ”Vihreät lainat ovat edullisempia sekä pankeille että taloyhtiöille.”
Energiatoimenpiteet vaikuttavat kiinteistön arvoon myönteisesti. ”Paikkakunnasta ja asuinalueesta riippuen investointi menee osittain tai liki sellaisenaan asunnon myyntihintaan”, Sivula sanoo. Samalla taloyhtiössä saavutetaan pehmeämpiä mutta yhtä tärkeitä arvoja. ”Merkittävin asia asukkaille on asumisolosuhteiden paraneminen.”
Haluatko kuulla lisää?


Markkinoiden kattavin LVI-laskentarekisteri puolittaa määrälaskennan kustannukset
24.03.2023 – LVI-urakoiden tarjous- ja määrälaskenta vie valtavasti aikaa – vai viekö? Granlundin LVI-laskentarekisterin käyttö vähentää laskenta-aikaa selvästi, ja tiedot ovat tarkkoja…
- Data ja digitalisaatio
- Talotekniikka

Markkinatutkimuksella selvitetään rakennusalan vastuullisuustavoitteita
21.03.2023 – Vastuullisesta rakentamisesta puhutaan paljon, ja alan toimijoiden ja hankkeiden vastuullisuustavoitteet ovat viime vuosina monipuolistuneet. Nyt vastuullisuuden eteen tehtyjä päätöksiä ja…
- Hiilineutraalius
- Vastuullisuus

Vähähiilinen rakentaminen suunnittelijan työpöydälle
06.03.2023 – Talotekniikka muodostaa merkittävän osan rakentamisen ilmastovaikutuksista ja päästöistä. On siis tärkeää, että vähähiilisyys huomioidaan talotekniikkasuunnittelijoiden työssä.
- Talotekniikka
- Vastuullisuus

ITEA4-tutkimushankkeessa ideoidaan IoT-mittareita tuulivoimaloiden ylläpitoon
02.03.2023 – Granlundin korjausrakentamisen asiantuntijat osallistuvat kansainväliseen tutkimushankkeeseen, jossa ideoidaan uusia IoT-ratkaisuja esimerkiksi tuulivoimaloiden kunnon seurantaan. Etämittaroinnin tavoitteena on ennakoiva huolto myös…
- Data ja digitalisaatio
- Innovaatiot

Jäähdytys kuntoon kesäksi
01.03.2023 – Kesällä kylmän tarve on suuri. Ennakointi auttaa varmistamaan laitteiden toiminnan.
- suunnittelu

Granlundilla vahva vuosi – liikevaihto kasvoi 18,5 prosenttia
14.02.2023 – Granlund teki vuonna 2022 hyvän tuloksen. Konserni palasi koronavuosien jälkeen vahvaan kasvuvauhtiin.
- Konserni

DD-selvitys auttaa hallitsemaan kiinteistökaupan riskejä hoiva- ja yhteiskuntakiinteistöissä
13.02.2023 – Hoiva- ja yhteiskuntakiinteistöjen omistuksen painopiste on siirtymässä sote-uudistuksen myötä yhä enemmän ammattimaisille sijoittajille. Samaan aikaan Due Diligence- eli DD-selvitysten tarve…
- Kiinteistöjohtaminen
- Tuottavuus

Tuore selvityshanke antaa kiinteistönomistajalle rahanarvoisia vinkkejä energiamurrokseen
02.02.2023 – Kiinteistön energiamarkkinaperusteisesta energiahallinnasta kannattaa kiinnostua viimeistään nyt. Kulujen hallinta vaatii energiatehokkuuden ohella myös fiksua tehohallintaa.
- Energia

Laboratoriosuunnittelija tuntee tilojen tekniikan ja käyttäjien tarpeet
01.02.2023 – Puhdastila- ja laboratoriosuunnittelija Mari Jäntti tuntee laboratoriot. Suunnittelussa tarvitaan ymmärrystä laboratorioiden erityistekniikasta, kiinteistä kalusteista ja käyttäjien tarpeista.
- suunnittelu