Hyppää sisältöön
UutisetFiksut palvelut tukevat käyttäjän hyvinvointia muuttuvissa työympäristöissä

Fiksut palvelut tukevat käyttäjän hyvinvointia muuttuvissa työympäristöissä

24.09.2019 – Etätyöt, yhteisölliset työskentelytavat, digitaaliset järjestelmät, erityyppiset työpisteet ja paikan vaihtamisen rytmi vaikuttavat työn vaativuuteen ja mielekkyyteen. Työskentely-ympäristöjen on muututtava niin, että ne tukevat erilaisia tekemisen tapoja ja tilojen käyttäjien hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Mutta miten muutos saadaan aikaan?

Aihepiiri
Vastuullisuus
Jaa

Miten toimitilat ja niissä käytettävät digitaaliset käyttäjäpalvelut voivat tukea ja parantaa ihmisten hyvinvointia? Mihin palvelujen markkinat ovat kehittymässä? Näihin kysymyksiin vastaa Smart wellbeing 2019 -markkinaselvitys.

Smart wellbeing eli fiksu hyvinvointi on yhteiskunnan monialaisessa muutoksessa yksi nousevista ilmiöistä. Termi yhdistää yksilön, organisaation ja yhteiskunnan hyvinvoinnin näkökulmia. Kiinteistöjen kohdalla smart wellbeing tarkoittaa rakennetun ympäristön suunnitteluun, käyttöön ja ylläpitoon liittyviä digitaalisia ratkaisuja, jotka edesauttavat niin yksilön, organisaation kuin yhteiskunnankin hyvinvointia ja kestävyyttä. Smart wellbeingiä voi olla esimerkiksi palvelu, sovellus tai toimintatapa, joka parantaa ihmisen hyvinvointia.

Markkinaselvitys on koostettu tieteellisen katsauksen, asiantuntijoiden haastattelujen ja smart wellbeing -palvelujen analyysin pohjalta. ”Tarkastelemme hyvinvointia tietotyöläisen, organisaation ja kestävän kehityksen näkökulmista, samalla kun valotamme lyhyesti myös digitalisaatiota”, kertoo selvityksen toimittanut Granlundin ympäristöasiantuntija Anniina Peltonen. ”Esittelemme fiksujen hyvinvointipalvelujen eri kehitystasoja ja nostamme esille esimerkkejä palveluista meiltä ja maailmalta”.

Palvelujen ekosysteemissä huomioidaan toiminnallinen, mielen ja sosiaalinen hyvinvointi

Toimitilojen käyttäjien hyvinvoinnin kehittämisessä ihminen on keskiössä. Smart wellbeing -hyvinvointipalvelut ja -toimintatavat voidaan jakaa kolmelle kehitystasolle. Niiden avulla on mahdollista tunnistaa tietyn hyvinvointipalvelun taso ja kehittää sitä edelleen vastaamaan entistä kokonaisvaltaisemmin yksilön ja organisaation tarpeita.

Toiminnallisen hyvinvoinnin palveluilla tuetaan tervettä ja turvallista työympäristöä ja työolosuhteita niin organisaatiossa yleisesti kuin erillisissä työpisteissä. Mielen hyvinvoinnin palveluilla tuetaan henkistä ja fyysistä hyvinvointia edistävää toimintaa. Sosiaalisen hyvinvoinnin tasolla smart wellbeing -palvelut perustuvat verkostojen luomiseen ja yhteisön tuen vahvistamiseen. ”Sosiaalisen hyvinvoinnin tasoa voidaan kehittää mahdollistamalla tilan käyttäjien fyysistä läsnäoloa ja kohtaamisia, esimerkiksi yhteisöllisillä coworking-tiloilla”, kuvaa Anniina Peltonen.

Selvitystä varten käytiin läpi yli 130 smart wellbeing -palvelua sekä niihin liittyviä kehitysvaiheita ja arvoja. Analysoidut smart wellbeing -palvelut tukevat nykyisin eniten toiminnallista ja mielen hyvinvointia.

Sen sijaan sosiaalista hyvinvointia kehittäviä palveluja on yhä niukasti saatavilla. Vain reilu 20 prosenttia palveluista sisältää digitaalisen yhteisön luomisen. Tämä on loogista, koska toiminnallisen ja mielen hyvinvoinnin tasojen täytyy olla kunnossa, ennen kuin voidaan edetä sosiaaliseen hyvinvointiin. Toisaalta palvelujen vähäisyys voi kertoa siitä, että markkinat käyttäjineen eivät ole vielä valmiit yhteisöllisyyttä lisääville digitaalisille palveluille.

Smart wellbeing -palvelut edellyttävät monen näkökulman yhdistämistä. Toimitilojen käyttäjien hyvinvointia tuetaan monimutkaisessa ekosysteemissä, jossa on useita toimijoita ja toimialoja. Ekosysteemissä yhdistyvät erilaiset hyvinvointia tukevat prosessit, rakennetun ympäristön kehittäminen, käyttäjäkokemus ja saavutetut tulokset. Laajimpana tavoitteena on vastata hyvinvointia kehittämällä myös kestävän kehityksen haasteisiin.

Ei pelkästään digitaalisia ratkaisuja

Hyvinvointia vahvistavat palvelut ovat usein digitaalisia, mutta niiden ei tarvitse olla. ”Esimerkiksi yhteisöllisesti koottava palapeli yrityksen taukotilassa on perinteinen ja käsin kosketeltava hyvinvointipalvelu, joka sisältää arvoja sekä mielen että sosiaalisen hyvinvoinnin tasoilta”, sanoo selvitystä varten haastateltu Suomen Yliopistokiinteistöjen Sygge-työympäristökonseptin koordinaattori Salla Hanhinen.

Digitaalisuudella on suurta potentiaalia ja kysyntää kiinteistöjen käyttäjien hyvinvoinnin kehittämisessä. Suurimmat haasteet liittyvät kustannusrakenteeseen, datan hallinnan prosesseihin ja analysointiin, palvelupakettien muotoiluun sekä hyvinvoinnin taloudellisten vaikutusten mittaamiseen. ”Tietoa jakamalla ja rohkeita kokeiluja tekemällä haasteiden yli on mahdollista päästä yhdessä”, uskoo yksi selvityksen tekijöistä, dosentti Suvi Nenonen Tampereen yliopistosta.

Markkinaselvitys on laadittu yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa osana Virpa D -hanketta. Yliopistojen ja yrityselämän yhteisprojekti Virpa D:ssä kehitetään uusia palveluja ja ratkaisuja kiinteistö- ja toimialasektorille.

Lataa selvitys

Turvakonsultin kädenjälki: turvallisempi yhteiskunta

07.09.2021 – ”Valitettavan usein turvallisuusasiat eivät ole keskitetysti kenenkään hanskassa, tai niitä aletaan miettiä liian myöhään”, sanoo kokenut turvakonsultti.

Uutinen

Teollisuuden sähkösuunnittelija kertoo, miten tehtaat saadaan toimimaan

27.08.2021 – Teollisuussuunnittelija Janne Raution uran kohokohdiksi ovat nousseet haasteelliset projektit esimerkiksi Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa.

Uutinen
Granlund Creative Design

Uusi Instagram-kanava avaa luovien suunnittelijoiden arjen kulissien takana

27.08.2021 – Granlundin erikoissuunnittelijoiden oma Creative Design -instakanava avautui elokuussa. Kanavan seuraajat pääsevät kurkistamaan asiantuntijoiden arkeen ja jännittävimpien kohteiden kulissien taa.

Uutinen

Kuopion johtavat talotekniikkatoimistot yhdistyvät

26.08.2021 – Granlund Kuopio Oy on sopinut 19.8.2021 yrityskaupan Insinööritoimisto J. Markkasen koko osakekannan hankkimisesta.

Uutinen
Jesse Kukkonen, WE Sähkö Oy ja Pertti Ihalainen, Granlund Lahti Oy

Granlund vahvistuu Lahdessa – WE Sähkö Oy osaksi konsernia

22.06.2021 – Tavoitteena muodostaa Päijät-Hämeen alueen vahvin talotekniseen suunnitteluun ja konsultointiin keskittyvä yritys.

Uutinen
Granlund Mikkeli ja HTTC, Olli Tirkkonen, Harri Kaipainen, Tero Lampinen, Teemu Saarinen, Martti Haapaniemi

Granlund Mikkeli laajentaa talotekniikkasuunnitteluun – Insinööritoimisto HTTC Oy osaksi konsernia

22.06.2021 – Yrityskaupan myötä Granlund Mikkeli Oy avaa suunnittelutoiminnan rakennuttamisen ja valvonnan lisäksi.

Uutinen
yrityskauppa-granlund

Granlund teki yrityskaupan VA Optimaten kanssa

22.06.2021 – Palvelutarjonta vahvistuu rakennuttamisen, valvonnan ja kustannuslaskennan osalta.

Uutinen
Pekka Metsi, Granlund

Granlund laajenee yrityskaupoilla Paimiossa, Lahdessa ja Mikkelissä

22.06.2021 – Yrityskauppojen myötä konserniin tulee yli 20 uutta asiantuntijaa niin talotekniikkasuunnitteluun, rakennuttamiseen, valvontaan kuin määrä- ja kustannuslaskentaan.

Uutinen

Juho Lepistö EFCA Future Leaders -kilpailun neljännelle sijalle

04.06.2021 – Granlundin Juho Lepistö pärjäsi 12. kertaa järjestetyssä EFCA Future Leaders -kilpailussa ja tuli neljännelle sijalle.

Uutinen

Mitä tietoa etsit?