Hyppää sisältöön
UutinenFiksut palvelut tukevat käyttäjän hyvinvointia muuttuvissa työympäristöissä

Fiksut palvelut tukevat käyttäjän hyvinvointia muuttuvissa työympäristöissä

24.9.2019 – Etätyöt, yhteisölliset työskentelytavat, digitaaliset järjestelmät, erityyppiset työpisteet ja paikan vaihtamisen rytmi vaikuttavat työn vaativuuteen ja mielekkyyteen. Työskentely-ympäristöjen on muututtava niin, että ne tukevat erilaisia tekemisen tapoja ja tilojen käyttäjien hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Mutta miten muutos saadaan aikaan?

Aihepiiri
Vastuullisuus
Jaa

Miten toimitilat ja niissä käytettävät digitaaliset käyttäjäpalvelut voivat tukea ja parantaa ihmisten hyvinvointia? Mihin palvelujen markkinat ovat kehittymässä? Näihin kysymyksiin vastaa Smart wellbeing 2019 -markkinaselvitys.

Smart wellbeing eli fiksu hyvinvointi on yhteiskunnan monialaisessa muutoksessa yksi nousevista ilmiöistä. Termi yhdistää yksilön, organisaation ja yhteiskunnan hyvinvoinnin näkökulmia. Kiinteistöjen kohdalla smart wellbeing tarkoittaa rakennetun ympäristön suunnitteluun, käyttöön ja ylläpitoon liittyviä digitaalisia ratkaisuja, jotka edesauttavat niin yksilön, organisaation kuin yhteiskunnankin hyvinvointia ja kestävyyttä. Smart wellbeingiä voi olla esimerkiksi palvelu, sovellus tai toimintatapa, joka parantaa ihmisen hyvinvointia.

Markkinaselvitys on koostettu tieteellisen katsauksen, asiantuntijoiden haastattelujen ja smart wellbeing -palvelujen analyysin pohjalta. ”Tarkastelemme hyvinvointia tietotyöläisen, organisaation ja kestävän kehityksen näkökulmista, samalla kun valotamme lyhyesti myös digitalisaatiota”, kertoo selvityksen toimittanut Granlundin ympäristöasiantuntija Anniina Peltonen. ”Esittelemme fiksujen hyvinvointipalvelujen eri kehitystasoja ja nostamme esille esimerkkejä palveluista meiltä ja maailmalta”.

Palvelujen ekosysteemissä huomioidaan toiminnallinen, mielen ja sosiaalinen hyvinvointi

Toimitilojen käyttäjien hyvinvoinnin kehittämisessä ihminen on keskiössä. Smart wellbeing -hyvinvointipalvelut ja -toimintatavat voidaan jakaa kolmelle kehitystasolle. Niiden avulla on mahdollista tunnistaa tietyn hyvinvointipalvelun taso ja kehittää sitä edelleen vastaamaan entistä kokonaisvaltaisemmin yksilön ja organisaation tarpeita.

Toiminnallisen hyvinvoinnin palveluilla tuetaan tervettä ja turvallista työympäristöä ja työolosuhteita niin organisaatiossa yleisesti kuin erillisissä työpisteissä. Mielen hyvinvoinnin palveluilla tuetaan henkistä ja fyysistä hyvinvointia edistävää toimintaa. Sosiaalisen hyvinvoinnin tasolla smart wellbeing -palvelut perustuvat verkostojen luomiseen ja yhteisön tuen vahvistamiseen. ”Sosiaalisen hyvinvoinnin tasoa voidaan kehittää mahdollistamalla tilan käyttäjien fyysistä läsnäoloa ja kohtaamisia, esimerkiksi yhteisöllisillä coworking-tiloilla”, kuvaa Anniina Peltonen.

Selvitystä varten käytiin läpi yli 130 smart wellbeing -palvelua sekä niihin liittyviä kehitysvaiheita ja arvoja. Analysoidut smart wellbeing -palvelut tukevat nykyisin eniten toiminnallista ja mielen hyvinvointia.

Sen sijaan sosiaalista hyvinvointia kehittäviä palveluja on yhä niukasti saatavilla. Vain reilu 20 prosenttia palveluista sisältää digitaalisen yhteisön luomisen. Tämä on loogista, koska toiminnallisen ja mielen hyvinvoinnin tasojen täytyy olla kunnossa, ennen kuin voidaan edetä sosiaaliseen hyvinvointiin. Toisaalta palvelujen vähäisyys voi kertoa siitä, että markkinat käyttäjineen eivät ole vielä valmiit yhteisöllisyyttä lisääville digitaalisille palveluille.

Smart wellbeing -palvelut edellyttävät monen näkökulman yhdistämistä. Toimitilojen käyttäjien hyvinvointia tuetaan monimutkaisessa ekosysteemissä, jossa on useita toimijoita ja toimialoja. Ekosysteemissä yhdistyvät erilaiset hyvinvointia tukevat prosessit, rakennetun ympäristön kehittäminen, käyttäjäkokemus ja saavutetut tulokset. Laajimpana tavoitteena on vastata hyvinvointia kehittämällä myös kestävän kehityksen haasteisiin.

Ei pelkästään digitaalisia ratkaisuja

Hyvinvointia vahvistavat palvelut ovat usein digitaalisia, mutta niiden ei tarvitse olla. ”Esimerkiksi yhteisöllisesti koottava palapeli yrityksen taukotilassa on perinteinen ja käsin kosketeltava hyvinvointipalvelu, joka sisältää arvoja sekä mielen että sosiaalisen hyvinvoinnin tasoilta”, sanoo selvitystä varten haastateltu Suomen Yliopistokiinteistöjen Sygge-työympäristökonseptin koordinaattori Salla Hanhinen.

Digitaalisuudella on suurta potentiaalia ja kysyntää kiinteistöjen käyttäjien hyvinvoinnin kehittämisessä. Suurimmat haasteet liittyvät kustannusrakenteeseen, datan hallinnan prosesseihin ja analysointiin, palvelupakettien muotoiluun sekä hyvinvoinnin taloudellisten vaikutusten mittaamiseen. ”Tietoa jakamalla ja rohkeita kokeiluja tekemällä haasteiden yli on mahdollista päästä yhdessä”, uskoo yksi selvityksen tekijöistä, dosentti Suvi Nenonen Tampereen yliopistosta.

Markkinaselvitys on laadittu yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa osana Virpa D -hanketta. Yliopistojen ja yrityselämän yhteisprojekti Virpa D:ssä kehitetään uusia palveluja ja ratkaisuja kiinteistö- ja toimialasektorille.

Lataa selvitys

“Perhevapaa on tänä päivänä itsestään selvää myös isille” – Granlund myötäelää perheellisen arjessa mukana

07.06.2023 – Perhevapaan pitäminen on tehty Granlundilla helpoksi. Riittää, että asiasta ja ajankohdasta ilmoittaa ajoissa omalle esihenkilölle. Työt saadaan järjestymään kyllä.

Uutinen

Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen vastaa Energiaseminaarin yleisön kysymyksiin

01.06.2023 – Hiilinielut, pienydinvoima ja vesivoima kiinnostivat Energiaseminaarin yleisöä 24.5. Markku Ollikainen vastaa nyt kysymyksiin, joita emme ehtineet käsitellä suorassa lähetyksessä.

Uutinen

Energiaseminaarin skenaarioita: miten energian hinnoittelu muuttuu, ja miten kulutusjousto tulee näkymään?

01.06.2023 – Granlundin Energiaseminaarissa 24.5. kuultiin erittäin kiinnostavia puheenvuoroja, jotka herättivät niin paljon keskustelua ja kysymyksiä yleisössä, että emme ehtineet vastat kaikkiin…

Uutinen
Ympäristövastuullisuus rakentamisessa -markkinatutkimus

Markkinatutkimus: kiinteistösijoittajat muita edellä rakennushankkeiden ympäristövastuullisuudessa

24.05.2023 – Granlundin toteuttaman ympäristövastuullisuuden markkinatutkimuksen mukaan selkeitä ympäristötavoitteita asetetaan rakennushankkeille harvoin, ja myös niiden toteutumisen seurannassa olisi kehitettävää.

Uutinen

Tutkimus: Laadukkaan tiedon puute kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaation esteenä

24.05.2023 – Kiinteistö- ja rakennusalan digitalisoituminen vaatii panostuksia ja muutos on ollut hidasta, selviää Granlundin toteuttamasta Kiinteistö- ja rakennusalan digitaalinen kyvykkyys -tutkimuksesta.

Uutinen

Laitetarkistukset pidentävät laitekannan elinkaarta sairaaloissa ja ammattikeittiöissä

23.05.2023 – Laitetarkistukset antavat puolueetonta ja ajantasaista tietoa, onpa kyse laiteluettelon päivittämisestä, laitteen elinkaaren pidentämisestä tai energiatehokkuuden parantamisesta. Samalla löytyy mahdollisuuksia sairaalan…

Uutinen

Miten kiinteistöjen arvo säilytetään vuokralaisten silmissä?

17.05.2023 – Liike- ja toimistotiloja jää yhä enemmän tyhjilleen, kun vuokralaiset haluavat jatkossa karsia vuokralla pitämiään tiloja. Asiantuntijamme antaa vinkit vuokratilojen arvon…

Uutinen

Miten tunnistat pätevän kuntotutkijan ja tilaat laadukkaan kuntoarvion?

11.05.2023 – Molempiin kysymyksiin saat vastaukset korjausrakentamisen asiantuntijoiltamme, jotka ovat erikoistuneet niin kevyempiin kuntoarvioihin kuin kattaviin kuntotutkimuksiin. Tässä viisi vinkkiä työn tilaajalle!

Uutinen

Kiinteistön energiakatselmus on energiatehokkuuden navigaattori

10.05.2023 – Tiedätkö mihin kaikkeen kiinteistössäsi kuluu energiaa? Entä miten energiankulutusta kannattaisi leikata? Aloita navigointi kohti fiksua energiatehokkuutta energiakatselmuksesta.

Uutinen

Mitä tietoa etsit?