Fiksut palvelut tukevat käyttäjän hyvinvointia muuttuvissa työympäristöissä
24.9.2019 – Etätyöt, yhteisölliset työskentelytavat, digitaaliset järjestelmät, erityyppiset työpisteet ja paikan vaihtamisen rytmi vaikuttavat työn vaativuuteen ja mielekkyyteen. Työskentely-ympäristöjen on muututtava niin, että ne tukevat erilaisia tekemisen tapoja ja tilojen käyttäjien hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Mutta miten muutos saadaan aikaan?
Miten toimitilat ja niissä käytettävät digitaaliset käyttäjäpalvelut voivat tukea ja parantaa ihmisten hyvinvointia? Mihin palvelujen markkinat ovat kehittymässä? Näihin kysymyksiin vastaa Smart wellbeing 2019 -markkinaselvitys.
Smart wellbeing eli fiksu hyvinvointi on yhteiskunnan monialaisessa muutoksessa yksi nousevista ilmiöistä. Termi yhdistää yksilön, organisaation ja yhteiskunnan hyvinvoinnin näkökulmia. Kiinteistöjen kohdalla smart wellbeing tarkoittaa rakennetun ympäristön suunnitteluun, käyttöön ja ylläpitoon liittyviä digitaalisia ratkaisuja, jotka edesauttavat niin yksilön, organisaation kuin yhteiskunnankin hyvinvointia ja kestävyyttä. Smart wellbeingiä voi olla esimerkiksi palvelu, sovellus tai toimintatapa, joka parantaa ihmisen hyvinvointia.
Markkinaselvitys on koostettu tieteellisen katsauksen, asiantuntijoiden haastattelujen ja smart wellbeing -palvelujen analyysin pohjalta. ”Tarkastelemme hyvinvointia tietotyöläisen, organisaation ja kestävän kehityksen näkökulmista, samalla kun valotamme lyhyesti myös digitalisaatiota”, kertoo selvityksen toimittanut Granlundin ympäristöasiantuntija Anniina Peltonen. ”Esittelemme fiksujen hyvinvointipalvelujen eri kehitystasoja ja nostamme esille esimerkkejä palveluista meiltä ja maailmalta”.
Palvelujen ekosysteemissä huomioidaan toiminnallinen, mielen ja sosiaalinen hyvinvointi
Toimitilojen käyttäjien hyvinvoinnin kehittämisessä ihminen on keskiössä. Smart wellbeing -hyvinvointipalvelut ja -toimintatavat voidaan jakaa kolmelle kehitystasolle. Niiden avulla on mahdollista tunnistaa tietyn hyvinvointipalvelun taso ja kehittää sitä edelleen vastaamaan entistä kokonaisvaltaisemmin yksilön ja organisaation tarpeita.
Toiminnallisen hyvinvoinnin palveluilla tuetaan tervettä ja turvallista työympäristöä ja työolosuhteita niin organisaatiossa yleisesti kuin erillisissä työpisteissä. Mielen hyvinvoinnin palveluilla tuetaan henkistä ja fyysistä hyvinvointia edistävää toimintaa. Sosiaalisen hyvinvoinnin tasolla smart wellbeing -palvelut perustuvat verkostojen luomiseen ja yhteisön tuen vahvistamiseen. ”Sosiaalisen hyvinvoinnin tasoa voidaan kehittää mahdollistamalla tilan käyttäjien fyysistä läsnäoloa ja kohtaamisia, esimerkiksi yhteisöllisillä coworking-tiloilla”, kuvaa Anniina Peltonen.
Selvitystä varten käytiin läpi yli 130 smart wellbeing -palvelua sekä niihin liittyviä kehitysvaiheita ja arvoja. Analysoidut smart wellbeing -palvelut tukevat nykyisin eniten toiminnallista ja mielen hyvinvointia.
Sen sijaan sosiaalista hyvinvointia kehittäviä palveluja on yhä niukasti saatavilla. Vain reilu 20 prosenttia palveluista sisältää digitaalisen yhteisön luomisen. Tämä on loogista, koska toiminnallisen ja mielen hyvinvoinnin tasojen täytyy olla kunnossa, ennen kuin voidaan edetä sosiaaliseen hyvinvointiin. Toisaalta palvelujen vähäisyys voi kertoa siitä, että markkinat käyttäjineen eivät ole vielä valmiit yhteisöllisyyttä lisääville digitaalisille palveluille.
Smart wellbeing -palvelut edellyttävät monen näkökulman yhdistämistä. Toimitilojen käyttäjien hyvinvointia tuetaan monimutkaisessa ekosysteemissä, jossa on useita toimijoita ja toimialoja. Ekosysteemissä yhdistyvät erilaiset hyvinvointia tukevat prosessit, rakennetun ympäristön kehittäminen, käyttäjäkokemus ja saavutetut tulokset. Laajimpana tavoitteena on vastata hyvinvointia kehittämällä myös kestävän kehityksen haasteisiin.
Ei pelkästään digitaalisia ratkaisuja
Hyvinvointia vahvistavat palvelut ovat usein digitaalisia, mutta niiden ei tarvitse olla. ”Esimerkiksi yhteisöllisesti koottava palapeli yrityksen taukotilassa on perinteinen ja käsin kosketeltava hyvinvointipalvelu, joka sisältää arvoja sekä mielen että sosiaalisen hyvinvoinnin tasoilta”, sanoo selvitystä varten haastateltu Suomen Yliopistokiinteistöjen Sygge-työympäristökonseptin koordinaattori Salla Hanhinen.
Digitaalisuudella on suurta potentiaalia ja kysyntää kiinteistöjen käyttäjien hyvinvoinnin kehittämisessä. Suurimmat haasteet liittyvät kustannusrakenteeseen, datan hallinnan prosesseihin ja analysointiin, palvelupakettien muotoiluun sekä hyvinvoinnin taloudellisten vaikutusten mittaamiseen. ”Tietoa jakamalla ja rohkeita kokeiluja tekemällä haasteiden yli on mahdollista päästä yhdessä”, uskoo yksi selvityksen tekijöistä, dosentti Suvi Nenonen Tampereen yliopistosta.
Markkinaselvitys on laadittu yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa osana Virpa D -hanketta. Yliopistojen ja yrityselämän yhteisprojekti Virpa D:ssä kehitetään uusia palveluja ja ratkaisuja kiinteistö- ja toimialasektorille.
Vastuullinen kiinteistö -markkinatutkimus kannustaa suhtautumaan vastuullisuuteen mahdollisuutena
07.11.2024 – Vastuullinen kiinteistö -markkinatutkimus on Granlundin ja JLL:n yhdessä toteuttama tietopaketti kiinteistöalan vastuullisuudesta vuonna 2024.
Granlundin vuosi näyttää hyvältä niin liikevaihdossa kuin henkilöstö- ja asiakastyytyväisyydessä
01.11.2024 – Granlundin vuosi näyttää marraskuun alussa onnistuneelta, ja toimitusjohtaja Pekka Metsi uskoo, että myös rakennusalan aallonpohja on saavutettu. Liikevaihdon kasvun lisäksi…
- Granlund
E3-tutkimushankkeen mukaan sisäilman puhdistaminen vähentää virusten leviämistä
30.10.2024 – Korona-aikana käynnistynyt laaja poikkitieteellinen E3-tutkimushanke päättyy lokakuun lopussa. Hanke on tuottanut uutta tietoa ilman puhdistamisen vaikutuksista virusten leviämiseen erilaisissa kiinteistöissä.
- Talotekniikka
Granlund designs specialised AI data centers for Nordic climate
29.10.2024 – The Artificial Intelligence boom creates a need for a new generation of data centers. An AI data center has unique…
- Data and digitalisation
Granlund’s employee satisfaction based on a strong corporate culture
29.10.2024 – At 94%, the majority of Granlund employees are happy with Granlund as a workplace. On a scale of 1–5, Granlund…
- Granlund
Onnistunut ammattikeittiösuunnittelu vaatii laaja-alaista osaamista
11.10.2024 – Toimivassa keittiöympäristössä työskentely on sujuvaa, miellyttävää ja turvallista. Hyvän ergonomian ansiosta työviihtyvyys paranee, mikä näkyy taas asiakkaille parempana ja nopeampana…
- Suunnittelu
HUS sairaalan toimenpidesiiven peruskorjaus parantaa energiatehokkuutta talotekniikalla
11.10.2024 – Meilahden sairaalan toimenpidesiipi uudistuu lähes vuosikymmenen kestävässä peruskorjauksessa. Laajan sairaalahankkeen talotekniikkasuunnittelusta vastaa Granlundin kokenut sairaalasuunnittelutiimi.
- Korjausrakentaminen
- Talotekniikka
Viiskorven energiaratkaisun luontovaikutukset huomioitiin jo selvitysvaiheessa
09.10.2024 – Espoon Viiskorpeen kaavoitettavalle kaupunkialueelle etsitään innovatiivista, kustannustehokasta ja ilmastokestävää energiajärjestelmää, jolla on mahdollisimman vähän negatiivisia luontovaikutuksia. Työ haluttiin aloittaa varhaisessa…
Vattendata flödar till Granlund Manager
08.10.2024 – Integrationen av Granlund Manager och Smartvatten gör uppföljningen och rapporteringen av vattenförbrukningen betydligt snabbare och tillförlitligare. De strängare kraven på…