Fiksut palvelut tukevat käyttäjän hyvinvointia muuttuvissa työympäristöissä
24.9.2019 – Etätyöt, yhteisölliset työskentelytavat, digitaaliset järjestelmät, erityyppiset työpisteet ja paikan vaihtamisen rytmi vaikuttavat työn vaativuuteen ja mielekkyyteen. Työskentely-ympäristöjen on muututtava niin, että ne tukevat erilaisia tekemisen tapoja ja tilojen käyttäjien hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Mutta miten muutos saadaan aikaan?

Miten toimitilat ja niissä käytettävät digitaaliset käyttäjäpalvelut voivat tukea ja parantaa ihmisten hyvinvointia? Mihin palvelujen markkinat ovat kehittymässä? Näihin kysymyksiin vastaa Smart wellbeing 2019 -markkinaselvitys.
Smart wellbeing eli fiksu hyvinvointi on yhteiskunnan monialaisessa muutoksessa yksi nousevista ilmiöistä. Termi yhdistää yksilön, organisaation ja yhteiskunnan hyvinvoinnin näkökulmia. Kiinteistöjen kohdalla smart wellbeing tarkoittaa rakennetun ympäristön suunnitteluun, käyttöön ja ylläpitoon liittyviä digitaalisia ratkaisuja, jotka edesauttavat niin yksilön, organisaation kuin yhteiskunnankin hyvinvointia ja kestävyyttä. Smart wellbeingiä voi olla esimerkiksi palvelu, sovellus tai toimintatapa, joka parantaa ihmisen hyvinvointia.
Markkinaselvitys on koostettu tieteellisen katsauksen, asiantuntijoiden haastattelujen ja smart wellbeing -palvelujen analyysin pohjalta. ”Tarkastelemme hyvinvointia tietotyöläisen, organisaation ja kestävän kehityksen näkökulmista, samalla kun valotamme lyhyesti myös digitalisaatiota”, kertoo selvityksen toimittanut Granlundin ympäristöasiantuntija Anniina Peltonen. ”Esittelemme fiksujen hyvinvointipalvelujen eri kehitystasoja ja nostamme esille esimerkkejä palveluista meiltä ja maailmalta”.
Palvelujen ekosysteemissä huomioidaan toiminnallinen, mielen ja sosiaalinen hyvinvointi
Toimitilojen käyttäjien hyvinvoinnin kehittämisessä ihminen on keskiössä. Smart wellbeing -hyvinvointipalvelut ja -toimintatavat voidaan jakaa kolmelle kehitystasolle. Niiden avulla on mahdollista tunnistaa tietyn hyvinvointipalvelun taso ja kehittää sitä edelleen vastaamaan entistä kokonaisvaltaisemmin yksilön ja organisaation tarpeita.
Toiminnallisen hyvinvoinnin palveluilla tuetaan tervettä ja turvallista työympäristöä ja työolosuhteita niin organisaatiossa yleisesti kuin erillisissä työpisteissä. Mielen hyvinvoinnin palveluilla tuetaan henkistä ja fyysistä hyvinvointia edistävää toimintaa. Sosiaalisen hyvinvoinnin tasolla smart wellbeing -palvelut perustuvat verkostojen luomiseen ja yhteisön tuen vahvistamiseen. ”Sosiaalisen hyvinvoinnin tasoa voidaan kehittää mahdollistamalla tilan käyttäjien fyysistä läsnäoloa ja kohtaamisia, esimerkiksi yhteisöllisillä coworking-tiloilla”, kuvaa Anniina Peltonen.

Selvitystä varten käytiin läpi yli 130 smart wellbeing -palvelua sekä niihin liittyviä kehitysvaiheita ja arvoja. Analysoidut smart wellbeing -palvelut tukevat nykyisin eniten toiminnallista ja mielen hyvinvointia.
Sen sijaan sosiaalista hyvinvointia kehittäviä palveluja on yhä niukasti saatavilla. Vain reilu 20 prosenttia palveluista sisältää digitaalisen yhteisön luomisen. Tämä on loogista, koska toiminnallisen ja mielen hyvinvoinnin tasojen täytyy olla kunnossa, ennen kuin voidaan edetä sosiaaliseen hyvinvointiin. Toisaalta palvelujen vähäisyys voi kertoa siitä, että markkinat käyttäjineen eivät ole vielä valmiit yhteisöllisyyttä lisääville digitaalisille palveluille.
Smart wellbeing -palvelut edellyttävät monen näkökulman yhdistämistä. Toimitilojen käyttäjien hyvinvointia tuetaan monimutkaisessa ekosysteemissä, jossa on useita toimijoita ja toimialoja. Ekosysteemissä yhdistyvät erilaiset hyvinvointia tukevat prosessit, rakennetun ympäristön kehittäminen, käyttäjäkokemus ja saavutetut tulokset. Laajimpana tavoitteena on vastata hyvinvointia kehittämällä myös kestävän kehityksen haasteisiin.
Ei pelkästään digitaalisia ratkaisuja
Hyvinvointia vahvistavat palvelut ovat usein digitaalisia, mutta niiden ei tarvitse olla. ”Esimerkiksi yhteisöllisesti koottava palapeli yrityksen taukotilassa on perinteinen ja käsin kosketeltava hyvinvointipalvelu, joka sisältää arvoja sekä mielen että sosiaalisen hyvinvoinnin tasoilta”, sanoo selvitystä varten haastateltu Suomen Yliopistokiinteistöjen Sygge-työympäristökonseptin koordinaattori Salla Hanhinen.
Digitaalisuudella on suurta potentiaalia ja kysyntää kiinteistöjen käyttäjien hyvinvoinnin kehittämisessä. Suurimmat haasteet liittyvät kustannusrakenteeseen, datan hallinnan prosesseihin ja analysointiin, palvelupakettien muotoiluun sekä hyvinvoinnin taloudellisten vaikutusten mittaamiseen. ”Tietoa jakamalla ja rohkeita kokeiluja tekemällä haasteiden yli on mahdollista päästä yhdessä”, uskoo yksi selvityksen tekijöistä, dosentti Suvi Nenonen Tampereen yliopistosta.

Markkinaselvitys on laadittu yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa osana Virpa D -hanketta. Yliopistojen ja yrityselämän yhteisprojekti Virpa D:ssä kehitetään uusia palveluja ja ratkaisuja kiinteistö- ja toimialasektorille.

Granlund Kuopion kova osaaminen rakennusautomaatiossa kerää kiitosta
04.05.2022 – Rakennusautomaation rooli korostuu energiatehokkuudessa ja hyvien sisäolosuhteiden ylläpidossa. Granlund Kuopiossa automaation suunnittelusta vastaa rautainen tiimi.
- Kiinteistöjohtaminen

”Tylsää tekemistä ei tarvitse pelätä” – Rakennusalan moniottelijat viihtyvät Korjausrakentamisen osastolla
29.04.2022 – Granlundin Korjausrakentamisen osastolla saa todella kattavan läpileikkauksen rakennusalasta Suomessa. Työhön saa tukea osaavilta ja avuliailta työkavereilta ja tiimiläisten ammattitaitoa arvostetaan…
- Työnantajakuva

Neljä rahanarvoista ohjetta – onnistunut energiaremontti säästää heti juoksevia kuluja
26.04.2022 – Liian hyvältä kuulostavat myyntipuheet ovat hälytysmerkki energiaremonttia suunniteltaessa.
- Energia

Millainen on hyvä pomo?
21.04.2022 – On tärkeää, että jokaisella on hyvä pomo, joka saa kaikki tiiminsä jäsenet loistamaan. Mutta voiko olla, että jonkun ei kannattaisi…
- Työnantajakuva

Granlundin hallitukseen kovan luokan vahvistukset
07.04.2022 – Keith Silverang ja Anders Stenbäck tuovat Granlundin hallitukseen vahvaa osaamista digitaalisuudesta, käyttäjälähtöisistä palveluista ja kansainvälistymisestä.
- Nimitykset

Granlund Mikkeli Oy ja Rakennuskonsultointi K-Suunnittelu Oy yhdistyvät
29.03.2022 – Granlund Mikkeli Oy ostaa mikkeliläisen Rakennuskonsultointi K-Suunnittelu Oy:n ja tarjoaa jatkossa yhä kattavammin suunnittelupalveluja.
- yrityskaupat

Mahdollisuus vaikuttaa hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamiseen
24.03.2022 – Granlundilaiset etsivät rakennushankkeissa konkreettisia ratkaisuja kiinteistöjen energiatehokkuuden ja hiilineutraaliuden parantamiseen. Haluaisitko sinä tehdä työtä, joka vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään joka päivä?
- Vastuullisuus

Granlund vahvistaa LVI-kustannuslaskentaa yrityskaupalla Vesi & Watti Oy:n kanssa
22.03.2022 – Granlund Oy on sopinut Insinööritoimisto Vesi & Watti Oy:n osakekannan hankkimisesta. Konserni vahvistaa samalla talotekniikan laskentapalveluja LVI-määrä- ja kustannuslaskennan osaamisella.
- Data ja digitalisaatio
- Tuottavuus

Kiinteistöomistaja, ota lämpöpumppuratkaisuilla hyöty irti sähköveron uudistuksesta
07.03.2022 – Verouudistus avasi yhä useammalle kiinteistökokonaisuudelle mahdollisuuden päästä alempaan veroluokkaan, joka maksaa sähköstä 30 % vähemmän veroa.
- Energia