Granlundin parhaat opinnäytteet 2019 on valittu
28.3.2019 – Tällä kertaa voittajatöissä on tutkittu palvelinkeskusten ylijäämälämmön hyödyntämistä, ilmankäsittelykoneiden kuntoon perustuvaa kunnossapitoa ja tilojen lämmityksen kulutusjoustoa.

Kaikkiaan opinnäytteitä tehtiin Granlundilla 29 kappaletta, joista kaksi väitöskirjoja, viisi diplomitöitä, kaksi ylempää AMK-työtä ja 20 insinöörityötä. ”Todella hyviä töitä oli jälleen paljon, joten palkittavien valinta oli haastavaa”, kertoo Granlundin Innovaatiot- ja kehitys -osaston johtaja Tuomas Laine, joka palkitsi vuoden parhaat opinnäytteet torstaina 28.3.2019 Heurekassa.
Kriteerit parhaan opinnäytteen valitsemiseksi olivat tieteelliset ansiot, ulkopuolinen rahoitus ja ennen kaikkea opinnäytteen hyödyt Granlundille. ”Työt olivat niin korkeatasoisia, että kahta parasta työtä ei pystytty erottelemaan vaan pääpalkinto päädyttiin jakamaan,” toteaa Tuomas Laine.
Jaettu 1. palkinto: Siiri Hammar
Ensimmäisen palkinnon jakoivat tänä vuonna Siiri Hammar (kuvassa oikealla) ja Ville Kukkonen (kuvassa vasemmassa reunassa).
Siiri Hammar tarkasteli diplomityössään palvelinkeskusten ylijäämälämmön hyödyntämistä paikallisesti ja kaukolämpöverkossa. Lämpöpumppujen kehityksen, energiatehokkuuteen panostamisen ja lisääntyvien avoimien kaukolämpöverkkojen myötä lämmöntalteenotto (LTO) on esillä yhä useammissa palvelinkeskusprojekteissa.
Työ toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa kohteen jäähdytysjärjestelmän toimintaa mallinnettiin ja optimoitiin dynaamista laskentamallia hyödyntäen. ”Laskemieni investointien takaisinmaksuajat olivat kohtuullisia, noin 6-9 vuotta. Hukkalämmön paikallinen hyödyntäminen osoittautui tässä tapauksessa kannattavammaksi vaihtoehdoksi, mutta se edellyttää huomattavaa lämmitystarvetta ja mahdollisimman tasaista kulutusprofiilia”, kertoo Siiri.
Hukkalämmön talteenotolla on luonnollisesti positiivisia ilmastovaikutuksia. Työssä tätä tarkasteltiin tuotetun kaukolämmön arvioidun päästökertoimen näkökulmasta, joka osoittautui noin neljä kertaa pienemmäksi kuin kaukolämmön keskimääräinen päästökerroin Suomessa (CHP).
Siiri Hammarin työn tuloksena Granlundin datakeskussuunnittelulla on käytössään luotettavat ja systemaattiset menetelmät palvelinkeskusten jäähdytyksen ja hukkalämmön talteenoton energiatehokkuuden, ilmastovaikutusten ja investointien kannattavuusarviointiin.
Jaettu 1. palkinto: Ville Kukkonen
Ville Kukkonen tutki diplomityössään ilmankäsittelykoneiden kuntoon perustuvaa kunnossapitoa ja vertaili menetelmiä, joita on hyödynnetty vikojen havaitsemiseen. Nykyisellään monissa tapauksissa kunnossapito perustuu sovittuihin määräaikaishuoltoihin, mikä helposti johtaa sekä turhiin huoltotoimenpiteisiin että vikaantumisten pitkittymiseen.
Kuntoon perustuvassa kunnossapidossa on tavoitteena pystyä seuraamaan järjestelmien ja komponenttien kuntoa, minkä perusteella kunnossapitotoimenpiteet voidaan sitten ajoittaa ja toteuttaa tehokkaasti. ”Työssäni testasin muutamaa eri algoritmia poikkeamien havaitsemiseen oikeista ilmankäsittelykoneista kerätyllä datalla, ja tulokset olivat lupaavia”, kuvaa Ville Kukkonen.
Ville nosti työssään esiin myös sen, että havaituista vioista ja tehdyistä huolloista vaaditaan lisää tietoa. ”Tarvitsemme tätä tietoa, jotta pystymme tunnistamaan havaituista poikkeamista oikeat vikatilanteet, sekä pureutuaksemme vikojen syntyä ennustaviin signaaleihin ja toisaalta kerätäksemme dataa vikojen luokittelun testaamista ja kehittämistä varten”.
Työtä ohjannut Lauri Yli-Rosti Granlundin digitaalisista kiinteistöpalveluista antaa kiitosta erityisesti työn konkreettisuudesta. ”Työssä selvitettiin juuri niitä menetelmiä, joita erityisesti digitaalisiin kiinteistöpalveluihin keskittyvä liiketoiminta pystyy hyödyntämään”.
3. palkinto: Aleksi Mäki
Kolmanneksi Vuoden opinnäytetyö -kisassa sijoittui Aleksi Mäki (kuvassa keskellä).
Aleksi Mäki tutki diplomityössään tilojen lämmityksen kulutusjoustopotentiaalia kustannussäästöjen, energiankäytön joustavuuden ja lämpöviihtyvyyden näkökulmasta.
Sähkön ja lämmön kulutusjousto rakennuksissa on yksi keino koko energiajärjestelmän kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. ”Kulutusjoustossa kuluttajat muuttavat kulutustaan siten, että energiaverkon huipputehon tarve laskee ja kulutuksesta tulee vakaampaa. Kulutusjoustosta on hyötyä rakennusten omistajille kustannussäästöjen muodossa ja energiayhtiöille investointitarpeen pienenemisenä sekä verkon hyötysuhteen paranemisena”, avaa Aleksi työnsä lähtökohtia.
Lämmityksen kulutusjousto toteutettiin tilojen lämmitystä ohjaavan mallipohjaisen algoritmin avulla. Algoritmia testattiin Aalto-yliopiston kampusalueella sijaitsevaan opetusrakennukseen dynaamisen simulointityökalun avulla.
Kulutusjousto on tulevaisuudessa entistä merkittävämpi tekijä energiajohtamisen kokonaisuudessa. Granlund Consulting Oy:llä on syntynyt jo nyt merkittävää liiketoimintaa ja välillisiä hyötyjä mm. laajoissa energiajohtamisen asiakkuuksissa tämän aihepiirin diplomitöiden kautta.
Videolla voittajat kertovat lyhyesti diplomitöistään.
Haluatko kuulla lisää?

Tuomas Laine

“Perhevapaa on tänä päivänä itsestään selvää myös isille” – Granlund myötäelää perheellisen arjessa mukana
07.06.2023 – Perhevapaan pitäminen on tehty Granlundilla helpoksi. Riittää, että asiasta ja ajankohdasta ilmoittaa ajoissa omalle esihenkilölle. Työt saadaan järjestymään kyllä.
- Työnantajakuva

Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen vastaa Energiaseminaarin yleisön kysymyksiin
01.06.2023 – Hiilinielut, pienydinvoima ja vesivoima kiinnostivat Energiaseminaarin yleisöä 24.5. Markku Ollikainen vastaa nyt kysymyksiin, joita emme ehtineet käsitellä suorassa lähetyksessä.
- Energia

Energiaseminaarin skenaarioita: miten energian hinnoittelu muuttuu, ja miten kulutusjousto tulee näkymään?
01.06.2023 – Granlundin Energiaseminaarissa 24.5. kuultiin erittäin kiinnostavia puheenvuoroja, jotka herättivät niin paljon keskustelua ja kysymyksiä yleisössä, että emme ehtineet vastat kaikkiin…
- Energia

Markkinatutkimus: kiinteistösijoittajat muita edellä rakennushankkeiden ympäristövastuullisuudessa
24.05.2023 – Granlundin toteuttaman ympäristövastuullisuuden markkinatutkimuksen mukaan selkeitä ympäristötavoitteita asetetaan rakennushankkeille harvoin, ja myös niiden toteutumisen seurannassa olisi kehitettävää.
- Vastuullisuus

Tutkimus: Laadukkaan tiedon puute kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaation esteenä
24.05.2023 – Kiinteistö- ja rakennusalan digitalisoituminen vaatii panostuksia ja muutos on ollut hidasta, selviää Granlundin toteuttamasta Kiinteistö- ja rakennusalan digitaalinen kyvykkyys -tutkimuksesta.
- Data ja digitalisaatio

Laitetarkistukset pidentävät laitekannan elinkaarta sairaaloissa ja ammattikeittiöissä
23.05.2023 – Laitetarkistukset antavat puolueetonta ja ajantasaista tietoa, onpa kyse laiteluettelon päivittämisestä, laitteen elinkaaren pidentämisestä tai energiatehokkuuden parantamisesta. Samalla löytyy mahdollisuuksia sairaalan…
- Ylläpito

Miten kiinteistöjen arvo säilytetään vuokralaisten silmissä?
17.05.2023 – Liike- ja toimistotiloja jää yhä enemmän tyhjilleen, kun vuokralaiset haluavat jatkossa karsia vuokralla pitämiään tiloja. Asiantuntijamme antaa vinkit vuokratilojen arvon…
- Kiinteistöjohtaminen
- Tuottavuus

Miten tunnistat pätevän kuntotutkijan ja tilaat laadukkaan kuntoarvion?
11.05.2023 – Molempiin kysymyksiin saat vastaukset korjausrakentamisen asiantuntijoiltamme, jotka ovat erikoistuneet niin kevyempiin kuntoarvioihin kuin kattaviin kuntotutkimuksiin. Tässä viisi vinkkiä työn tilaajalle!
- Kiinteistöjohtaminen
- Korjausrakentaminen
- Ylläpito

Kiinteistön energiakatselmus on energiatehokkuuden navigaattori
10.05.2023 – Tiedätkö mihin kaikkeen kiinteistössäsi kuluu energiaa? Entä miten energiankulutusta kannattaisi leikata? Aloita navigointi kohti fiksua energiatehokkuutta energiakatselmuksesta.