Hyppää sisältöön
UutinenGranlundin parhaat opinnäytteet 2019 on valittu

Granlundin parhaat opinnäytteet 2019 on valittu

28.3.2019 – Tällä kertaa voittajatöissä on tutkittu palvelinkeskusten ylijäämälämmön hyödyntämistä, ilmankäsittelykoneiden kuntoon perustuvaa kunnossapitoa ja tilojen lämmityksen kulutusjoustoa.

Aihepiiri
Vastuullisuus
Jaa

Kaikkiaan opinnäytteitä tehtiin Granlundilla 29 kappaletta, joista kaksi väitöskirjoja, viisi diplomitöitä, kaksi ylempää AMK-työtä ja 20 insinöörityötä. ”Todella hyviä töitä oli jälleen paljon, joten palkittavien valinta oli haastavaa”, kertoo Granlundin Innovaatiot- ja kehitys -osaston johtaja Tuomas Laine, joka palkitsi vuoden parhaat opinnäytteet torstaina 28.3.2019 Heurekassa.

Kriteerit parhaan opinnäytteen valitsemiseksi olivat tieteelliset ansiot, ulkopuolinen rahoitus ja ennen kaikkea opinnäytteen hyödyt Granlundille. ”Työt olivat niin korkeatasoisia, että kahta parasta työtä ei pystytty erottelemaan vaan pääpalkinto päädyttiin jakamaan,” toteaa Tuomas Laine.

Jaettu 1. palkinto: Siiri Hammar

Ensimmäisen palkinnon jakoivat tänä vuonna Siiri Hammar (kuvassa oikealla) ja Ville Kukkonen (kuvassa vasemmassa reunassa).

Siiri Hammar tarkasteli diplomityössään palvelinkeskusten ylijäämälämmön hyödyntämistä paikallisesti ja kaukolämpöverkossa. Lämpöpumppujen kehityksen, energiatehokkuuteen panostamisen ja lisääntyvien avoimien kaukolämpöverkkojen myötä lämmöntalteenotto (LTO) on esillä yhä useammissa palvelinkeskusprojekteissa.

Työ toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa kohteen jäähdytysjärjestelmän toimintaa mallinnettiin ja optimoitiin dynaamista laskentamallia hyödyntäen. ”Laskemieni investointien takaisinmaksuajat olivat kohtuullisia, noin 6-9 vuotta. Hukkalämmön paikallinen hyödyntäminen osoittautui tässä tapauksessa kannattavammaksi vaihtoehdoksi, mutta se edellyttää huomattavaa lämmitystarvetta ja mahdollisimman tasaista kulutusprofiilia”, kertoo Siiri.

Hukkalämmön talteenotolla on luonnollisesti positiivisia ilmastovaikutuksia. Työssä tätä tarkasteltiin tuotetun kaukolämmön arvioidun päästökertoimen näkökulmasta, joka osoittautui noin neljä kertaa pienemmäksi kuin kaukolämmön keskimääräinen päästökerroin Suomessa (CHP).

Siiri Hammarin työn tuloksena Granlundin datakeskussuunnittelulla on käytössään luotettavat ja systemaattiset menetelmät palvelinkeskusten jäähdytyksen ja hukkalämmön talteenoton energiatehokkuuden, ilmastovaikutusten ja investointien kannattavuusarviointiin.

Jaettu 1. palkinto: Ville Kukkonen

Ville Kukkonen tutki diplomityössään ilmankäsittelykoneiden kuntoon perustuvaa kunnossapitoa ja vertaili menetelmiä, joita on hyödynnetty vikojen havaitsemiseen. Nykyisellään monissa tapauksissa kunnossapito perustuu sovittuihin määräaikaishuoltoihin, mikä helposti johtaa sekä turhiin huoltotoimenpiteisiin että vikaantumisten pitkittymiseen.

Kuntoon perustuvassa kunnossapidossa on tavoitteena pystyä seuraamaan järjestelmien ja komponenttien kuntoa, minkä perusteella kunnossapitotoimenpiteet voidaan sitten ajoittaa ja toteuttaa tehokkaasti. ”Työssäni testasin muutamaa eri algoritmia poikkeamien havaitsemiseen oikeista ilmankäsittelykoneista kerätyllä datalla, ja tulokset olivat lupaavia”, kuvaa Ville Kukkonen.

Ville nosti työssään esiin myös sen, että havaituista vioista ja tehdyistä huolloista vaaditaan lisää tietoa. ”Tarvitsemme tätä tietoa, jotta pystymme tunnistamaan havaituista poikkeamista oikeat vikatilanteet, sekä pureutuaksemme vikojen syntyä ennustaviin signaaleihin ja toisaalta kerätäksemme dataa vikojen luokittelun testaamista ja kehittämistä varten”.

Työtä ohjannut Lauri Yli-Rosti Granlundin digitaalisista kiinteistöpalveluista antaa kiitosta erityisesti työn konkreettisuudesta. ”Työssä selvitettiin juuri niitä menetelmiä, joita erityisesti digitaalisiin kiinteistöpalveluihin keskittyvä liiketoiminta pystyy hyödyntämään”.

3. palkinto: Aleksi Mäki

Kolmanneksi Vuoden opinnäytetyö -kisassa sijoittui Aleksi Mäki (kuvassa keskellä).

Aleksi Mäki tutki diplomityössään tilojen lämmityksen kulutusjoustopotentiaalia kustannussäästöjen, energiankäytön joustavuuden ja lämpöviihtyvyyden näkökulmasta.

Sähkön ja lämmön kulutusjousto rakennuksissa on yksi keino koko energiajärjestelmän kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. ”Kulutusjoustossa kuluttajat muuttavat kulutustaan siten, että energiaverkon huipputehon tarve laskee ja kulutuksesta tulee vakaampaa. Kulutusjoustosta on hyötyä rakennusten omistajille kustannussäästöjen muodossa ja energiayhtiöille investointitarpeen pienenemisenä sekä verkon hyötysuhteen paranemisena”, avaa Aleksi työnsä lähtökohtia.

Lämmityksen kulutusjousto toteutettiin tilojen lämmitystä ohjaavan mallipohjaisen algoritmin avulla.  Algoritmia testattiin Aalto-yliopiston kampusalueella sijaitsevaan opetusrakennukseen dynaamisen simulointityökalun avulla. 

Kulutusjousto on tulevaisuudessa entistä merkittävämpi tekijä energiajohtamisen kokonaisuudessa. Granlund Consulting Oy:llä on syntynyt jo nyt merkittävää liiketoimintaa ja välillisiä hyötyjä mm. laajoissa energiajohtamisen asiakkuuksissa tämän aihepiirin diplomitöiden kautta.

Videolla voittajat kertovat lyhyesti diplomitöistään.

Katso video

Haluatko kuulla lisää?

Tuomas Laine

Senior advisor, innovaatiot ja kehitys
Granlund Oy

Tuore selvityshanke antaa kiinteistönomistajalle rahanarvoisia vinkkejä energiamurrokseen

02.02.2023 – Kiinteistön energiamarkkinaperusteisesta energiahallinnasta kannattaa kiinnostua viimeistään nyt. Kulujen hallinta vaatii energiatehokkuuden ohella myös fiksua tehohallintaa.

Uutinen

Laboratoriosuunnittelija tuntee tilojen tekniikan ja käyttäjien tarpeet

01.02.2023 – Puhdastila- ja laboratoriosuunnittelija Mari Jäntti tuntee laboratoriot. Suunnittelussa tarvitaan ymmärrystä laboratorioiden erityistekniikasta, kiinteistä kalusteista ja käyttäjien tarpeista.

Uutinen

Osaava asiakkuuspäällikkö ja vahva tiimi tuovat asiantuntemusta kiinteistöjohtamiseen

30.01.2023 – Kiinteistöjohtamisessa kaiken keskiössä on tieto ja sen jalkauttaminen oikeiksi toimenpiteiksi, sanoo asiakkuuspäällikkö Juhana Söder.

Uutinen

”Energia-asioissa on kova veto päällä” – Ville Pajukangas vahvistaa Granlundin energiaosaamista Pohjanmaalla

25.01.2023 – Granlund Pohjanmaan uutta energiaosastoa vetää alan konkari Ville Pajukangas. Hän tuntee perusteellisesti kiinteistönhallintajärjestelmät ja asiakastarpeet.

Uutinen

Talotekniikka-ala uudistuu – tule mukaan yhteiskehittämiseen!

25.01.2023 – Granlundin uusi innovaatiojohtaja Heikki Ihasalo pitää talotekniikka-alan uudistumista väistämättömänä. Toimintatavat muuttuvat vain yhdessä tekemällä.

Uutinen
Heikki Ihasalo

Uusi innovaatiojohtaja Heikki Ihasalo: “Innovaatioita tarvitaan rakennuksen koko elinkaarella”

03.01.2023 – Granlundin innovaatiojohtajana 1.1. aloittanut Heikki Ihasalo korostaa talotekniikka-alan yhteisen tekemisen ja tahtotilan merkitystä. Innovaatioita tarvitaan rakennuksen koko elinkaarella.

Uutinen

Sähkön hinnan nousu kirpaisee myös yrityksiä – ”Yksinkertaisilla toimilla saadaan isoja säästöjä”

30.12.2022 – Yritysten toimitiloissa säästyisi valtava määrä sähköä, jos talotekniikan säädöt olisivat kohdillaan. Suurin energiasyöppö on yleensä ilmanvaihto.

Uutinen

Granlund sitoutuu tieteeseen pohjautuvaan 1,5 asteen päästövähennyspolkuun

20.12.2022 – Granlund on sitoutunut tieteeseen perustuvaan Science Based Targets -aloitteeseen (SBTi), jonka perusteella Granlund asettaa toiminnalleen 1,5 asteen päästövähennystavoitteen.

Uutinen

4 syytä hakea Granlund Saimaalle suunnittelijaksi

14.12.2022 – Granlund Saimaa tarjoaa talotekniikan asiantuntijoille monipuolisia tehtäviä ja mahdollisuuksia kehittyä urallaan. Saimaalla työtä tehdään hyvällä fiiliksellä ja työkavereita auttaen.

Uutinen

Mitä tietoa etsit?