Hyppää sisältöön
UutinenIlmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen vastaa Energiaseminaarin yleisön kysymyksiin

Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen vastaa Energiaseminaarin yleisön kysymyksiin

1.6.2023 – Hiilinielut, pienydinvoima ja vesivoima kiinnostivat Energiaseminaarin yleisöä 24.5. Markku Ollikainen vastaa nyt kysymyksiin, joita emme ehtineet käsitellä suorassa lähetyksessä.

Aihepiiri
Energia
Jaa

Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja, emeritusprofessori ja Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Markku Ollikainen puhui Granlundin Energiaseminaarissa otsikolla Kiinteistöjen lämmitysratkaisujen rooli Suomen ilmastotoimissa. Tässä koosteessa on hänen lähettämänsä vastaukset yleisön kysymyksiin.

Onko Suomessa mahdollista ylläpitää jatkuvaa tai pitkään kestävää hiilinielujen tasoa? Koska tulee rajat vastaan suunnitellulla nielujen tasolla?

Ilmastopolitiikan kannalta relevantti aikahorisontti on seuraavat 20–40 vuotta. EU:n nielutavoitteiden ja Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti nielua tulisi pyrkiä kasvattamaan ja päästöjä vähentämään niin, että maailma olisi hiilineutraalissa tilassa 2050.

Tällä relevantilla aikahorisontilla hiilinieluja voidaan ylläpitää halutulla tasolla, jos metsiä hakataan ja hoidetaan tuota tasoa vastaavasti, niin että metsien ikäluokkarakenne säilyy tavoitteen kannalta suotuisana ja suojelualueiden hiilinielut (maaperähiilen kasvu) tukee nielutavoitetta.

Ruotsi on pitänyt hiilinielunsa suhteellisen vakaana jo 20 vuotta (keskiarvo 45 Mt). Suomessa hakkuut ja nielu on vaihdellut voimakkaiden suhdannevaihtelujen myötä, mutta keskiarvonielu vuodesta 1990 vuoteen 2021 on ollut 23 Mt. Tämä on saavutettu keskimäärin noin 65 miljoonan kiintokuution hakkuulla.

Mikä on tilanne modulaaristen pienten ydinvoimalaitoksien kehittämisessä? Milloin pienydinvoimaloita on odotettavissa lämmön ja sähköntuotantoon Suomessa?

Maailmalla on käytössä SMR-prototyyppejä USA:ssa ja Kiinassa. Niistä odotetaan parhaillaan käyttökokemuksia. Käytössä olevat prototyypit ovat sähköntuotantolaitoksia. Suomessa tarvittaisiin erityisesti SMR-lämpölaitoksia (keittävät vettä) ja sellaista kehitetään parhaillaan Lappeenrannan teknisessä korkeakoulussa.

Yleisesti ajatellaan, että SMR-teknologioiden toimivuudesta ja käytöstä tarvitaan vielä kokemuksia. Valmistajien toiveena on, että näitä pienreaktoreita voitaisiin tuottaa sarjatuotantona.

Lisätietoa tarvitaan myös ydinturvallisuudesta, jotta pystytään laatimaan sitä pienreaktoreita koskevaa lainsäädäntöä. SMR-reaktorit kohtaavat myös ydinjätteen sijoittamishaasteen ja sekin vaatii linjauksia.

Aikatauluista on esitetty monenlaisia arvioita, useat viittaavat 2030-luvun alkupuoleen, jolloin toimivuudesta tiedetään enemmän ja lupaprosessia koskevat tarkastelut on saatu päätökseen.

Helenin toimitusjohtaja esitti vihdoin selkeäsanaisen toiveen, että haluavat SMR-laitoksen. Onko tällä jotain vaikutusta kehityksen nopeuteen?

Suuret laitosvalmistajat ovat keskeisimmässä roolissa teknologian kypsymisessä. Myös EU:ssa tarvitaan keskustelua ydinturvallisuuden varmistamisesta. SMR-laitosten osalta erityisen tärkeä on kysymys, tarvitaanko niiden osalta aina tapauskohtainen lupatarkastelu vai riittääkö kerran tehty sertifioitu tyyppikohtainen arviointi, jolloin arvioinnin jälkeen voitaisiin toimia kevyemmällä lupaprosessilla. Nämä seikat ovat riippumattomia yksittäisen yrityksen suunnitelmista.

Onko vesivoimalla tuotetun sähkön määrä arvioitu tulevissa skenaarioissa samaksi kuin nykyään, tai onko käsitystä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa käytettävissä olevan vesivoiman määrään?

Ilmastonmuutos kasvattaa sademääriä ja valuntoja, eli jokien virtaamien arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa. Talvisateiden lisääntyminen arvioidaan lisäävän vesivoiman tuotantoa erityisesti Pohjois-Suomessa.

Etelä-Suomessa taas lumipeitteen oheneminen vähentää kevättulvien aiheuttamaa ylivirtaamaa vesivoimaloissa, mikä lisää sähköntuotanto.

Rakkasateiden lisääntyminen häiritsee sekä tuotantoa ja patoturvallisuutta. Määrälliset arviot riippuvat useista tekijöistä ja ilmastonmuutoksen kehityksestä, mutta yleisesti virtaamat lisääntyvät sadannan myötä ja tuotetun sähkön määrä kasvaa.

Granlundin Energiaseminaarin voi katsoa kokonaisuudessaan täällä.

Haluatko kuulla lisää?

Ville Reinikainen

Liiketoiminnan kehitysjohtaja
Granlund Oy

Asta Autelo

Johtaja, energiajohtaminen ja vastuullisuus
Granlund Oy

Energiaseminaari 2023

Granlundin Energiaseminaarin voi katsoa kokonaisuudessaan täällä:

Lisää uutisiamme

Tamperelainen Projektivisio osaksi Granlundia

29.09.2023 – Granlund vahvistaa sairaalatekniikan osaamistaan Pirkanmaan alueella ostamalla Projektivisio Oy:n osakekannan.

Uutinen

Granlund antaa vuosia kehitetyn tietomallinnuspohjan maksutta jakoon

28.09.2023 – Revit on tietomallinnusohjelmisto, jonka tehokas käyttö edellyttää työlästä alkuasetusten määrittelyä. Granlundilla on käytetty Revit-mallipohjan kehittämiseen useita satoja työtunteja, ja nyt…

Uutinen

Talotekniikka johtaa tietä kohti tekoälyratkaisuja

27.09.2023 – Tekoälyyn perustuvien sovellusten käyttöönotto edellyttää suurten datamäärien analysointia ja tiedon vakioimista. Talotekniikka näyttää tässä mallia koko kiinteistö- ja rakennusalalle.

Uutinen

Granlund sai toimiston Kotkaan

21.09.2023 – Granlund avasi uuden toimiston Kotkaan. Paikallisia työntekijöitä työllistävä toimisto sijaitsee meren äärellä juuri kalustetuissa toimitiloissa.

Uutinen
talotekniset järjestelmät

Ympäristöministeriön selvitys tarkentaa tietoa talotekniikan päästövaikutuksista

12.09.2023 – Ympäristöministeriön tuore selvitys tarkentaa huomattavasti taloteknisten järjestelmien päästövaikutuksia. Selvitys auttaa rakennusalan toimijoita tekemään tarkempia laskelmia taloteknisten järjestelmien vaikutuksesta rakennusten hiilijalanjälkeen.

Uutinen

Miltä energia näyttää valotaiteen keinoin?

08.09.2023 – Jyväskylässä järjestettävä Valon kaupunki -tapahtuma pidetään tänä vuonna 28.9.–7.10. Granlundin vuorovaikutteisen teoksen teema on energian eri muodot. Teokseen osallistuvan ihmisen…

Uutinen

Vastuullinen kiinteistönomistaja varautuu häiriötilanteisiin ennalta

28.08.2023 – Kiinteistöön kohdistuvat mahdolliset häiriötilanteet ja riskit kannattaa selvittää ennakoiden. Tärkeintä on varmistaa käyttäjien turvallisuus ja kriittisten järjestelmien toiminta kaikissa tilanteissa.

Uutinen

Fiksu yritys varautuu sähkökatkoihin

28.08.2023 – Jokaisen yrityksen kannattaa laatia varautumissuunnitelma sähkökatkojen varalta. Kriittisten toimintojen turvaaminen voi edellyttää varavoimaa ja vaihtoisia reittejä sähkönsyötölle.

Uutinen

Suomalainen osaaminen tukemassa Romanian sairaalakannan uudistusta

21.08.2023 – Suomalaisen sairaalasuunnittelun ja -rakentamisen asiantuntijat yhdistävä Integrated Hospital Design Alliance eli IHDA-ryhmä on mukana romanialaisen sairaalan uudisrakennushankkeessa. Länsi-Romaniassa sijaitseva Resita…

Uutinen

Tilaa uutiskirjeemme

Ole ensimmäisten joukossa kuulemassa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.

Mitä tietoa etsit?