Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen vastaa Energiaseminaarin yleisön kysymyksiin

Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja, emeritusprofessori ja Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Markku Ollikainen puhui Granlundin Energiaseminaarissa otsikolla Kiinteistöjen lämmitysratkaisujen rooli Suomen ilmastotoimissa. Tässä koosteessa on hänen lähettämänsä vastaukset yleisön kysymyksiin.

Onko Suomessa mahdollista ylläpitää jatkuvaa tai pitkään kestävää hiilinielujen tasoa? Koska tulee rajat vastaan suunnitellulla nielujen tasolla?

Ilmastopolitiikan kannalta relevantti aikahorisontti on seuraavat 20–40 vuotta. EU:n nielutavoitteiden ja Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti nielua tulisi pyrkiä kasvattamaan ja päästöjä vähentämään niin, että maailma olisi hiilineutraalissa tilassa 2050.

Tällä relevantilla aikahorisontilla hiilinieluja voidaan ylläpitää halutulla tasolla, jos metsiä hakataan ja hoidetaan tuota tasoa vastaavasti, niin että metsien ikäluokkarakenne säilyy tavoitteen kannalta suotuisana ja suojelualueiden hiilinielut (maaperähiilen kasvu) tukee nielutavoitetta.

Ruotsi on pitänyt hiilinielunsa suhteellisen vakaana jo 20 vuotta (keskiarvo 45 Mt). Suomessa hakkuut ja nielu on vaihdellut voimakkaiden suhdannevaihtelujen myötä, mutta keskiarvonielu vuodesta 1990 vuoteen 2021 on ollut 23 Mt. Tämä on saavutettu keskimäärin noin 65 miljoonan kiintokuution hakkuulla.

Mikä on tilanne modulaaristen pienten ydinvoimalaitoksien kehittämisessä? Milloin pienydinvoimaloita on odotettavissa lämmön ja sähköntuotantoon Suomessa?

Maailmalla on käytössä SMR-prototyyppejä USA:ssa ja Kiinassa. Niistä odotetaan parhaillaan käyttökokemuksia. Käytössä olevat prototyypit ovat sähköntuotantolaitoksia. Suomessa tarvittaisiin erityisesti SMR-lämpölaitoksia (keittävät vettä) ja sellaista kehitetään parhaillaan Lappeenrannan teknisessä korkeakoulussa.

Yleisesti ajatellaan, että SMR-teknologioiden toimivuudesta ja käytöstä tarvitaan vielä kokemuksia. Valmistajien toiveena on, että näitä pienreaktoreita voitaisiin tuottaa sarjatuotantona.

Lisätietoa tarvitaan myös ydinturvallisuudesta, jotta pystytään laatimaan sitä pienreaktoreita koskevaa lainsäädäntöä. SMR-reaktorit kohtaavat myös ydinjätteen sijoittamishaasteen ja sekin vaatii linjauksia.

Aikatauluista on esitetty monenlaisia arvioita, useat viittaavat 2030-luvun alkupuoleen, jolloin toimivuudesta tiedetään enemmän ja lupaprosessia koskevat tarkastelut on saatu päätökseen.

Helenin toimitusjohtaja esitti vihdoin selkeäsanaisen toiveen, että haluavat SMR-laitoksen. Onko tällä jotain vaikutusta kehityksen nopeuteen?

Suuret laitosvalmistajat ovat keskeisimmässä roolissa teknologian kypsymisessä. Myös EU:ssa tarvitaan keskustelua ydinturvallisuuden varmistamisesta. SMR-laitosten osalta erityisen tärkeä on kysymys, tarvitaanko niiden osalta aina tapauskohtainen lupatarkastelu vai riittääkö kerran tehty sertifioitu tyyppikohtainen arviointi, jolloin arvioinnin jälkeen voitaisiin toimia kevyemmällä lupaprosessilla. Nämä seikat ovat riippumattomia yksittäisen yrityksen suunnitelmista.

Onko vesivoimalla tuotetun sähkön määrä arvioitu tulevissa skenaarioissa samaksi kuin nykyään, tai onko käsitystä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa käytettävissä olevan vesivoiman määrään?

Ilmastonmuutos kasvattaa sademääriä ja valuntoja, eli jokien virtaamien arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa. Talvisateiden lisääntyminen arvioidaan lisäävän vesivoiman tuotantoa erityisesti Pohjois-Suomessa.

Etelä-Suomessa taas lumipeitteen oheneminen vähentää kevättulvien aiheuttamaa ylivirtaamaa vesivoimaloissa, mikä lisää sähköntuotanto.

Rakkasateiden lisääntyminen häiritsee sekä tuotantoa ja patoturvallisuutta. Määrälliset arviot riippuvat useista tekijöistä ja ilmastonmuutoksen kehityksestä, mutta yleisesti virtaamat lisääntyvät sadannan myötä ja tuotetun sähkön määrä kasvaa.

Granlundin Energiaseminaarin voi katsoa kokonaisuudessaan täällä.

Haluatko kuulla lisää?

Ville Reinikainen

Liiketoiminnan kehitysjohtaja

Granlund Oy

050 541 5375

etunimi.sukunimi@granlund.fi

Asta Autelo

Johtaja, energiajohtaminen ja vastuullisuus

Granlund Oy

050 315 2526

etunimi.sukunimi@granlund.fi