Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen vastaa Energiaseminaarin yleisön kysymyksiin
1.6.2023 – Hiilinielut, pienydinvoima ja vesivoima kiinnostivat Energiaseminaarin yleisöä 24.5. Markku Ollikainen vastaa nyt kysymyksiin, joita emme ehtineet käsitellä suorassa lähetyksessä.
Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja, emeritusprofessori ja Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Markku Ollikainen puhui Granlundin Energiaseminaarissa otsikolla Kiinteistöjen lämmitysratkaisujen rooli Suomen ilmastotoimissa. Tässä koosteessa on hänen lähettämänsä vastaukset yleisön kysymyksiin.
Onko Suomessa mahdollista ylläpitää jatkuvaa tai pitkään kestävää hiilinielujen tasoa? Koska tulee rajat vastaan suunnitellulla nielujen tasolla?
Ilmastopolitiikan kannalta relevantti aikahorisontti on seuraavat 20–40 vuotta. EU:n nielutavoitteiden ja Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti nielua tulisi pyrkiä kasvattamaan ja päästöjä vähentämään niin, että maailma olisi hiilineutraalissa tilassa 2050.
Tällä relevantilla aikahorisontilla hiilinieluja voidaan ylläpitää halutulla tasolla, jos metsiä hakataan ja hoidetaan tuota tasoa vastaavasti, niin että metsien ikäluokkarakenne säilyy tavoitteen kannalta suotuisana ja suojelualueiden hiilinielut (maaperähiilen kasvu) tukee nielutavoitetta.
Ruotsi on pitänyt hiilinielunsa suhteellisen vakaana jo 20 vuotta (keskiarvo 45 Mt). Suomessa hakkuut ja nielu on vaihdellut voimakkaiden suhdannevaihtelujen myötä, mutta keskiarvonielu vuodesta 1990 vuoteen 2021 on ollut 23 Mt. Tämä on saavutettu keskimäärin noin 65 miljoonan kiintokuution hakkuulla.
Mikä on tilanne modulaaristen pienten ydinvoimalaitoksien kehittämisessä? Milloin pienydinvoimaloita on odotettavissa lämmön ja sähköntuotantoon Suomessa?
Maailmalla on käytössä SMR-prototyyppejä USA:ssa ja Kiinassa. Niistä odotetaan parhaillaan käyttökokemuksia. Käytössä olevat prototyypit ovat sähköntuotantolaitoksia. Suomessa tarvittaisiin erityisesti SMR-lämpölaitoksia (keittävät vettä) ja sellaista kehitetään parhaillaan Lappeenrannan teknisessä korkeakoulussa.
Yleisesti ajatellaan, että SMR-teknologioiden toimivuudesta ja käytöstä tarvitaan vielä kokemuksia. Valmistajien toiveena on, että näitä pienreaktoreita voitaisiin tuottaa sarjatuotantona.
Lisätietoa tarvitaan myös ydinturvallisuudesta, jotta pystytään laatimaan sitä pienreaktoreita koskevaa lainsäädäntöä. SMR-reaktorit kohtaavat myös ydinjätteen sijoittamishaasteen ja sekin vaatii linjauksia.
Aikatauluista on esitetty monenlaisia arvioita, useat viittaavat 2030-luvun alkupuoleen, jolloin toimivuudesta tiedetään enemmän ja lupaprosessia koskevat tarkastelut on saatu päätökseen.
Helenin toimitusjohtaja esitti vihdoin selkeäsanaisen toiveen, että haluavat SMR-laitoksen. Onko tällä jotain vaikutusta kehityksen nopeuteen?
Suuret laitosvalmistajat ovat keskeisimmässä roolissa teknologian kypsymisessä. Myös EU:ssa tarvitaan keskustelua ydinturvallisuuden varmistamisesta. SMR-laitosten osalta erityisen tärkeä on kysymys, tarvitaanko niiden osalta aina tapauskohtainen lupatarkastelu vai riittääkö kerran tehty sertifioitu tyyppikohtainen arviointi, jolloin arvioinnin jälkeen voitaisiin toimia kevyemmällä lupaprosessilla. Nämä seikat ovat riippumattomia yksittäisen yrityksen suunnitelmista.
Onko vesivoimalla tuotetun sähkön määrä arvioitu tulevissa skenaarioissa samaksi kuin nykyään, tai onko käsitystä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa käytettävissä olevan vesivoiman määrään?
Ilmastonmuutos kasvattaa sademääriä ja valuntoja, eli jokien virtaamien arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa. Talvisateiden lisääntyminen arvioidaan lisäävän vesivoiman tuotantoa erityisesti Pohjois-Suomessa.
Etelä-Suomessa taas lumipeitteen oheneminen vähentää kevättulvien aiheuttamaa ylivirtaamaa vesivoimaloissa, mikä lisää sähköntuotanto.
Rakkasateiden lisääntyminen häiritsee sekä tuotantoa ja patoturvallisuutta. Määrälliset arviot riippuvat useista tekijöistä ja ilmastonmuutoksen kehityksestä, mutta yleisesti virtaamat lisääntyvät sadannan myötä ja tuotetun sähkön määrä kasvaa.
Granlundin Energiaseminaarin voi katsoa kokonaisuudessaan täällä.
Haluatko kuulla lisää?
Ville Reinikainen
Asta Autelo
Lisää uutisiamme
Granlund vahvistaa datakeskusliiketoimintaansa Ruotsissa yrityskaupalla
27.06.2024 – Granlund laajentaa datakeskusliiketoimintaansa Ruotsissa ostamalla K-Lab Projektering AB:n osake-enemmistön. Granlund on yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä datakeskusten suunnittelu- ja konsultointiosaajista, ja vahvistaa…
Granlund vahvistaa omistuspohjaansa – kansainvälinen ICG sijoittajaksi
19.06.2024 – Granlund vahvistaa omistuspohjaansa uuden kansainvälisen sijoittajan, ICG:n myötä. Tavoitteena on kiihdyttää Granlundin kansainvälistä kasvua ja laajenemista.
“Olemme yleensä viimeinen asiantuntija, joka poistuu kohteesta”
17.06.2024 – Granlund Tampereella työskentelee kokenut nelikko, joka tuntee sairaalatekniikan perusteellisesti. Vahva osaaminen auttaa viemään vaativat sairaalahankkeet onnistuneesti maaliin.
Jukka Tyni: “Asiakkaiden luottamus on tämän työn suola”
11.06.2024 – Granlundin varatoimitusjohtaja Jukka Tyni jää eläkkeelle, mutta jatkaa asiakkaiden palvelua Senior Advisorina. Lähes 40 vuodessa LVI-alalla on nähty nousuja ja…
Vahva yrityskulttuuri Granlundin henkilöstötyytyväisyyden perustana
05.06.2024 – Granlundilaisista valtaosa, 94 prosenttia, on tyytyväisiä Granlundiin työpaikkana. Granlundilaiset antavat työpaikalleen arvosanaksi 4,13 asteikolla 1–5. Mikä on korkean henkilöstötyytyväisyyden salaisuus?
Granlund jatkaa vahvaa liiketoimintaa
28.05.2024 – Liikevaihto kasvoi alkuvuodesta 12 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan jaksoon. Kaikilla liiketoiminta-alueilla riittää töitä.
Telia kasvattaa datakeskustehoja – tekoäly nostaa datakeskusten kapasiteettitarvetta
20.05.2024 – Tekoälypalvelujen yleistyminen kasvattaa Pohjoismaissa datakeskusten kapasiteettitarvetta noin 30 prosenttia vuosittain. Telia Helsinki Data Centerissä rakennetaan parhaillaan 4 MW lisää kapasiteettia.
Granlund laajentaa rakennesuunnittelun liiketoimintaa
14.05.2024 – Talotekniikan markkinajohtaja laajentaa rakennesuunnittelun liiketoimintaansa. Palveluissa tullaan keskittymään erityisen vaativiin kohteisiin ja vähähiiliseen rakentamiseen.
Vesidata virtaa Granlund Manageriin
12.04.2024 – Granlund Managerin ja Smartvattenin integraatio tekee vedenkulutuksen seurannasta ja raportoinnista huomattavasti nopeampaa ja luotettavampaa. Kiristyvät vastuullisuusraportointivaatimukset korostavat integraation hyötyjä.
Tilaa uutiskirjeemme
Ole ensimmäisten joukossa kuulemassa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.
