ITEA4-tutkimushankkeessa ideoidaan IoT-mittareita tuulivoimaloiden ylläpitoon
2.3.2023 – Granlundin korjausrakentamisen asiantuntijat osallistuvat kansainväliseen tutkimushankkeeseen, jossa ideoidaan uusia IoT-ratkaisuja esimerkiksi tuulivoimaloiden kunnon seurantaan. Etämittaroinnin tavoitteena on ennakoiva huolto myös äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa.
Tammikuussa käynnistynyt GenerIoT (Generating and Deploying Lightweight, Secure and Zero-overhead Software for Multipurpose IoT Devices) on kansainvälisen yrityskonsortion yhteishanke, jota rahoittaa Suomessa Business Finland. Granlund osallistuu hankkeessa uusien IoT-ratkaisujen tutkimiseen.
“Tavoitteena on tehostaa tarpeenmukaista huoltoa vaativissa hajautetun infran kohteissa”, kertoo korjausrakentamisen ryhmäpäällikkö Tuomas Alinikula. Tekoälypohjaisten mittareiden avulla voidaan seurata kustannustehokkaasti myös maantieteellisesti kaukana toisistaan sijaitsevien kohteiden, kuten merituulivoimaloiden, toimintaa ja korjaustarpeita. “IoT-mittari tuo paikan päälle silmät, jotka mahdollistavat kohteen etävalvonnan.”
Tavoitteena on tehostaa tarpeenmukaista huoltoa vaativissa hajautetun infran kohteissa.
Tuomas Alinikula, ryhmäpäällikkö
Tuulivoimaloiden IoT-ratkaisuilla on myös vientipotentiaalia
Granlundin asiantuntijoiden sovelluskohteiksi on valittu tuulivoimalat. “Äärimmäisissä olosuhteissa toimiville mittareille on tarvetta monenlaisissa infrarakohteissa, joten meille voi ehdottaa muitakin sovelluskohteita”, Alinikula sanoo. Lisäksi hankkeessa kehitetään tuulivoimasektorin yhteistyöverkostoja, ja kotimaassa tutkimuskumppanina on jo Tampereen yliopisto.
Yhteistyötä tehdään myös Granlundin Innovaatiot-osaston kanssa, jolla on pitkä kokemus kansainvälisten tutkimushankkeiden valmistelusta ja läpiviennistä. Innovaatiot-osaston johtaja Heikki Ihasalon mielestä hanke on Granlundille hieno mahdollisuus tunnustella uusia asiakassegmenttejä. “Tuulivoimaan liittyvä liiketoiminta kasvaa Euroopan tasolla valtavasti, joten uusilla IoT-ratkaisuilla on myös vientipotentiaalia.”
Uusia tutkimus- ja korjauskäytäntöjä tuulivoimaloihin
Granlundin korjausrakentamisen asiantuntijat soveltavat hankkeessa laajaa substanssiosaamistaan rakennusten etämittaroinnista ja kuntotutkimuksista tuulivoimaloihin. “Tuulivoimasektori on alana niin uusi, ettei vakiintuneita mittaus-, tutkimus- ja korjauskäytäntöjä vielä ole”, toteaa Granlundin korjausrakentamisen tutkimuspäällikkö Esko Sistonen. Hänen erikoisalaansa ovat muun muassa tuulivoimaloissakin käytetyt jälkijännitetyt betonirakenteet ja niiden kunnon analysointi.
Yli 100-metriä korkeat tuulivoimalat altistuvat suurelle dynaamiselle rasitukselle, joka vaihtelee paikallisten olosuhteiden mukaan esimerkiksi etelärannikolla, Lapissa tai merellä. Hankkeessa tullaankin tutkimaan, millä keinoilla tuulivoimaloiden kuormankantokyky voidaan varmistaa kaikissa tilanteissa. “Saamme varmasti tärkeää lisätietoa siitä, minkälaisia rasitusolosuhteita suomalaiset tuulivoimalat joutuvat kestämään ja miten tuulivoimalat kannattaa pohjolassa rakentaa”, Alinikula lisää.
Saamme varmasti tärkeää lisätietoa siitä, minkälaisia rasitusolosuhteita suomalaiset tuulivoimalat joutuvat kestämään ja miten tuulivoimalat kannattaa pohjolassa rakentaa.
Tuomas Alinikula, ryhmäpäällikkö
Elinkaarikestävyys korostuu tulevaisuuden tuulivoimaloissa
Korjaustoimenpiteiden ennakoinnilla tähdätään ennen kaikkea ylläpitokustannusten hallintaan. Viat pyritään korjaamaan, ennen kuin ne kasvavat aina vain kalliimmiksi yllätyksiksi. Lisäksi tavoitteena on tuulivoimaloiden elinkaaren pidentäminen. Alinikulan mukaan tuulivoimaloiden käyttöikä on saattanut jäädä tähän asti lyhyeksi, koska teknologinen kehitys on mahdollistanut jatkuvan tehojen kasvattamisen. “Nyt tehoissa ei ole enää niin paljon parannettavaa, joten elinkaarikestävyys korostuu.”
Tuulivoimaloiden toimintavarmuus elinkaaren kaikissa vaiheissa on myös kansantaloudellinen kysymys. Pian Suomen sähköstä jopa 30 prosenttia tuotetaan tuulivoimalla. “Jokainen tuotannon keskeytys näkyy sähkön pörssihinnassa ja kuluttajien kukkarossa”, Alinikula sanoo. Elinkaarikestävyydellä vaikutetaan myös resurssitehokkuuteen: jokainen tuulivoimala vaatii suuria määriä betonia ja terästä. “Siksi tuulivoimalan koko elinkaaren optimointi on tärkeää.”
Lue lisää hankkeesta!
Haluatko kuulla lisää?
Tuomas Alinikula
Esko Sistonen
Lisää uutisiamme
Markkinoiden kattavin LVI-laskentarekisteri puolittaa määrälaskennan kustannukset
24.03.2023 – LVI-urakoiden tarjous- ja määrälaskenta vie valtavasti aikaa – vai viekö? Granlundin LVI-laskentarekisterin käyttö vähentää laskenta-aikaa selvästi, ja tiedot ovat tarkkoja…
Markkinatutkimuksella selvitetään rakennusalan vastuullisuustavoitteita
21.03.2023 – Vastuullisesta rakentamisesta puhutaan paljon, ja alan toimijoiden ja hankkeiden vastuullisuustavoitteet ovat viime vuosina monipuolistuneet. Nyt vastuullisuuden eteen tehtyjä päätöksiä ja…
Vähähiilinen rakentaminen suunnittelijan työpöydälle
06.03.2023 – Talotekniikka muodostaa merkittävän osan rakentamisen ilmastovaikutuksista ja päästöistä. On siis tärkeää, että vähähiilisyys huomioidaan talotekniikkasuunnittelijoiden työssä.
ITEA4-tutkimushankkeessa ideoidaan IoT-mittareita tuulivoimaloiden ylläpitoon
02.03.2023 – Granlundin korjausrakentamisen asiantuntijat osallistuvat kansainväliseen tutkimushankkeeseen, jossa ideoidaan uusia IoT-ratkaisuja esimerkiksi tuulivoimaloiden kunnon seurantaan. Etämittaroinnin tavoitteena on ennakoiva huolto myös…
Jäähdytys kuntoon kesäksi
01.03.2023 – Kesällä kylmän tarve on suuri. Ennakointi auttaa varmistamaan laitteiden toiminnan.
Granlundilla vahva vuosi – liikevaihto kasvoi 18,5 prosenttia
14.02.2023 – Granlund teki vuonna 2022 hyvän tuloksen. Konserni palasi koronavuosien jälkeen vahvaan kasvuvauhtiin.
DD-selvitys auttaa hallitsemaan kiinteistökaupan riskejä hoiva- ja yhteiskuntakiinteistöissä
13.02.2023 – Hoiva- ja yhteiskuntakiinteistöjen omistuksen painopiste on siirtymässä sote-uudistuksen myötä yhä enemmän ammattimaisille sijoittajille. Samaan aikaan Due Diligence- eli DD-selvitysten tarve…
Tuore selvityshanke antaa kiinteistönomistajalle rahanarvoisia vinkkejä energiamurrokseen
02.02.2023 – Kiinteistön energiamarkkinaperusteisesta energiahallinnasta kannattaa kiinnostua viimeistään nyt. Kulujen hallinta vaatii energiatehokkuuden ohella myös fiksua tehohallintaa.
Laboratoriosuunnittelija tuntee tilojen tekniikan ja käyttäjien tarpeet
01.02.2023 – Puhdastila- ja laboratoriosuunnittelija Mari Jäntti tuntee laboratoriot. Suunnittelussa tarvitaan ymmärrystä laboratorioiden erityistekniikasta, kiinteistä kalusteista ja käyttäjien tarpeista.
