Näin tehdään hyvä koulu – sähkösuunnittelijat kertovat

”Pääpaino töissäni on ollut alusta saakka koulukohteissa. Kouluja on mukava suunnitella, koska ne ovat todella tärkeitä ja näkyviä kohteita. Tuntuu, että tekee merkityksellistä työtä”, Pokkinen kuvailee.

Modernit koulutilat vaativat monipuolista suunnittelua

Koulujen sähkösuunnittelussa kuunnellaan tarkalla korvalla, mitä tilaaja koulutiloilta haluaa. Suunnittelu koostuu laajasta kokonaisuudesta, ja kouluhankkeissa sähkösuunnittelijat pääsevätkin suunnittelemaan sähkönjakelun ohella monipuolisesti erilaisia järjestelmiä. Sähkösuunnittelua joudutaan myös miettimään monesta näkökulmasta tilojen käytön kannalta.

”Täytyy suunnitella tarkasti, miten nykyaikaisista opetustiloista saadaan toimivia. Kouluissa on nykyään esimerkiksi avoimia oppimisympäristöjä, joissa on välillä vaikea hahmottaa missä opettaja ja oppilaat tulevat istumaan ja mihin suuntaan opetetaan. Tällaisia asioita pitää käydä huolellisesti läpi etukäteen”, Pokkinen kertoo.

Sähkösuunnittelussa kiinnitetään myös erityistä huomiota valaistukseen ja sen ohjaukseen. Valaistus tulee suunnitella niin, että käyttäjät pystyvät säätämään valoisuusasteita eri tiloissa tarpeen mukaan. Opetustilat ovat nykyään monikäyttöisiä, ja valaistuksen ohjauksen pitää myös olla monipuolista, jotta tiloja voidaan käyttää eri tilanteissa mahdollisimman hyvin.

”Monia kouluja käytetään lisäksi iltaisin, jos kaupunki esimerkiksi vuokraa liikuntasaleja harrastuskäyttöön urheiluseuroille. Tällöin täytyy ottaa huomioon myös lukitusjärjestelmät, joilla ohjataan tiloissa kulkemista ilta-aikaan”, Mustonen lisää.

Täytyy suunnitella tarkasti, miten nykyaikaisista opetustiloista saadaan toimivia.

Tavoitteena energiatehokkaat koulukiinteistöt

Koulujen sähköjärjestelmiä ylläpidetään säännöllisesti. Tietyin väliajoin tehdään tarkastuksia, että järjestelmät ovat kunnossa. Nykyaikaisista turvajärjestelmistä voidaan myös saada niiden diagnostiikan avulla tieto, jos esimerkiksi paloilmoitin tai turvavalot kaipaavat huoltoa.

Tekniikka menee kuitenkin hurjaa vauhtia eteenpäin, ja sähköisiltä järjestelmiltä saatetaan tulevaisuudessa vaatia uusia asioita. Tähän pyritään varautumaan suunnittelemalla koulun sähkökeskukset ja johtoreitit niin, että laajentaminen onnistuu tarvittaessa myöhemmin.

Lisäksi Granlundilla panostetaan paljon kiinteistön energiatehokkuuteen ja valaistuksen energiankulutukseen. Mustonen ja Pokkinen arvioivat, että tulevaisuudessa koulukiinteistöissä hyödynnetään enemmän aurinkosähköä.

”Pääsääntöisesti kiinteistöihin tehdään jo nyt aurinkopaneelivaraukset. Myös viimeisimpään hankkeeseemme, Juvan kouluun, on tulossa aurinkopaneelijärjestelmä”, Pokkinen sanoo.

Pääsääntöisesti kiinteistöihin tehdään jo nyt aurinkopaneelivaraukset.

Mikä sähkösuunnittelijan työssä on parasta?

Mustonen kävi ammattikoulun sähköpuolen, ja innostui sen sekä rakennustyömaalla työskentelyn innostamana opiskelemaan sähköinsinööriksi.

”Sähköala on laaja ja monipuolinen kokonaisuus, jossa kukaan ei voi koskaan tietää kaikesta kaikkea. Joka päivä oppii jotain uutta, mikä minua tässä hommassa viehättääkin”, hän sanoo.

Pokkinen puolestaan kiinnostui ensimmäisen kerran sähköstä ollessaan akkumyyjänä Mikkelissä. Kuopioon muuton jälkeen hän lähti ammattikouluun sähkölinjalle, ja Mustosen tavoin päätti sen jälkeen jatkaa ammattikorkeakouluun insinööriopintoihin.