Talotekniikan dokumentointi nopeuttaa korjaushankkeita

Granlundin sähköosaston projektipäällikkö Marcus Lindholm on järjestänyt sähkö-, tele- ja turvajärjestelmien dokumentaatioita 90-luvulta asti. Rakennusten tiedonhallinnassa on usein puutteita jo kohteen valmistuttua, koska punakynäpiirustukset ja loppukuvat eivät ole ajan tasalla.

“Tilanne vain mutkistuu elinkaaren aikana, koska piirustukset etääntyvät todellisuudesta jokaisen korjaus- ja muutostyön myötä.”

Haastavin tilanne voi olla kauppakeskuksissa ja suurissa toimistotaloissa, joissa on paljon vuokralaisia. Vuokralaismuutoksia ei yleensä dokumentoida, koska ne eivät lähtökohtaisesti vaadi rakennuslupaa.

“Sähkötekniikan SFS 6000-säädös velvoittaa kuitenkin päivittämään sähköasennuksiin tehdyt muutokset ylläpitopiirustuksiin”, Lindholm korostaa.

Digitaalisen tiedon saatavuutta korostaa myös uusi rakentamislaki ja esimerkiksi CSRD-raportointi.

“Kaikki tiedonhaku kiinteistöstä on nopeampaa, kun kohteella on talotekninen piirustusarkisto.”

Korjaushankkeet käynnistyisivät nopeammin, jos suunnittelun lähtötiedot olisivat saatavilla heti.

Tom Bergström, vanhempi asiantuntija, Granlund

Minne IV-kanavat on asennettu?

Granlundin LVI-osaston vanhempi asiantuntija Tom Bergströmiä ihmetyttää, miksi suunnittelutyöhön käytetään miljoonia, mutta dokumentaatioon ei mielellään panosteta – ennen kuin on pakko.

“Korjaushankkeet käynnistyisivät nopeammin, jos suunnittelun lähtötiedot olisivat saatavilla heti.”

Suurimpia puutteita on hänen mukaansa lämmitys- ja automaatiojärjestelmien piirustuksissa, koska niitä ei lähetetä rakennusvalvontaan. Suunnittelijalla voikin olla aika urakka selvittää vuosikymmeniä vanhojen paperipiirustusten pohjalta, miten lämmitysjärjestelmä on asennettu ja missä ovat IV-kanavat.

Tietomallit helpottavat tilannetta, mutta jo laitteiden paikannuskaaviot ovat hyödyllisiä korjaussuunnittelun kannalta sekä kiinteistönhuollon päivittäisessä työssä.

“Jos tieto laitteiden sijainneista on vain kiinteistönhoitajien päässä, uusien työntekijöiden perehdytys voi viedä kuukausia tai jopa vuosia”, Bergström varoittaa.

Sen sijaan sähköiset piirustukset antavat uusille työntekijöille mahdollisuuden tutustua kohteeseen tietokoneen äärellä, eikä hiljaista tietoa katoa henkilökunnan vaihtuessa.

Sähköiset piirustukset antavat uusille työntekijöille mahdollisuuden tutustua kohteeseen tietokoneen äärellä, eikä hiljaista tietoa katoa henkilökunnan vaihtuessa.

Kiinteistönomistaja maksaa lähtötietojen puutteesta

Dokumentoinnin esteenä on usein rakennushankkeen loppuvaiheen kiire. Kaikilla on toiveena saada homma nopeasti päätökseen. Loppupiirustuksia ei tehdä tai ainakaan yhdistetä ylläpitosarjaan. Säästö muuttuu kuitenkin pian lisäkustannukseksi.

“Vaikka lähtötietojen hankinta tilamuutoksissa lankeaa usein suunnittelijoille, rakennuttaja tai kiinteistönomistaja maksaa lisätyölaskun”, Bergström korostaa.

Lindholm kannustaakin kiinteistönomistajia aloittamaan dokumenttien päivittämisen hyvissä ajoin ennen korjaushankkeita. Mikään tilanne ei ole toivoton.

“Meillä on kokemusta suurista rakennushankkeista ja laajoista kiinteistöistä, joten tarvittavat aineistot voidaan koota ihan alusta lähtien paikan päällä.”

Dokumentoinnin tavoitteet määritellään kiinteistönomistajan tarpeiden mukaan, mutta hyötyjä on luvassa aina. Ne konkretisoituvat ylläpidon ja korjaushankkeiden kautta myös käyttäjätyytyväisyydessä.

Kysy lisää tiedonhallinnan menestystarinoista tai palveluistamme!

Haluatko kuulla lisää?

Lisää uutisiamme