Uutta tietoa energiatehokkuushankkeiden toteutus- tai palvelumalleista
9.2.2022 – DI Aku-Markus Savolaisen tuore diplomityö pureutuu energiatehokkuushankkeiden toteutusmallien valinnan vaikeuteen.
Energiatehokkuushanketta suunnittelevalle juuri oman kiinteistön kannalta parhaan vaihtoehdon valitseminen voi lukuisten energiatehokkuushankkeiden toteutus- ja palvelumallien joukosta tuntua vaikealta.
Valinnan vaikeutta helpottaakseen Granlund Saimaa Oy:ssä projektipäällikkönä työskentelevä DI Aku-Markus Savolainen paneutui diplomityössään erilaisten toteutus- ja palvelumallien soveltuvuuteen ja skaalautuvuuteen energiatehokkuushankkeissa. Savolaisen diplomityö on tarkastuksessa arvioitu erittäin hyväksi.
”Olisi hienoa, jos energiatehokkuushankkeiden toteutukseen voisi löytää toteutusmallin, jolla niiden toteutus tehostuisi, ja vieläpä niin, että tilaajan palvelukokemus paranisi”, Savolainen kuvailee.
Hän vertaili diplomityössään erityisesti avointa suunnitteluvetoista mallia, kokonaispalvelutoimitusta (EPC) sekä EPCM-mallia.
Olisi hienoa, jos energiatehokkuushankkeiden toteutukseen voisi löytää toteutusmallin, jolla niiden toteutus tehostuisi, ja vieläpä niin, että tilaajan palvelukokemus paranisi.
Aku-Markus Savolainen
Avoin suunnitteluvetoinen malli
Avoin suunnitteluvetoinen malli vastaa perinteistä korjausrakentamishanketta, jossa tehdään energiaselvitys, hankesuunnitelma, toteutussuunnitelmat, urakoiden kilpailutus, rakennuttaminen ja valvonta sekä käyttöönotto.
EPC-toimitusmalli
EPC-toimitusmallissa (Engineering, procurement and construction) projektin laajuus ja haluttu lopputulos on tarkkaan määritelty. Tämä toimitusmalli vaatii kaikkein pisimmälle viedyn selvitysvaiheen, tyypillisesti FEED (Front End Engineering and Design). Tässä mallissa EPC-toimittaja kantaa vastuun ja hankkii tarvittavat osatoimitukset, laitteet ja urakat itselleen ja toimittaa toimivan kokonaisuuden käyttöönotettuna asiakkaalle.
EPCM-toimitusmalli
EPCM-toimitusmallissa (Engineering, procurement and construction management) Granlundin kokenut projektitiimi ottaa kokonaisvastuun asiakkaan investointiprojektin läpiviennistä. EPCM-mallissa asiakas pääsee osallistumaan päätöksentekoon kaikkien laite- ja urakkahankintojen osalta. Tämä vaatii osallistumista hankintapäätöksiin koko projektin ajan, mutta antaa samalla mahdollisuuden vaikuttaa yksityiskohtiin ja lopputuloksesta tulee kaikilta osin halutunlainen.
EPCM-mallissa on selkeitä etuja
Savolaisen tutkimuksessa EPCM-malli nousi vahvoille. ”Avoimeen suunnitteluvetoiseen malliin verrattuna EPCM-malli on tilaajaorganisaation suuntaan kevyempi ja tarjoaa mahdollisuuden nopeampaan läpimenoaikaan. Se on EPC- ja kokonaispalvelutoimitusmalleihin nähden läpinäkyvämpi kustannusten sekä teknisten ratkaisujen suhteen sekä elinkaarikustannuksiltaan ja energiansäästöpotentiaaliltaan edullisempi vaihtoehto”, Savolainen kertoo.
”EPCM-mallissa työn toteutus ja laitehankinnat jaetaan hankintapaketteihin, jotka kilpailutetaan erikseen pienempinä kokonaisuuksina. Näin voidaan päästä eroon myös ikävästä ”katetta katteelle” -ilmiöstä”, jota kokonaispalvelutoimituksessa voi esiintyä, kun hankintaketjussa on ylimääräisiä välikäsiä”, Savolainen korostaa.
Tutkimuksen myötä selvisi, etteivät tilaajat ehkä vastoin odotuksia kaipaakaan sanktio- ja bonusmallista säästötakuuta energiatehokkuushankkeisiinsa.
Kaikissa malleissa on puolensa
Tutkimuksen myötä selvisi, etteivät tilaajat ehkä vastoin odotuksia kaipaakaan sanktio- ja bonusmallista säästötakuuta energiatehokkuushankkeisiinsa. Niitä pidetään teennäisenä byrokratiana. Sen sijaan he arvostavat puolueetonta asiantuntijapalvelua tai valvontaa ja mahdollisuutta vaikuttaa itse teknisiin suunnitteluratkaisuihin.
Savolainen painottaa, ettei yksikään toteutus- tai palvelumalli ole hänen tutkimuksensa perusteella kaikissa olosuhteissa ylitse muiden.
Parhaan mahdollisen toteutus- ja palvelumallin valintaan kuhunkin energiatehokkuushankkeeseen ei ole aivan helppoa. Laajoihin ja monimutkaisiin hankkeisiin EPC- tai kokonaispalvelutoimittajan löytäminen voi olla kiven takana. Näihin hankkeisiin Savolaisen mukaan sinänsä hyvin soveltuva avoin malli voi olla puolestaan hidas ja jäykkä.
EPC-toimitusmallissa asiakkaan osallistumistarve projektitoimitukseen on kuitenkin huomattavasti kevyempi kuin EPCM-mallissa. Malli on myös riskivapaampi asiakkaalle, joten selkeät kokonaisuudet ovat usein perusteltua tilata EPC-mallilla.
”Aivan pienimpiin hankkeisiin EPCM- ja projektinjohtomallit eivät sovellu, sillä hankkeen pilkkominen pienimpiin hankintapaketteihin on liian työlästä saavutettavaan hyötyyn nähden”, hän lisää.
Opinnäyte: Erilaisten toteutus- ja palvelumallien soveltuvuus ja skaalautuvuus energiatehokkuushankkeisiin
Työnantajan intressinä sujuvat opinnot
Granlundilla valmistuu vuosittain useita kymmeniä opinnäytteitä ja yrityksessä halutaan kannustaa kaikkia opiskelijoita suorittamaan opintonsa loppuun, vaikka työelämän imu onkin usein kova. Tyypillisesti opinnäytetyön tekemiseen saa käyttää runsaasti palkallisia työtunteja, näin myös Savolaisen tapauksessa.
Työt syyskuussa 2021 energiatekniikan diplomi-insinööriksi valmistuneella Savolaisella jatkuvat Granlundin Lappeenrannan toimistolla. Työn alla tällä hetkellä on muun muassa Etelä-Karjalan keskussairaalan A-osan peruskorjaushanke.
Töiden ja DI-työn sivussa mies on rakennuttanut joulukuussa 2021 valmistuneen kaksikerroksisen puurakenteisen omakotitalon.
Granlundin Projektinjohtopalvelu
Olemme kehittäneet perinteisestä projektinjohtopalvelusta toimintamallin, joka sopii taloteknisesti vaativiin kohteisiin. Lisäksi kannamme vastuun ratkaisujen toimivuudesta myös toteutuksen jälkeen tilojen käytön aikana.
Referenssi: Projektinjohtopalvelu varmistaa Mölnlycken tavoitteet energiatehokkuushankkeessa
Mölnlycke Healthcare Oy:n energiatehokkuushanke Mikkelin tehtaalla toteutetaan Granlundin projektinjohtopalvelumallilla. Toteutustapa varmistaa hankkeen lyhyen läpimenoajan ja budjetin. Asiakkaan tavoitteiden toteutuminen taataan myös käytön aikaisella seurannalla.
Ilmastonmuutos kurittaa kiinteistöjä
22.04.2024 – Ilmastonmuutos on valitettava tosiasia, eikä sen seurauksilta voi välttyä: realisoituvat ilmastoriskit näkyvät meillä jo nyt – ja lisää on luvassa.…
Vesidata virtaa Granlund Manageriin
12.04.2024 – Granlund Managerin ja Smartvattenin integraatio tekee vedenkulutuksen seurannasta ja raportoinnista huomattavasti nopeampaa ja luotettavampaa. Kiristyvät vastuullisuusraportointivaatimukset korostavat integraation hyötyjä.
Granlundin maine vakaana ja luotettavana työnantajana ei ole syntynyt tyhjästä
10.04.2024 – Finanssikriisi, 90-luvun lama, pandemia, rakennusalan haasteet… Näissäkin maailman meille heittämissä kierrepalloissa Granlund on pysynyt vuodesta toiseen työntekijöidensä silmissä turvaa tuovana…
”Kaikkia pikkasen harmitti” – venyvä läpimenoaika on liian tuttu ilmiö
04.04.2024 – Kun seurasin sivusta pieleen mennyttä katkaisijoiden vaihtoa erään teollisuuslaitoksen muuntamorakennuksessa, mieleeni tuli vanha sanonta: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tässä…
Modelspacen ja Granlund Managerin integraatio: tehokkuutta korjaushankkeiden johtamiseen
03.04.2024 – Modelspacen ja Granlund Managerin integraation avulla johdat korjaus- ja rakennushankkeitasi tehokkaasti, kun kaikki hankkeiden johtamiseen tarvittavat tiedot löytyvät samasta paikasta.
Rakennuttamisen liiketoiminta on Granlundilla vahvassa kasvussa
02.04.2024 – Granlundin rakennuttamisen ja valvonnan liiketoiminta on kasvanut vuosikymmenessä yli 17 miljoonaan euroon. Asiakkaat arvostavat erityisesti kokonaispalvelua.
Ken Dooley palaa Granlundille Chief Data Officerin rooliin
25.03.2024 – Työskenneltyään muutaman vuoden kasvuyrityksessä, Ken Dooley palaa Granlundille tehtävänään tuoda dataliiketoimintaan uusia tuulia ja kiinteistöjen käyttäjien näkökulmaa.
Mentorointi lisää itsetuntemusta ja tuo uusia näkemyksiä
07.03.2024 – Granlundin mentorointiohjelmassa granlundilaiset pääsevät keskustelemaan ammatti-identiteetistä ja urastaan kokeneemman konkarin kanssa. Ohjelmasta hyötyy myös mentori.
Timo Palonkoski liiketoiminnan kehitysjohtajaksi Granlundille
26.02.2024 – Liiketoiminnan kasvattamisen ja kehittämisen ammattilainen Timo Palonkoski on nimitetty Granlundille liiketoiminnan kehitysjohtajan tehtävään.
Energiatodistus, E-lukulaskelma, rakennusluvan energiaselvitys – mikä tarvitaan milloinkin?
22.02.2024 – Kestävän rakentamisen ryhmäpäällikkö Panu Rautio selventää alan terminologiaa. Mihin E-luku perustuu ja miksi juuri sillä mitataan rakennusten energiatehokkuutta? Millaisilla toimenpiteillä…
