Hyppää sisältöön
UutinenHyvä valvoja on tarkka mutta yhteistyökykyinen

Hyvä valvoja on tarkka mutta yhteistyökykyinen

22.5.2019 – Valvoja pitää rakennuksen laadun puolta. Parhaimmillaan työtä tehdään yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä tilaajan ja urakoitsijan kanssa.

Hyvä rakennustöiden valvoja on riippumaton ja tarkka, mutta yhteistyökykyinen. Työtä tehdään projektin tilaajan tavoitteet silmälläpitäen, ja päämääränä on aina laadukas kokonaisuus yhteistyössä rakennuttajan sekä urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden kanssa.

”Usein valvojat ovat luonteeltaan sellaisia, että haluavat tehdä asiat oikein. Tämä onkin tärkeää, koska laadun varmistamisessa ei liian kevyt asenne käy. Toisaalta valvoja ei saa olla ylitarkka eikä vaatia vain vaatimisen ilosta. Valvojalta vaaditaan pelisilmää, hyviä vuorovaikutustaitoja ja hyvää käytöstä”, sanoo Granlundin Korjausrakennuttamisen yksikössä töitä tekevä suunnittelujohtaja Sauli Heino.

Heinon mukaan valvojalle on tärkeää myös periksiantamattomuus ja riippumattomuus.

”Joskus tilaajalta tai urakoitsijalta tulee painetta esimerkiksi tiukkoina aikatauluvaatimuksina tai muuna painostuksena. Vaatijoina voi olla isojakin pamppuja. Silloin tarvitaan jämäkkyyttä.”

Tyypillistä on Heinon mukaan myös esimerkiksi se, että rakennus halutaan aikataulupaineiden vuoksi ottaa käyttöön ennen kuin kaikki talotekniikan säädöt on viritetty loppuun asti.

”Silloin loppukäyttäjille voi jäädä väärä mielikuva, että rakennus olikin surkea, vaikka kyse on vain siitä, ettei sitä ehditty saattaa loppuun asti valmiiksi.”

Erikoistumista tarvitaan

Valvojan on tärkeä pyrkiä molemminpuoliseen luottamukseen urakoitsijan kanssa. Jokaista yksityiskohtaa valvoja ei käytännössä pysty tarkistamaan, vaan toiminta perustuu pistokokeisiin.

”Projektin aluksi on tärkeää osoittaa, että yksityiskohtia valvotaan, jolloin töiden lähtiessä rullaamaan ei enää tarvitse tarkistaa jokaista pikkuseikkaa.”

Valvonnan työmäärä voi Heinon mukaan vaihdella rutkastikin projektin työnjohdosta ja urakoinnista riippuen. Työn määrä voi hänen mukaansa kasvaa urakoitsijan asenteen vuoksi jopa kymmenkertaiseksi.

”Jos urakoitsija tekee työtä hälläväliä -asenteella, paimentamista riittää joka päivä. Jos taas kaikki ymmärtävät laadun alusta asti, valvojan työ jää pienempään rooliin.”

Isommissa projekteissa yksi valvoja ei riitä, vaan esimerkiksi LVI-töitä, sähkötekniikkaa ja rakennustekniikkaa varten on oma valvojansa.

”Yksi ihminen ei ehdi valvoa kaikkea, ja toisaalta töiden vaativuus vaatii erikoistumista.”

Ulkopuolinen valvonta laadun takeena

Heinon mielestä kunnollinen valvonta on ensiarvoisen tärkeässä asemassa esimerkiksi siksi, että ilman valvojan työtä lopputuote saattaisi olla kaukana tavoitteesta. Urakoitsijan omavalvontakin on hänen mielestään liian usein puutteellista.

”Varsinkin isommilla urakoitsijoilla on laatukäsikirjat ja nollavirhemallit, mutta silti lehdistä saa lukea puutteista ja virheistä. Ulkopuolinen tarkastaja varmistaa suunnitellun lopputuotteen toteutumisen.”

Rakennuksen toimivuus on tietysti tärkeä tavoite myös tilaajalle, oli lopputuote sitten oman porukan tai vuokralaisten käytössä.

”Jos rakennus vastaanotetaan puolivalmiina, loppukäyttäjien tuottavuus laskee helposti, kun mikään ei toimi, sähköverkossa on ongelmia ja valot räpsyvät”, Heino havainnollistaa.

Monipuolista työtä

Tie valvojaksi käy usein asennustyön ja mahdollisesti suunnittelutehtävien kautta. Granlundilla on tyypillistä, että valvojat tekevät halutessaan muutakin kuin valvojan työtä, koska eri tehtävät tukevat toisiaan. Monet pitävät valvojan työssä siitä, että saa viettää aikaa myös kentällä, ei pelkästään toimistolla. Tapana on, että hiljattain alalle tulleet oppivat kokeneemmilta.

”Kokemuksen kautta oppii keinot toimia niin, ettei tule jymäytetyksi. On niitäkin tahoja, jotka tarkoituksella yrittävät harhauttaa valvojaa yrittäessään päästä helpommalla.”

Kaiken kaikkiaan valvojan työllä on merkitystä koko Suomen rakennuskannan laadun sekä myös ympäristöarvojen kannalta.

”Kun esimerkiksi pyritään energiaa säästävään rakentamiseen, kunnollinen valvonta varmistaa, että säästöihin todella päästään. Valvojan työllä on aito vaikutus paitsi koko Suomen rakennuskannan laatuun, myös ympäristöön.”

Haluatko kuulla lisää?

Sauli Heino

Liiketoimintajohtaja, korjausrakentaminen
Granlund Oy

Pk-yrityksen vastuullisuustyö helpommaksi – uusi palvelukokonaisuus avuksi

18.06.2025 – Monissa pk-yrityksissä vastuullisuustyö on jo arkea. Tuotevalmistajille suunnattu palvelukokonaisuutemme auttaa tekemään sen näkyväksi.

Uutinen

Energiatehokkuustoimien pitää tuottaa säästöjä – mutta voiko niiden onnistumista mitata?

16.06.2025 – Säästääkö energiatehokkuushanke tai energiatehokkuuspalvelu luvatun määrän energiaa? Asia pystytään selvittämään kustannustehokkaasti Granlundin uudella tekoälyä hyödyntävällä työkalulla.

Uutinen
Kuvassa vasemmalta Granlundin Tatu Svahn, Staconin Kalevi Hämäläinen, Granlundin Topi Volama ja Pekka Metsi sekä Staconin Jonne Järvinen.

Granlund vahvistaa sähkösuunnittelua – yrityskauppa Staconin kanssa

13.06.2025 – Helsingissä toimiva haastavaan sähkösuunnitteluun keskittynyt Stacon Oy tulee osaksi Granlundia.

Uutinen

Tuore selvitys: näin rakentaminen vaikuttaa luontoon

10.06.2025 – Usean toimijan yhteishanke valaisee rakentamisen luontojalanjälkeä. ”Jopa 99% vaikutuksista tapahtuu tontin ulkopuolella, esimerkiksi raaka-aineiden hankinnassa ja tuotevalmistuksessa”, sanoo ympäristöasiantuntija.

Uutinen

Rakennushankkeiden data viimein tehokkaassa käytössä

05.06.2025 – Uudella ratkaisulla kustannus- ja hiilitiedot voi laskea tarkasti jo hankkeen alkuvaiheessa.

Uutinen
Timo Palonkoski, Matti Kinnunen, Petri Vuorre, Elmeri Kryssi, Elias Laurila, Juho Hautala, Mika Liedes, Jussi-Pekka Laurila, Eero Mikkonen ja Pekka Metsi

NQE Rakennetekniikka ja NQE Teollisuus yhdistävät voimansa Granlundin kanssa 

03.06.2025 – Granlund laajentaa rakennesuunnittelun osaamistaan kovan luokan osaajalla. 30.5.2025 tehdyllä yrityskaupalla NQE Rakennetekniikka Oy:sta ja NQE Teollisuus Oy:sta tulee osa Granlundia.

Uutinen

Markkinatutkimus: rakennusalan vastuullisuus kehittyy hitaasti

02.06.2025 – Granlundin tuoreesta rakennusalan markkinatutkimuksesta selviää, että vastuullisuuden kehitys on alalla hälyttävän hidasta.

Uutinen

Toni Tiaisesta Granlund Saimaan sähköosaston johtaja

27.05.2025 – Granlund Saimaan sähköosaston vetäjäksi siirtynyt Toni Tiainen tuo taloon monipuolista kokemusta raskaan teollisuuden sähkösuunnittelusta.

Uutinen

Rami Kolehmaisesta Granlund Tampereen aluejohtaja

19.05.2025 – Granlund Tampereen pitkäaikainen aluejohtaja Risto Suojanen eläköityy, ja hänen tilalleen aluetoimiston johtoon on nimitetty Rami Kolehmainen, joka tunnetaan Raami Arkkitehtien…

Uutinen

Mitä tietoa etsit?