Uutiset

Näin tehdään hyvä koulu – sähkösuunnittelijat kertovat

Ryhmäpäällikkö Antti Mustonen ja sähkösuunnittelija Toni Pokkinen kertovat, että koulujen sähkösuunnittelussa kuunnellaan tarkalla korvalla, mitä tilaaja koulutiloilta haluaa.

Granlund Kuopion sähkösuunnittelijat Antti Mustonen ja Toni Pokkinen ovat koulujen sähkösuunnittelun ammattilaisia. Minkälaista on suunnitella kouluhankkeita?

Uutinen

Kuopion Hiltulanlahden koulu, Jynkän koulu, Karttulan Kissakuusen koulukeskus, Juvan koulukampus, Mansikkalan koulukeskus… Granlund Kuopio on viime vuosina päässyt toteuttamaan usean koulun sähkösuunnittelua. Koulujen suunnittelussa hyödynnetään usein elinkaarimallia, mikä on tuttua puuhaa Granlundin suunnittelijoille.

”Kun samalla työporukalla on toteutettu monia vastaavia projekteja, myös uusiin elinkaariprojekteihin on helppoa lähteä. Tilaajalle on tärkeää, että perusraamit ovat hyvin hallussa”, sanoo Granlund Kuopion sähkösuunnittelija ja ryhmäpäällikkö Antti Mustonen.

Granlundilla vuodesta 2014 työskennellyt Mustonen on ehtinyt mukaan moneen kouluhankkeeseen. Mieleen on jäänyt esimerkiksi Jynkän koulu, jonka sähkösuunnittelu oli todella mielenkiintoista erityisesti ulkovalaistuksen osalta.

Projekti- ja suunnittelutehtävien ohella Mustonen vetää Kuopiossa TATE1-sähköryhmää, jossa työskentelee myös vuonna 2017 Granlundille tullut sähkösuunnittelija Toni Pokkinen.

”Pääpaino töissäni on ollut alusta saakka koulukohteissa. Kouluja on mukava suunnitella, koska ne ovat todella tärkeitä ja näkyviä kohteita. Tuntuu, että tekee merkityksellistä työtä”, Pokkinen kuvailee.

Modernit koulutilat vaativat monipuolista suunnittelua

Koulujen sähkösuunnittelussa kuunnellaan tarkalla korvalla, mitä tilaaja koulutiloilta haluaa. Suunnittelu koostuu laajasta kokonaisuudesta, ja kouluhankkeissa sähkösuunnittelijat pääsevätkin suunnittelemaan sähkönjakelun ohella monipuolisesti erilaisia järjestelmiä. Sähkösuunnittelua joudutaan myös miettimään monesta näkökulmasta tilojen käytön kannalta.

”Täytyy suunnitella tarkasti, miten nykyaikaisista opetustiloista saadaan toimivia. Kouluissa on nykyään esimerkiksi avoimia oppimisympäristöjä, joissa on välillä vaikea hahmottaa missä opettaja ja oppilaat tulevat istumaan ja mihin suuntaan opetetaan. Tällaisia asioita pitää käydä huolellisesti läpi etukäteen”, Pokkinen kertoo.

Sähkösuunnittelussa kiinnitetään myös erityistä huomiota valaistukseen ja sen ohjaukseen. Valaistus tulee suunnitella niin, että käyttäjät pystyvät säätämään valoisuusasteita eri tiloissa tarpeen mukaan. Opetustilat ovat nykyään monikäyttöisiä, ja valaistuksen ohjauksen pitää myös olla monipuolista, jotta tiloja voidaan käyttää eri tilanteissa mahdollisimman hyvin.

”Monia kouluja käytetään lisäksi iltaisin, jos kaupunki esimerkiksi vuokraa liikuntasaleja harrastuskäyttöön urheiluseuroille. Tällöin täytyy ottaa huomioon myös lukitusjärjestelmät, joilla ohjataan tiloissa kulkemista ilta-aikaan”, Mustonen lisää.

Täytyy suunnitella tarkasti, miten nykyaikaisista opetustiloista saadaan toimivia.

Tavoitteena energiatehokkaat koulukiinteistöt

Koulujen sähköjärjestelmiä ylläpidetään säännöllisesti. Tietyin väliajoin tehdään tarkastuksia, että järjestelmät ovat kunnossa. Nykyaikaisista turvajärjestelmistä voidaan myös saada niiden diagnostiikan avulla tieto, jos esimerkiksi paloilmoitin tai turvavalot kaipaavat huoltoa.

Tekniikka menee kuitenkin hurjaa vauhtia eteenpäin, ja sähköisiltä järjestelmiltä saatetaan tulevaisuudessa vaatia uusia asioita. Tähän pyritään varautumaan suunnittelemalla koulun sähkökeskukset ja johtoreitit niin, että laajentaminen onnistuu tarvittaessa myöhemmin.

Lisäksi Granlundilla panostetaan paljon kiinteistön energiatehokkuuteen ja valaistuksen energiankulutukseen. Mustonen ja Pokkinen arvioivat, että tulevaisuudessa koulukiinteistöissä hyödynnetään enemmän aurinkosähköä.

”Pääsääntöisesti kiinteistöihin tehdään jo nyt aurinkopaneelivaraukset. Myös viimeisimpään hankkeeseemme, Juvan kouluun, on tulossa aurinkopaneelijärjestelmä”, Pokkinen sanoo.

Pääsääntöisesti kiinteistöihin tehdään jo nyt aurinkopaneelivaraukset.

Mikä sähkösuunnittelijan työssä on parasta?

Mustonen kävi ammattikoulun sähköpuolen, ja innostui sen sekä rakennustyömaalla työskentelyn innostamana opiskelemaan sähköinsinööriksi.

”Sähköala on laaja ja monipuolinen kokonaisuus, jossa kukaan ei voi koskaan tietää kaikesta kaikkea. Joka päivä oppii jotain uutta, mikä minua tässä hommassa viehättääkin”, hän sanoo.

Pokkinen puolestaan kiinnostui ensimmäisen kerran sähköstä ollessaan akkumyyjänä Mikkelissä. Kuopioon muuton jälkeen hän lähti ammattikouluun sähkölinjalle, ja Mustosen tavoin päätti sen jälkeen jatkaa ammattikorkeakouluun insinööriopintoihin.

”Sähkö on ollut jo pitkään perusedellytys ihmisille, joten kysyntää riittää. Sähkö on myös luonnonilmiönä kiinnostava ymmärtää. Minulla on vasta lyhyt ura takana, mutta tietämys alalla on kasvanut hyvää vauhtia. On todella palkitsevaa, kun ymmärtää uusia asioita ja saa kokea oivalluksen hetkiä”, Pokkinen summaa.

Antin ja Tonin tiimiin haetaan uusia osaajia! Katso avoimet työpaikkamme!

Takaisin uutisiin

Jaa artikkeli