Älytöntä tekoa
17.1.2019 – Ihmetystä vanhoista kankeista toimintamalleista, toisaalta paljon hypetystä tietomalleista, digitaalisista kaksosista ja tekoälystä.
Ihmetystä vanhoista kankeista toimintamalleista, toisaalta paljon hypetystä tietomalleista, digitaalisista kaksosista ja tekoälystä. Kaikki tällä hetkellä hypekäyrän korkeimmalla huipulla. Kuitenkin väittäisin, että tämä toimiala on edelleen lähtökuopissa mitä tulee digitalisaatioon.
Koitan nyt kertoa mitä olen havainnut ja miten itse näen digitalisaation tilan kiinteistöalalla.
Ensimmäinen havainto on, että digitaaliset tietomallit eivät varsinaisesti kulje ketjussa. Kiinteistöjen tiedot eivät siirry eri elinkaaren vaiheiden välillä digitaalisesti. Vaiheiden välillä ei tapahdu työntöä eikä imua tiedonsiirron suhteen.
Jokaisen eri vaiheen toimijat kyllä digitalisoivat omaa prosessiaan ja omia työvälineitään, mutta vaiheiden välillä tietoa siirretään parhaimmillaan Excelillä ja pdf-tiedostoina, pahimmillaan printattuina papereina, joilta tieto siirretään käsin seuraavaan järjestelmään.
Digitalisaation huumassa monet toimijat samalla haluavat tehdä omia ratkaisujaan ja miniekosysteemejään, osittain ihan hyvästä syystä, mutta tulevat samalla jatkaneeksi tätä hajaannusta. Onneksi olemme muutaman muun toimijan kanssa nyt päässyt jutuille, joissa pohditaan, miten tietomallit olisivat vähintäänkin linkitettävissä toisiinsa.
Haluatko kuulla lisää?
Kimmo Mattila
Yksi alue, jolla tämä digitalisaation hajanaisuus näkyy, on ns. digitaaliset kaksoset, tai 3D-mallit. Digital twin, olosuhdemalli, BIM2FM, rakkaalla lapsella jne. Alan kypsymättömyydestä hyvä esimerkki on, että nämä digitaaliset käsitteet tarkoittavat ihan eri asiaa eri ihmisille.
Oma näkemykseni on, että 3D-visualisointi ei ole sama asia kuin digitaalinen kaksonen. 3D-mallin voi tehdä staattisesta piirroksesta, se ei vielä millään tavalla simuloi reaalimaailman verrokkiaan. Samoin BIM2FM termiin (BIM = Building Information Model, FM=Facility Management) löytyy useita eri näkökulmia; toiset miettivät suunnittelu- ja rakennusaikaisen informaation siirtoa digitaalisena ylläpitoon, toisten mielestä taas ylläpidossa tehdään uusi digitaalinen malli kiinteistöstä, jotta sitä on helpompi hallita ja tehdä monipuolisempaa raportointia kiinteistön omistajalle.
3D-malli tai BI-raportointi ovat mielestäni vain eri visualisointia samasta asiasta. Kyseessä on digitaalinen malli, josta tehdään ihmissilmälle ja -aivoille helpommin ymmärrettävää tietoa. Kone lukee ja kirjoittaa molemmissa tapauksissa ykkösiä ja nollia ihan niin kuin ennenkin.
Mutta jotta visualisointi tai raportointi olisi mahdollisimman hyvää ja totuudenmukaista, tulee järjestelmän pohjalla olevan tietomallin olla hyvä ja selkeä. Hyvä tietomalli ja sen päällä olevat selkeät prosessit saavat digitaalisen kopion aidosti muistuttamaan reaalimaailman kaksostaan ja kertomaan siitä asioita.
Parhaimmillaan digitaalisella kaksosella voidaan simuloida ja analysoida muutostilanteita ennen kuin niitä viedään reaalimaailmaan. Kiinteistöjen ylläpidossa ollaan vielä jonkin matkan päässä tästä, mutta esimerkiksi telemaailmassa tämä on jo arkipäivää.
Niin ja se tekoäly. Osallistuin taannoin Tampereen Teknillisen Seuran “Älyttömästi Älyä” – Enterprise2018 -seminaariin, jossa monessa puheenvuorossa hyvin tuotiin esille, ettei tekoälyä voi liimata tuotteen päälle ja olettaa sen tekevän jotain. “Ostaisin yhden tekoälyn, kiitos” -ajattelu on vallalla monella alalla, ilman että mietitään mitä siltä oikeasti voidaan odottaa.
Tekoälyn todelliset sovellukset ovat pieniä ja lähtökohtaisesti hyvin yksinkertaisia. Poikkeamien tunnistus, datan luokittelu ja lajittelu, joidenkin yksinkertaisten tapahtumien ennakointi. Näillä kuitenkin voi olla suuri merkitys. Niin myös kiinteistöjen ylläpidossa.
Mutta jälleen, kaiken takana on tietomallien ja prosessien oikeanlainen organisointi. Siksi meillä panostetaan nyt vahvasti tietomalleihin yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa, integraatioihin datan keräämiseksi, ja analytiikkaan ja raportointiin kaiken tuon tiedon tuomiseksi asiakkaille. Odotan innolla vuotta 2019, eiköhän siihen joku (teko)älyllinenkin sovellus mahdu mukaan.
Näin laskemme hiilikädenjälkeämme
18.04.2023 – Kun autamme asiakkaitamme pienentämään hiilijalanjälkeään, kasvatamme omaa hiilikädenjälkeämme. Laskemme hiilikädenjälkeämme tutkimustietoon perustuvalla mallilla.
Rakennus kuntoremonttiin?
14.04.2023 – 1960–1980-lukujen rakennukset – siinä missä ihmisetkin – saattavat kaivata pientä kuntoremonttia. Keski-ikäinen rakennetekniikan asiantuntija lähti tapamaan ikätovereitaan.
Rakennushankkeen vastuullisuus on kokonaisuuden hallintaa
30.03.2023 – Rakennushankkeelta vaadittava vastuullisuuspaletti on tänä päivänä laaja. Energiatehokkuuden ja sisäolosuhteiden lisäksi on otettava huomioon muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja pian…
LVI-suunnittelun pelikentillä
09.02.2023 – LVI-suunnittelija Tero Hietala kävi luokkakokouksessa. Tilanne pisti miettimään omaan työtä. ”Tuskin monikaan haaveilee pienenä LVI-suunnittelijan ammatista, mutta olen löytänyt siitä…
Hiilikädenjäljen määrittämiseen ja laskemiseen tarvitaan yhteisiä käytäntöjä
09.02.2023 – Hiilikädenjäljen tavoitteena on osoittaa yksilöiden ja yritysten tuottamia positiivisia ympäristövaikutuksia asiakkaille tai koko yhteiskunnalle.
EU-taksonomiaa ei kannata jättää huomiotta
13.01.2023 – EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmällä eli taksonomialla on vaikutusta rakennushankkeisiin. Taksonomian kriteerit on hyvä ottaa huomioon jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.
Datakeskusten hukkalämpöä tulisi kierrättää enemmän kaukolämpöverkkoon
11.01.2023 – Energiatehokkaasti rakennetut datakeskukset ovat osa sähköverkon tehoreserviä. Kun datakeskukset hyödyntävät omana energialähteenään uusiutuvia energiamuotoja, voidaan pienentää myös hiilidioksidipäästöjä.
Suuren yrityksen energiakatselmus – pakollinen paha vai pelastusrengas?
12.10.2022 – Suuren yrityksen energiakatselmus on tehokas tapa selvittää oman yrityksen energiatehokkuuden taso. Kun toimeen tartutaan nyt, ennätyskorkeat energiahinnat hirvittävät selvästi vähemmän.
Lopetetaanko energian haaskaus?
27.09.2022 – Jokohan Suomen kiinteistöissä oltaisiin nyt valmiita tekemään järkeviä ja kannattavia energiansäästötoimia, jotka eivät vaadi isoja investointeja?
Miksi 4D-aikataulutus kannattaa rakennushankkeessa? Tässä 3 isoa syytä!
20.09.2022 – Kaikki rakennusalalla tietävät tunteen, kun hankkeen kustannukset ja aikataulu alkavat karkaamaan käsistä, hanke on myöhässä ja syiden etsiminen alkaa. Tilanne…
