Älytöntä tekoa
17.1.2019 – Ihmetystä vanhoista kankeista toimintamalleista, toisaalta paljon hypetystä tietomalleista, digitaalisista kaksosista ja tekoälystä.
Ihmetystä vanhoista kankeista toimintamalleista, toisaalta paljon hypetystä tietomalleista, digitaalisista kaksosista ja tekoälystä. Kaikki tällä hetkellä hypekäyrän korkeimmalla huipulla. Kuitenkin väittäisin, että tämä toimiala on edelleen lähtökuopissa mitä tulee digitalisaatioon.
Koitan nyt kertoa mitä olen havainnut ja miten itse näen digitalisaation tilan kiinteistöalalla.
Ensimmäinen havainto on, että digitaaliset tietomallit eivät varsinaisesti kulje ketjussa. Kiinteistöjen tiedot eivät siirry eri elinkaaren vaiheiden välillä digitaalisesti. Vaiheiden välillä ei tapahdu työntöä eikä imua tiedonsiirron suhteen.
Jokaisen eri vaiheen toimijat kyllä digitalisoivat omaa prosessiaan ja omia työvälineitään, mutta vaiheiden välillä tietoa siirretään parhaimmillaan Excelillä ja pdf-tiedostoina, pahimmillaan printattuina papereina, joilta tieto siirretään käsin seuraavaan järjestelmään.
Digitalisaation huumassa monet toimijat samalla haluavat tehdä omia ratkaisujaan ja miniekosysteemejään, osittain ihan hyvästä syystä, mutta tulevat samalla jatkaneeksi tätä hajaannusta. Onneksi olemme muutaman muun toimijan kanssa nyt päässyt jutuille, joissa pohditaan, miten tietomallit olisivat vähintäänkin linkitettävissä toisiinsa.
Haluatko kuulla lisää?
Kimmo Mattila
Yksi alue, jolla tämä digitalisaation hajanaisuus näkyy, on ns. digitaaliset kaksoset, tai 3D-mallit. Digital twin, olosuhdemalli, BIM2FM, rakkaalla lapsella jne. Alan kypsymättömyydestä hyvä esimerkki on, että nämä digitaaliset käsitteet tarkoittavat ihan eri asiaa eri ihmisille.
Oma näkemykseni on, että 3D-visualisointi ei ole sama asia kuin digitaalinen kaksonen. 3D-mallin voi tehdä staattisesta piirroksesta, se ei vielä millään tavalla simuloi reaalimaailman verrokkiaan. Samoin BIM2FM termiin (BIM = Building Information Model, FM=Facility Management) löytyy useita eri näkökulmia; toiset miettivät suunnittelu- ja rakennusaikaisen informaation siirtoa digitaalisena ylläpitoon, toisten mielestä taas ylläpidossa tehdään uusi digitaalinen malli kiinteistöstä, jotta sitä on helpompi hallita ja tehdä monipuolisempaa raportointia kiinteistön omistajalle.
3D-malli tai BI-raportointi ovat mielestäni vain eri visualisointia samasta asiasta. Kyseessä on digitaalinen malli, josta tehdään ihmissilmälle ja -aivoille helpommin ymmärrettävää tietoa. Kone lukee ja kirjoittaa molemmissa tapauksissa ykkösiä ja nollia ihan niin kuin ennenkin.
Mutta jotta visualisointi tai raportointi olisi mahdollisimman hyvää ja totuudenmukaista, tulee järjestelmän pohjalla olevan tietomallin olla hyvä ja selkeä. Hyvä tietomalli ja sen päällä olevat selkeät prosessit saavat digitaalisen kopion aidosti muistuttamaan reaalimaailman kaksostaan ja kertomaan siitä asioita.
Parhaimmillaan digitaalisella kaksosella voidaan simuloida ja analysoida muutostilanteita ennen kuin niitä viedään reaalimaailmaan. Kiinteistöjen ylläpidossa ollaan vielä jonkin matkan päässä tästä, mutta esimerkiksi telemaailmassa tämä on jo arkipäivää.
Niin ja se tekoäly. Osallistuin taannoin Tampereen Teknillisen Seuran “Älyttömästi Älyä” – Enterprise2018 -seminaariin, jossa monessa puheenvuorossa hyvin tuotiin esille, ettei tekoälyä voi liimata tuotteen päälle ja olettaa sen tekevän jotain. “Ostaisin yhden tekoälyn, kiitos” -ajattelu on vallalla monella alalla, ilman että mietitään mitä siltä oikeasti voidaan odottaa.
Tekoälyn todelliset sovellukset ovat pieniä ja lähtökohtaisesti hyvin yksinkertaisia. Poikkeamien tunnistus, datan luokittelu ja lajittelu, joidenkin yksinkertaisten tapahtumien ennakointi. Näillä kuitenkin voi olla suuri merkitys. Niin myös kiinteistöjen ylläpidossa.
Mutta jälleen, kaiken takana on tietomallien ja prosessien oikeanlainen organisointi. Siksi meillä panostetaan nyt vahvasti tietomalleihin yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa, integraatioihin datan keräämiseksi, ja analytiikkaan ja raportointiin kaiken tuon tiedon tuomiseksi asiakkaille. Odotan innolla vuotta 2019, eiköhän siihen joku (teko)älyllinenkin sovellus mahdu mukaan.
Vuosikymmenet tikittänyt korjausvelka on mahdollista saada haltuun
26.08.2024 – Rahat ovat kunnissa ja seurakunnissa aina vain tiukemmassa, ja samaan aikaan korjausvelka pitäisi saada haltuun. Haluan rohkaista tekemään asioita uudella…
Miten tehdä edukseen erottautuvaa vastuullisuusraportointia?
21.08.2024 – Tuntuuko sinustakin, että eri toimijoiden vastuullisuusraportit ovat kuin toistensa kopioita? Liian usein ne tosiaan ovat sitä.
Vastuullisuudella voi olla ratkaiseva merkitys kiinteistökaupassa
14.08.2024 – Jos jotain voin ennustaa tässä muuttuvassa maailmassa, niin sanon, että vastuullisuudella on aivan selvästi vaikutusta kiinteistön myynnin helppouteen.
Onko käytönaikaisille ympäristösertifikaateille vielä tarvetta?
06.08.2024 – Meiltä kysytään usein, miten sertifikaattien käy tulevaisuudessa. Kannattaako niitä yhtä teettä kiinteistökohteisiin vai onko tilalle tulossa jokin parempi tapa todentaa…
Löperöistä hiilineutraaliusväittämistä pitää hankkiutua eroon
01.08.2024 – Välillä innostus ehtii uskottavuuden edelle. Nyt on hyvä aika tarkistaa, kestävätkö oman yrityksen hiilineutraaliusväittämät lähempää tarkastelua.
Parhaat sijainnit datakeskuksille löytyvät Suomesta ja Ruotsista
11.06.2024 – Kaikista maailman maista datakeskuksen sijaintipaikaksi kannattaa valita Suomi tai Ruotsi. Meillä on monta kilpailuvalttia, joilla päihitämme kilpailijat esimerkiksi Keski-Euroopassa.
Viisi oivallusta tulevaisuuden superkortteleista vievät kohti hiilineutraalia kaupunkisuunnittelua
11.06.2024 – Alue-energiajärjestelmä tukee hiilineutraalia kaupunkisuunnittelua. Tulevaisuuden superkortteli rakentuu näiden oivallusten varaan.
Jopa kolmannes luontokadosta johtuu rakentamisesta
07.06.2024 – Vastuulliset rakennusalan yritykset ovat jo ottaneet käyttöön luontovaikutuksia arvioivia mittareita. Tämä vaikuttaa koko rakentamisen arvoketjuun ja pakottaa kaikki muutokseen.
Vähäpäästöisillä menopeleillä konkretiaa kestävään liikkumiseen
03.06.2024 – Asiantuntijayrityksenä Granlundin tärkein tuote on aineeton, osaamisemme. Meidän merkittävimmät päästömme eivät synnykään tuotteiden elinkaaren eri vaiheissa kuten materiaalihankinnoista.
Uupumus oli kova pala nieltäväksi
28.05.2024 – Nuoren, tunnollisen ja eteenpäin pyrkivän ihmisen voi olla vaikea myöntää itselleen olevansa uupunut. Hankekehityspäällikkömme Jere Korpisalo kertoo oman tarinansa siitä,…
