Hyppää sisältöön
Älytöntä tekoa

Älytöntä tekoa

17.1.2019 – Ihmetystä vanhoista kankeista toimintamalleista, toisaalta paljon hypetystä tietomalleista, digitaalisista kaksosista ja tekoälystä.

Aihepiiri
Data ja digitalisaatio
Jaa

Ihmetystä vanhoista kankeista toimintamalleista, toisaalta paljon hypetystä tietomalleista, digitaalisista kaksosista ja tekoälystä. Kaikki tällä hetkellä hypekäyrän korkeimmalla huipulla. Kuitenkin väittäisin, että tämä toimiala on edelleen lähtökuopissa mitä tulee digitalisaatioon.

Koitan nyt kertoa mitä olen havainnut ja miten itse näen digitalisaation tilan kiinteistöalalla.

Ensimmäinen havainto on, että digitaaliset tietomallit eivät varsinaisesti kulje ketjussa. Kiinteistöjen tiedot eivät siirry eri elinkaaren vaiheiden välillä digitaalisesti. Vaiheiden välillä ei tapahdu työntöä eikä imua tiedonsiirron suhteen.

Jokaisen eri vaiheen toimijat kyllä digitalisoivat omaa prosessiaan ja omia työvälineitään, mutta vaiheiden välillä tietoa siirretään parhaimmillaan Excelillä ja pdf-tiedostoina, pahimmillaan printattuina papereina, joilta tieto siirretään käsin seuraavaan järjestelmään.

Digitalisaation huumassa monet toimijat samalla haluavat tehdä omia ratkaisujaan ja miniekosysteemejään, osittain ihan hyvästä syystä, mutta tulevat samalla jatkaneeksi tätä hajaannusta. Onneksi olemme muutaman muun toimijan kanssa nyt päässyt jutuille, joissa pohditaan, miten tietomallit olisivat vähintäänkin linkitettävissä toisiinsa.

Haluatko kuulla lisää?

Kimmo Mattila

Liiketoimintajohtaja
Granlund Oy

Yksi alue, jolla tämä digitalisaation hajanaisuus näkyy, on ns. digitaaliset kaksoset, tai 3D-mallit. Digital twin, olosuhdemalli, BIM2FM, rakkaalla lapsella jne. Alan kypsymättömyydestä hyvä esimerkki on, että nämä digitaaliset käsitteet tarkoittavat ihan eri asiaa eri ihmisille.

Oma näkemykseni on, että 3D-visualisointi ei ole sama asia kuin digitaalinen kaksonen. 3D-mallin voi tehdä staattisesta piirroksesta, se ei vielä millään tavalla simuloi reaalimaailman verrokkiaan. Samoin BIM2FM termiin (BIM = Building Information Model, FM=Facility Management) löytyy useita eri näkökulmia; toiset miettivät suunnittelu- ja rakennusaikaisen informaation siirtoa digitaalisena ylläpitoon, toisten mielestä taas ylläpidossa tehdään uusi digitaalinen malli kiinteistöstä, jotta sitä on helpompi hallita ja tehdä monipuolisempaa raportointia kiinteistön omistajalle.

3D-malli tai BI-raportointi ovat mielestäni vain eri visualisointia samasta asiasta. Kyseessä on digitaalinen malli, josta tehdään ihmissilmälle ja -aivoille helpommin ymmärrettävää tietoa. Kone lukee ja kirjoittaa molemmissa tapauksissa ykkösiä ja nollia ihan niin kuin ennenkin.

Mutta jotta visualisointi tai raportointi olisi mahdollisimman hyvää ja totuudenmukaista, tulee järjestelmän pohjalla olevan tietomallin olla hyvä ja selkeä. Hyvä tietomalli ja sen päällä olevat selkeät prosessit saavat digitaalisen kopion aidosti muistuttamaan reaalimaailman kaksostaan ja kertomaan siitä asioita.

Parhaimmillaan digitaalisella kaksosella voidaan simuloida ja analysoida muutostilanteita ennen kuin niitä viedään reaalimaailmaan. Kiinteistöjen ylläpidossa ollaan vielä jonkin matkan päässä tästä, mutta esimerkiksi telemaailmassa tämä on jo arkipäivää.

Niin ja se tekoäly. Osallistuin taannoin Tampereen Teknillisen Seuran “Älyttömästi Älyä” – Enterprise2018 -seminaariin, jossa monessa puheenvuorossa hyvin tuotiin esille, ettei tekoälyä voi liimata tuotteen päälle ja olettaa sen tekevän jotain. “Ostaisin yhden tekoälyn, kiitos” -ajattelu on vallalla monella alalla, ilman että mietitään mitä siltä oikeasti voidaan odottaa.

Tekoälyn todelliset sovellukset ovat pieniä ja lähtökohtaisesti hyvin yksinkertaisia. Poikkeamien tunnistus, datan luokittelu ja lajittelu, joidenkin yksinkertaisten tapahtumien ennakointi. Näillä kuitenkin voi olla suuri merkitys. Niin myös kiinteistöjen ylläpidossa.

Mutta jälleen, kaiken takana on tietomallien ja prosessien oikeanlainen organisointi. Siksi meillä panostetaan nyt vahvasti tietomalleihin yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa, integraatioihin datan keräämiseksi, ja analytiikkaan ja raportointiin kaiken tuon tiedon tuomiseksi asiakkaille. Odotan innolla vuotta 2019, eiköhän siihen joku (teko)älyllinenkin sovellus mahdu mukaan.

Kaikki datakeskukset kuuluvat jatkossa alempaan veroluokkaan.

Datakeskusten veroetu luo Suomelle tuhannen taalan paikan

12.01.2022 – Verouudistuksen odotetaan tuovan Suomeen jatkossa lisää datakeskusinvestointeja. Alempi sähkövero edellyttää kuitenkin energiatehokkuutta.

Blogi
Pekka Metsi, Granlund

Rakennusalan tuottavuus ei parane poteroissa

18.10.2021 – Paras lääke rakentamisen tuottavuuden nostoon on sujuva tiedonkulku eri toimijoiden välillä. Myös rakennushankkeiden tilaajien kannattaa vaatia, että sama data virtaa…

Blogi

Kiinteistöjohtajan kahden palan palapeli

04.10.2021 – Meillä kiinteistöjohtamisen parissa työskentelevillä on miljoonan palan palapeli käsissämme, vai sittenkin vain kahden?

Blogi

Sisäilmastonmuutos vaatii toimia – kuinka varaudumme tuleviin pandemioihin?

04.10.2021 – Koronapandemian ratkaisuun on muodostunut uusi liiketoiminta-alue: sisätilojen terveysturvallisuus. Sisäilmastonmuutosta ei ratkaista vain rajoituksilla ja rokotteilla, vaan vaaditaan toimia sisäilman parantamiseen.

Blogi
Energiatehokas rakennus

Millaista tukea rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen voi saada?

19.08.2021 – Energiatehokkuushankkeisiin on mahdollista saada useita eri tukia, joiden avulla voi päästä lähemmäs rakennuksen energiansäästö- ja hiilineutraaliustavoitteita. Millaista tukea kannattaa hakea…

Blogi

Kun huonosta tulee uusi normaali: pitääkö talotekniikka aina vastaanottaa keskeneräisenä?

08.08.2021 – Kun talotekniikka on otettu käyttöön keskeneräisenä, on synnytetty väärä normaali. Väärä normaali syntyy myös silloin, kun hetkellisiksi tarkoitettu aikaohjelmamuutos jää…

Blogi

Harha 24/7 -valvomosta, tositarina talotekniikan arjesta

06.08.2021 – ”Kiinteistöäsi seurataan 24/7 valvomon kautta, jotta talotekniikkasi toiminta olisi varmistettua.” Kuulostaako tutulta? Mutta pitääkö se paikkansa? Onko 24/7-valvonta oikeasti tarpeellista?…

Blogi

Toimiva talotekniikka uudessa kohteessa – liian hyvää ollakseen totta?

05.08.2021 – Selittelyt ja selvittelyt vähenevät, kun tarjolla oli analysoitua faktaa kiinteistökohteen toiminnasta ja puutteista. Lue tositarina, jossa faktapohjaisuus ja asiakkaan määrätietoisuus…

Blogi

Asuntomessutalon vähähiilisyyden arvioinnin tulokset

02.07.2021 – Lohjan Asuntomessujen talojen hiilijalanjälkilaskenta tehtiin ympäristöministeriön päivitetyllä rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmällä. Arviointimenetelmällä tehtävä ilmastoselvitys auttaa rakentajaa tekemään hiilijalanjälkeä pienentäviä valintoja.

Blogi
Rakennusten ympristövastuu kaipaa kunnianhimoisuutta.

Paljon puhetta, vähän villoja – rakennusten ympäristövastuu odottaa läpimurtoa

17.06.2021 – Tarvitsemme rakennusalalle uusia määräyksiä ja luokitteluja, jotka tähtäävät kunnianhimoisempaan tekemiseen ja pienempään hiilijalanjälkeen, kirjoittaa Pekka Pajuniemi.

Blogi

Mitä tietoa etsit?