EU-taksonomiaa ei kannata jättää huomiotta
13.1.2023 – EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmällä eli taksonomialla on vaikutusta rakennushankkeisiin. Taksonomian kriteerit on hyvä ottaa huomioon jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.
EU-taksonomian tavoitteena on luoda kriteeristö ympäristön kannalta kestävälle liiketoiminnalle ja se tulee muuttamaan rakennus- ja kiinteistöalan pelisääntöjä. Se ohjaa rahoittajien toimintaa ja asettaa raportointivelvoitteen finanssialan toimijoille ja yli 500 hengen pörssiyrityksille.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että suuri osa suomalaisesta rakentamisesta voi saavuttaa taksonomianmukaisuuden, mikäli se huomioitaisiin riittävän varhaisessa vaiheessa hanketta. Satojen rakennushankkeiden analyysin perusteella voidaan nähdä selkeästi, että vain yksittäiset hankkeet ovat saavuttaneet kaikki taksonomianmukaisuuden kriteerit ilman, että niihin on kiinnitetty huomiota suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa. Suomalaisessa rakentamisessa piilee siis suuri potentiaali, joka tulisi valjastaa käyttöön.
Taksonomia vaikuttaa rakentamiseen monella eri sektorilla. Se määrittelee, mihin rakennetaan ja millaisia materiaaleja ja menetelmiä käytetään. Sillä on merkitystä hankkeen rahoituksen hankkimisen kannalta: pankit ja rahoituslaitokset ovat kiinnostuneet hankkeen taksonomianmukaisuudesta, ja rahoituksen hintaan voi vaikuttaa vaatimusten täyttymisen tai täyttymättä jäämisen mukaan. Myös investoijat seuraavat raportointivelvollisuutensa myötä taksonomiakriteerien täyttymistä. Lisäksi kannattaa muistaa, että arvoketjussa saattaa olla mukana raportointivelvollinen toimija, joka pyrkii suosimaan taksonomian mukaista rakentamista.
Taksonomian kriteerit on hyvä käydä läpi heti hankkeen alkuvaiheessa ja ottaa ne suunnittelun ja toteuttamisen tavoitteeksi.
Kestävän rakentamisen perustasoa määrittelemässä
Taksonomian vaatimukset ovat tiukat, eikä edes ympäristösertifiointi riitä automaattisesti kattamaan niistä kaikkia. Ympäristöluokitusjärjestelmät ovat kuitenkin muuttamassa kriteeristöään taksonomian mukaiseksi. Peruslähtökohta sekä sertifikaateissa että taksonomiassa on katsoa rakennushankkeen ohi pitkälle tulevaisuuteen.
Taksonomia määrittelee hankkeille kuusi ympäristötavoitetta, joista vähintään yhdessä tulee saavuttaa merkittävä parannus ja lopuille viidelle ei saa aiheutua merkittävää haittaa.
Taksonomian tavoitteet
- Ilmastonmuutoksen hillintä
- Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
- Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
- Kiertotalouteen siirtyminen
- Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
- Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
On esitetty erilaisia näkemyksiä siitä, ajaako taksonomia sertifikaattien yli. Todennäköisesti taksonomia ei tule korvaamaan ympäristösertifiointeja, jotka ovat sitä paljon laajempi kokonaisuus. Sen sijaan voidaan valmistautua siihen, että taksonomia on jatkossa kestävän rakentamisen perustaso.
Tavoitteena parantaa rakentamisen laatua
Taksonomia ei ole pelkkää kriteerien täyttämistä, vaan sen tavoitteena on parantaa rakentamisen laatua. Taksonomialla on vaikutusta esimerkiksi vesikalusteiden virtaamiin ja siihen, kuinka rakennus kestää tulevaisuuden ilmastojen säärasitusta ja onko siinä tulevaisuuden säähän nähden riittävä jäähdytys ja sen myötä hyvä ja terveellinen sisäilma. Taksonomiakriteereihin kuuluu myös laatia rakennuksille kiertotaloussuunnitelma.
On tärkeää, että taksonomian mukaisuutta toteutetaan myös työmailla eikä se jää ainoastaan ylätason raportoinniksi: tarvitaan käytännön muutoksia tekemisen tasolla. Tapoja soveltaa kannattaa lähteä rohkeasti testaamaan ja kehittämään.
Taksonomiaan kannattaa suhtautua jatkuvan parantamisen periaatteella – vastuullisuus ei ole ikinä valmis asia.
Muista ainakin nämä:
1. Ota taksonomia rakennushankkeen ohjaukseen heti hankkeen alussa.
2. Vie taksonomiakriteerit suunnitelmiin ja hankinta-aineistoihin.
3. Pidä huolta siitä, että saat hankkeen lopuksi kokoon todennusaineiston.
Lisätietoa
Haluatko lisätietoa tai jättää tarjouspyynnön?
Kerro meille millaista lisätietoa tarvitset tai lähetä tarjouspyyntö. Olemme pian yhteydessä sinuun.
Löydä Granlund-yhteyshenkilö paikkakunnallasi
Lue lisää vastuullisuuspalveluistamme
Vastuullisuuspalvelumme tukevat tehokkaasti kiinteistösi johtamista ja vastuullisuustavoitteiden saavuttamista. Monipuolinen osaamisemme kattaa ympäristösertifioinnit, raportoinnin ja kiinteistön olosuhteiden seurannan.
Lue muita blogejamme
Myynti, purkaminen vai odottelu – mitä tehdä tyhjilleen jäävälle kiinteistölle?
13.11.2025 – Kiinteistöihin on sitoutunut paljon pääomaa ja kiinteistökannan kohtalo huolestuttaa tällä hetkellä monia aivan hyvästä syystä. Mitä tehdä tyhjille, tyhjeneville ja…
Rakentamislain vaatimaan ilmastoselvitykseen kannattaa varautua ajoissa
11.11.2025 – Ilmastoselvitys tulee olemaan kaikille kiinteistö- ja rakennusalan toimijoille lähivuosina yhtä tuttu asia kuin energiatodistus on nyt. Tiedätkö, mitä rakentamislain uusi…
Kiinteistön energiatehokkuus ei synny yksittäisillä tempuilla
10.11.2025 – Yksittäisiä vippaskonsteja ja komponentteja energian säästämiseen on tarjolla runsaasti, mutta täsmäiskujen seurauksena suuri potentiaali jää usein piiloon. Energiatehokkuudessa kyse on…
EPD on pian jo pääsylippu markkinoille – näin teet välttämättömyydestä kilpailuedun
05.11.2025 – Kiristyvä sääntely ja kasvavat asiakasodotukset lisäävät rakennustuotteiden tarkan päästötiedon kysyntää. Parhaimmillaan ympäristöseloste (EPD) paitsi vastaa kysyntään myös kirittää tuotteita entistä…
Kunnan kannattaa kirkastaa vahvuutensa datakeskustoimijoille
31.10.2025 – Kunnan mahdollisuudet saada datakeskusinvestointeja paranevat huomattavasti, jos se kertoo selkeästi vahvuuksistaan ja luo hyvät edellytykset datakeskuksen ympärille rakentuvalle ekosysteemille. Tähän…
3D-mallinnus osaksi kuntotutkimuksia – vähemmän porauksia, korjaamista ja kustannuksia
23.10.2025 – 3D-mallinnus on ollut pitkään liian kallista hyödynnettäväksi kuntotutkimuksissa. Tekoälyn ansiosta mallinnus on nyt edullisempaa, tulokset tarkempia ja korjausten kustannussäästöt huomattavia.
Konkreettisia ohjeita rakentamisen kiertotalouteen
21.10.2025 – Uudelleenkäytetyn rakennusosan laskennallinen hiilijalanjälki rakennuksen ilmastoselvityksessä on nolla. Mutta miten kiertotalous on mahdollista rakennusalan karussa ansaintalogiikassa?
Miksi korjausvelan laskeminen kannattaa?
10.10.2025 – Rakennusten korjausvelasta puhutaan paljon, mutta miten korjausvelka lasketaan ja mitä hyötyä laskennasta on kiinteistönomistajalle? Granlundin ryhmäpäällikkö Verneri Tuomi vastaa näihin…
Mikä on energianhallintajärjestelmä?
03.10.2025 – Lokakuussa 2025 voimaan astuva energiatehokkuuslaki velvoittaa yrityksiä ottamaan käyttöön sertifioidun energianhallintajärjestelmän, jos niiden energiankulutus ylittää 23 600 MWh vuodessa.
Kiinteistökehitys avaa ratkaisun ovia kuntien sote-ahdinkoon
01.10.2025 – Kuntien rooli terveydenhuollon kiinteistöjen omistajina ja käyttäjinä on muuttunut radikaalisti. Miten kiinteistökehitys voi auttaa tuoreita vuokranantajia sote-kiinteistöjen hallinnassa?
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.