Energiaremontti tuo kiinteistösijoittajalle kaksinumeroiset tuotot
24.9.2020 – Onnistunut energiaremontti tuo heti ison säästön kiinteistön juokseviin kuluihin. Myös päästöt vähenevät merkittävästi.
Kaksinumeroiset tuottoprosentit ovat tällä hetkellä sijoittajalle harvinaista herkkua. Kiinteistön omistajalla on kuitenkin mahdollisuus päästä tähän parantamalla rakennusten energiatehokkuutta.
”Hyvin suunniteltu energiaremontti mahdollistaa tyypillisesti 10–30 prosentin sijoitetun pääoman vuosituoton”, konsulttitoimisto Granlundin energiasta vastaava toimialajohtaja Ville Reinikainen sanoo.
Energiainvestointien tuotto perustuu merkittävään säästöön kiinteistön lämmitykseen, jäähdytykseen ja sähkön käyttöön kuluvassa energiassa. Samalla vähenevät hiilidioksidipäästöt.
”Kiinteistön omistaja lyö näin kaksi kärpästä yhdellä iskulla.”
Vaaditaan hyvää suunnittelua
Reinikainen painottaa, että tuotto- ja päästövähennysten saavuttaminen edellyttää energiainvestointien hyvää suunnittelua.
Useita kohteita omistavan kiinteistösijoittajan kannattaa hahmottaa aluksi kokonaisuus ja aloittaa kohteista, joissa on suurin energiansäästöpotentiaali.
”Matalimmalla roikkuvat hedelmät kannattaa korjata ensin talteen.”
”Energiatehokkuuden parantaminen ei ole ainoa kriteeri, vaan remontin on myös tuettava omistajan kiinteistöstrategiaa ja vastattava tuotto-odotuksiin.”
Granlund on Suomessa taloteknisen suunnittelun markkinajohtaja. Energia-asioissa konsultointi keskittyy toimisto-, liike- ja teollisuuskiinteistöihin, mutta enenevässä määrin myös taloyhtiöt kysyvät neuvoja energia-asioissa.
Energiaremonttien tyypillisiä kohteita ovat talotekniikan uudistaminen ja automatiikan lisääminen. Monessa kiinteistöissä myös tehostetaan hukkalämmön talteenottoa ja siirrytään tuottamaan energiaa paikallisesti esimerkiksi aurinkopaneelien ja maalämmön avulla.
Reinikaisen mukaan ammattimaisesti toimivat kiinteistösijoittajat ymmärtävät energiaremonttien suuren potentiaalin. Haasteena kuitenkin on, miten hankkeet toteutetaan mahdollisimman vaivattomasti.
”Siksi kehitämme energiainvestointeihin konsepteja, jotka voidaan viedä läpi tehokkaasti, nopeasti ja mahdollisimman pienillä häiriöillä kiinteistön käyttäjille.”
Energiaremontti monistettavissa
Hyvä esimerkki konseptoidusta energiainvestoinnista on Granlundin ja K-ryhmän kehittämä energiankierrätysjärjestelmä, jonka ansiosta kauppaliikkeiden lämpöenergian ostotarve vähenee jopa 95 prosenttia.
Kantavana ajatuksena on ottaa talteen kylmäjärjestelmien tuottama hukkalämpö ja hyödyntää se lämpöpumppujen avulla kiinteistön lämmitykseen.
Ville Reinikaisen mielestä parasta konseptissa on, että se voidaan monistaa kustannustehokkaasti satoihin kauppoihin.
”Vastaavanlaisia ratkaisuja on mahdollista toteuttaa myös esimerkiksi toimistokiinteistöissä, jolloin samoista palikoista rakennetaan kuhunkin kiinteistötyyppiin soveltuva ratkaisukokonaisuus.”
Konseptoiduissa ratkaisuissa laitteet tulevat tehtaalta valmiiksi esiasennettuina ja testattuina. Näin uusi järjestelmä saadaan nopeasti käyttöön.
”Säädöt tulevat kohdilleen parissa päivässä, kun niissä voi mennä muutoin jopa useita kuukausia. Näin investointi alkaa tuoda heti tuottoa kiinteistönomistajalle.”
Kiinteistösijoittaja luottaa Granlundin osaamiseen
Pohjoismainen kiinteistösijoittaja Brunswick Real Estate hallinnoi Suomessa Kielo-yhtiötä, joka omistaa liikekiinteistöjä eri puolilla maata. Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen on yhtiön keskeinen tavoite, ja energiaremonteissa se hyödyntää Granlundin asiantuntemusta.
”On harvinaista löytää kumppani, jolla on kattava kokonaiskäsitys kiinteistön energiankulutuksesta ja energiatehokkuuden parantamisesta”, Brunswick Real Estaten tekniikka- ja kestävyysvastaava Markus Mittler sanoo.
”Haluamme olla edelläkävijä ja suosimme uusinta saatavilla olevaa teknologiaa. Silloin myös kumppanin osaamisen on oltava huippuluokkaa”.
Mittlerin mukaan onnistuneimpia – mutta samalla myös teknisesti vaativimpia – ovat energiankierrätykseen liittyvät hankkeet, joissa eri puolilla kiinteistöä syntyvä hukkalämpö kerätään talteen ja hyödynnetään lämmitykseen.
Tällaiset energiaremontit toteutettiin hiljattain neljässä Jyväskylässä sijaitsevassa toimistokiinteistössä. Mittler on tyytyväinen lopputulokseen.
”Energiansäästöksi ennustetaan 3,5 gigawattia vuodessa, mikä on noin 30 prosenttia kiinteistöjen yhteenlasketusta energiankulutuksesta.”
Artikkeli julkaistiin alunperin Helsingin Sanomien Ideat-liitteessä 21.9.2020.
Ville Reinikainen
Tekoäly voi mullistaa rakennetun ympäristön – mutta ei yksin
09.05.2025 – Tekoälyn vaikutus näkyy jo rakennetussa ympäristössä, ja me granlundilaiset olemme aktiivisesti mukana tässä mullistuksessa. Mitä mahdollisuuksia tekoäly tuo kiinteistö- ja…
Vastuullisuustyö ei pysähdy Omnibus-pakettiin
02.05.2025 – Euroopan komission Omnibus-paketti keventää raportointia, mutta ilmastonmuutos, luontokato ja rahoitusmarkkinoiden paineet eivät hellitä. Nyt mitataan, oliko vastuullisuus yrityksellesi aito strateginen…
Tehottomuus käy erityisen kalliiksi teollisuuden hankkeissa
23.04.2025 – Läpimenoajoissa pysyminen on tärkeää kaikissa rakennushankkeissa, mutta vaikkapa asuntorakentamiseen verrattuna teollisuushankkeissa aikataulu- ja kustannusriskit ovat moninkertaiset.
Rakentamislain vaatimaan ilmastoselvitykseen kannattaa varautua ajoissa
15.04.2025 – Ilmastoselvitys tulee olemaan kaikille kiinteistö- ja rakennusalan toimijoille lähivuosina yhtä tuttu asia kuin energiatodistus on nyt. Tiedätkö, mitä rakentamislain uusi…
Miksi kulutusjousto on mahdollisuus myös kiinteistöille?
31.03.2025 – Kulutusjousto on kiinteistönomistajille ja rakennuttajille mielenkiintoinen uusi mahdollisuus säästää energiakustannuksissa ja saavuttaa jopa lisätuloja. Sääriippuvainen uusiutuvan energian tuotanto vaatii joustoa…
Ajantasaisella kuntoarvio- ja PTS-tiedolla säästää rahaa ja hermoja
19.03.2025 – Ilman ajantasaista tietoa kiinteistön kunnosta päätökset perustuvat oletuksiin, ja oletuksilla on joskus tapana tulla kalliiksi.
Miten rakentamisen vaikutuksia luontokatoon voidaan mitata?
18.03.2025 – Jopa kolmannes luontokadosta johtuu rakentamisesta. Pilottihankkeessamme testasimme luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten laskentaa Skanskan kanssa.
Mitä vankilahankkeet vaativat rakennuttajalta nykypäivänä?
12.03.2025 – Vankilahankkeiden vaativuutta kuvaa, että peruskorjauskohde voi olla yhtä aikaa suojeltu ja turvaluokiteltu, sijaita keskellä kaupunkia sekä sisältää useita laatu- ja…
Datakeskushankkeet tuovat kasvua Suomeen
05.03.2025 – Datakeskushankkeita on viime aikoina kritisoitu mediassa. On tärkeää nostaa esille faktoja, jotka ovat viimeaikaisesta keskustelusta unohtuneet.
Haitta-ainetutkimuksia voi tehdä myös rakenteita rikkomatta
03.03.2025 – Haitta-ainekartoitusten riskinä on, että joskus pistemäiset laboratorionäytteet johtavat harhaan: haitallisia aineita löytyy purkutöiden aikana arvioitua enemmän tai vähemmän. Mitä jos…
