Hyppää sisältöön
Hiilikädenjäljen laskemiseen tarvitaan yhteisiä käytäntöjä

Hiilikädenjäljen laskemiseen tarvitaan yhteisiä käytäntöjä

9.2.2023 – Hiilikädenjäljen tavoitteena on osoittaa yksilöiden ja yritysten tuottamia positiivisia ympäristövaikutuksia asiakkaille tai koko yhteiskunnalle.

Aihepiiri
Vastuullisuus
Jaa

Granlundilla tehtiin vuonna 2022 opinnäytetyö hiilikädenjäljen laskentamenetelmän määrittämisestä. Työssä havaittiin, että hiilikädenjäljen laskeminen on aiheena varsin tuore, mikä näkyy myös aihetta käsittelevissä tieteellisissä tutkimuksissa. Kädenjälkilaskentaa pidetään tarpeellisena, mutta käsitteen määrittelystä ei ole yhtenäistä linjaa – laskennan periaatteista ja mekanismeista puhumattakaan.

Hiilikädenjäljen laskeminen nähtiin tarpeelliseksi erityisesti siksi, että

  • negatiivisen haittoihin keskittyvän näkökulman rinnalle saataisiin positiivinen toimijuutta korostava näkökulma
  • kädenjälki luo mahdollisuuden toimijan positiivisten yhteiskunnallisten vaikutusten todelliseen skaalaamiseen
  • kädenjälki voi toimia myös yrityksen toimintaa ohjaavana strategisena työkaluna

Selkeimmät eriävät näkemykset liittyivät siihen, miten toimijan oma jalanjälki ja kädenjälki suhteutuvat toisiinsa: osa tutkijoista hyväksyy sen, että toimijan oman jalanjäljen vähennykset voidaan laskea mukaan toimijan kädenjälkeen – osa erottaa selvästi toimijan oman jalanjäljen pienenemisen toimijan tuottamasta kädenjälkihyödystä. Jälkimmäinen on sekä meidän että VVT:n ja LUT:n tutkijoiden näkemys. Myös toiminnan motivaatio on nostettu keskusteluun. Tulisiko kädenjäljen synnyttävien toimenpiteiden olla vapaaehtoisia ja tarkoituksellisia? Onko sillä merkitystä, miksi yritys tekee toimia, joilla on positiivisia ilmastovaikutuksia?

Kädenjälki viittaa hyödyllisiin ympäristövaikutuksiin, joita organisaatiot voivat saavuttaa ja viestiä tarjoamalla tuotteita ja palveluita, jotka pienentävät muiden jalanjälkeä. Hiilikädenjälki on muiden hiilijalanjäljen pienentämistä.

Pajula, T., Vatanen, S., Behm, K., Grönman, K., Lakanen, L., Kasurinen, H., & Soukka, R. (2021). Carbon handprint guide: V. 2.0 Applicable for environmental handprint. VTT Technical Research Centre of Finland.

Kädenjäljen laskemiseen liittyy useita haasteita. Ensinnäkin, voidaanko kädenjäljen kollektiivinen luonne ottaa huomioon? Pitäisikö ottaa? Kädenjäljen syntyminen on harvoin, jos koskaan, ainoastaan yhden toimijan toiminnan tulosta. Kollektiivinen päästövähenemä voidaan myös tuottaa usean toimijan voimin ja perustellusti väittää, ettei vähenemä olisi toteutunut, jos yksikin toimija olisi jäänyt pois.

Toiseksi, kädenjäljen laskennassa pitäisi pystyä erottamaan toimijan oma osuus ja samalla ottaa huomioon synergiat, kompromissit eri vaikutusluokkien välillä ja kaksoislaskennan riskit. Entä ketä pitäisi palkita kädenjäljen kasvattamisesta ja minkälaisiin toimiin siten toimijoita kannustaa? Käytännössä tällaisen yhteisesti sovitun kädenjäljen jaon tekeminen ei kuitenkaan välttämättä ole mahdollista. Tämän vuoksi toimijoiden on erityisen tärkeää pystyä osoittamaan, mikä osa vältetyistä päästöistä tai hiilipoistumista kuuluu koko arvoketjulle, määrittää oman painoarvonsa vältettyjen päästöjen tai poistumien tuottamisessa ja huomioida kädenjälkihyöty vain toimista, joissa niiden rooli on ollut olennainen.

Kolmas merkittävä laskennan haaste liittyy perusuran määritykseen.

Perusura on skenaario siitä, mitä olisi tapahtunut ilman kehityshanketta.

Kädenjälkilaskennassa tuotteen tai palvelun päästöhyötyä verrataan suhteessa vastaavan referenssiratkaisun tuottamaan hyötyyn, jolloin kädenjälki syntyy näiden kahden ratkaisun jalanjälkien erotuksena. Tämän laskentamenetelmän etuna on se, että hyvin valittua perusuraa käytettäessä palkitaan innovaatioista ja toisaalta kädenjälkeä ei ole mahdollista synnyttää pelkällä perusuran mukaisella toiminnalla. Perusuran valinnalla on laskennassa iso merkitys; löyhästi määritetty perusura kasvattaa kädenjäljen kokoa perusteettomasti.

Tutkimuksessa korostettiin myös tarvetta tarkastella vaikutuksia valitun ympäristövaikutusluokan ulkopuolelta ja muiden kestävän kehityksen ulottuvuuksien suhteen. Myös niin sanottu rebound-efekti nousi esille: on huomioitava, että joissain tapauksissa yhden hiilijalanjäljen pieneneminen saattaa johtaa toisen hiilijalanjäljen kasvuun.

Lisäksi on muistettava, ettei hiilikädenjäljen laskeminen sinänsä ole tae tuotteen tai toiminnon kokonaisvaltaisesta eettisyydestä, hyväksyttävyydestä tai tarpeellisuudesta. Positiivisen kädenjäljen olemassaolo ei poista tarvetta pienentää toimijan, tuotteen tai palvelun omaa jalanjälkeä!

Tutkimuksemme tuloksena havaittiin, että kädenjälkiajattelun kaltaiselle työkalulle nähdään laajasti tarvetta toiminnan negatiivisiin vaikutuksiin keskittyvän jalanjälkiajattelun rinnalle. Myönteinen lähestymistapa tekee parannusmahdollisuudet näkyviksi ja kannustaa kohtaamaan maailmanlaajuisia haasteita, kuten ilmastonmuutosta, vesikriisiä ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymistä.

Nykyisessä toimintaympäristössä, jossa erilaisten ympäristöväittämien määrä ja moninaisuus kasvaa, kädenjäljen kehittyminen laajalle levinneeksi ja laajalti hyväksytyksi käsitteeksi edellyttää kuitenkin määritelmien, käsitteiden, laskentamenetelmien ja viestintäkäytäntöjen yhdenmukaistamista ja kehittämistä. Nyt laskentamenetelmät jättävät toimijoille vielä tulkinnanvaraa esimerkiksi laskennassa käytettyjen oletusten, rajojen ja rajoitusten suhteen. Tämä korostaa läpinäkyvyyden, selkeyden ja avoimuuden merkitystä tulosten viestinnässä. On tärkeää toteuttaa viestintä siten, että myös laajempi yleisö saa täyden käsityksen siitä, mitä tuotteita tai palveluita kädenjälki tarkalleen sisältää ja miten se on laskettu.

Parhaimmillaan avoimuudella ja läpinäkyvyydellä varustetulla kädenjälkiajattelulla on merkittävä potentiaali toimia strategisena mittarina ja työkaluna lisäarvon luomiseen asiakassuhteissa.

Teksti pohjautuu Elina Ruohon opinnäytetyöhön Hiilikädenjäljen laskentamenetelmän määrittäminen ja se on julkaistu alunperin englanninkielisenä Baltic Rim Economies review 5/2022 -julkaisussa.

Haluatko kuulla lisää?

Maila Herva

Laatu- ja vastuullisuusjohtaja
Granlund Oy

Lue muita blogejamme

”Kaikkia pikkasen harmitti” – venyvä läpimenoaika on liian tuttu ilmiö

04.04.2024 – Kun seurasin sivusta pieleen mennyttä katkaisijoiden vaihtoa erään teollisuuslaitoksen muuntamorakennuksessa, mieleeni tuli vanha sanonta: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tässä…

Blogi

Energiatodistus, E-lukulaskelma, rakennusluvan energiaselvitys – mikä tarvitaan milloinkin?

22.02.2024 – Kestävän rakentamisen ryhmäpäällikkö Panu Rautio selventää alan terminologiaa. Mihin E-luku perustuu ja miksi juuri sillä mitataan rakennusten energiatehokkuutta? Millaisilla toimenpiteillä…

Blogi

Kestävien ratkaisujen kehittäminen laajenee kiinteistöistä kortteleihin

06.02.2024 – Kaiken kehitystoiminnan ytimessä ovat tällä hetkellä ilmastonmuutoksen vastaiset toimet. Meidän on löydettävä uusia päästövähennyskeinoja.

Blogi

Suurin osa kiinteistöalan tietojärjestelmistä on vanhentuneita

31.01.2024 – Kiinteistöalan tietojärjestelmät ovat usein vanhentuneita, eivätkä vastaa tämän päivän vaatimuksiin. Vanhentuneet järjestelmät aiheuttavat pulmia kaikille, jotka tarvitsevat ajantasaista ja luotettavaa…

Blogi

Tunnetko jo energiayhteisöjen monet mahdollisuudet?

22.11.2023 – Energiantuottajien ja -kuluttajien yhteenliittymät eli energiayhteisöt tuottavat suuria taloudellisia hyötyjä. Erityisesti asiakkaitamme kiinnostaa vihreän sähkön jakamistalous.

Blogi

Mitä tilojen toimivuuskysely kertoo terveydenhuollon tilojen käyttäjätyytyväisyydestä?

10.11.2023 – Terveydenhoidon rakennusprojekteille tehdään valmistumisen jälkeen taloudellinen loppuselvitys, mutta olisiko tarpeen toteuttaa myös toiminnallinen loppuselvitys? Vain kysymällä selviää, ovatko käyttäjät tyytyväisiä…

Blogi

Missä vaiheessa hiilijalanjälkilaskenta kannattaa tehdä?

30.10.2023 – Tiedätkö, missä vaiheessa ja miten usein hiilijalanjälkilaskentaa pitäisi rakennushankkeessa tehdä? Hiiliohjaus on parhaimmillaan prosessi, joka tuottaa dataa myös seuraavia hankkeita…

Blogi

Yritysten päästövähennystavoitteet vaativat enemmän myös hiilijalanjälkilaskennalta

24.10.2023 – Yritystason hiilijalanjälkilaskenta alkaa olla monelle jo arkipäivää, mutta päästöraportoinnin vaatimukset kasvavat koko ajan. Ihannetapauksessa hiilijalanjälkilaskenta tukee liiketoimintojen ja tuotteiden päästövaikutusten…

Blogi

Uskottava vastuullisuusstrategia on kiinteistöalalla kilpailuvaltti

19.10.2023 – Kiinteistönomistajan on pystyttävä osoittamaan sijoittajille ja vuokralaisille, että se harjoittaa vastuullista liiketoimintaa. Kiristyvä sääntely edellyttää pienemmiltäkin toimijoilta uskottavaa vastuullisuusstrategiaa.

Blogi

Miten vastuullisuuden edelläkävijät toimivat rakennushankkeissa?

11.10.2023 – Vastuullisuus vaatii edelläkävijöiltä koko ajan enemmän. Ilmastoteot ovat vain yksi osa laajassa vastuullisuuden kentässä. Mistä edelläkävijät tunnistaa ja miten heidän…

Blogi
Hiilikädenjäljen laskemiseen tarvitaan yhteisiä käytäntöjä

Lue vastuullisuuspalveluistamme

Vastuullisuuspalvelumme tukevat tehokkaasti kiinteistösi johtamista ja vastuullisuustavoitteiden saavuttamista. Monipuolinen osaamisemme kattaa ympäristösertifioinnit, raportoinnin ja kiinteistön olosuhteiden seurannan.

Tilaa uutiskirjeemme

Ole ensimmäisten joukossa kuulemassa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.

Mitä tietoa etsit?