Hyppää sisältöön
Kiertotalous mullistaa rakentamista – vanhan korjaaminen voikin olla maapallolle parempi

Kiertotalous mullistaa rakentamista – vanhan korjaaminen voikin olla maapallolle parempi

3.5.2021 – Rakennusalalla panostetaan nyt kiertotalouteen. Rakennusten osia huolletaan ja käytetään uudelleen. Myös kierrätysmateriaaleista valmistettujen rakennustuotteiden määrä kasvaa.

Aihepiiri
Vastuullisuus
Jaa

Rakennusten ja infrastruktuurin rakentaminen kuluttaa 40–50 prosenttia maapallon raaka-aineista. Siksi materiaalien ja energian kierrätys on rakennus- ja kiinteistöalalla kuuma keskustelunaihe.

”Kiertotalouden periaatteiden mukaan rakentaminen on tätä päivää”, sanoo elinkaarikonsultoinnin ryhmäpäällikkö Ulla Nykter kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijakonserni Granlundilta.

Huomioon on otettava muun muassa rakennusmateriaalit, energiankulutus ja tilojen muunneltavuus eri käyttötarpeisiin. Ratkaisevaa on osaava suunnittelu.

”Näin paukut menevät vaikuttavimpiin toimiin, eikä rajallisia resursseja käytetä vähemmän merkittäviin asioihin.”

Pitkäikäisiä ja kierrätettäviä materiaaleja

Kiertotalouden mukaisessa rakentamisessa valitaan pitkäikäisiä ja kierrätettäviä materiaaleja, joiden valmistamisesta aiheutuu mahdollisimman vähän päästöjä.

”Vastuullisia rakennustuotteiden valmistajia on entistä enemmän ja tietoa materiaalien ympäristövaikutuksista yhä paremmin saatavilla”, Ulla Nykter sanoo.

Jotta rakennus palvelee mahdollisimman pitkään, kiinteistön täytyy mukautua varsin pienillä muutostöillä erilaisiin tarpeisiin.

Esimerkiksi kierrätysmateriaaleista valmistettujen rakennustuotteiden määrä kasvaa koko ajan. Jätelasista on valmistettu jo pitkään lasivillaa, mutta myös teräs- ja betonituotteiden tekemiseen käytetään yhä enemmän kierrätysmateriaaleja ja teollisuuden sivuvirtoja.

”Korjausrakentamisessa materiaaleja voidaan säästää myös miettimällä, tarvitseeko kaikkia rakenteita ja tekniikkaa laittaa uusiksi vai voiko niitä käyttää uudelleen.”

Energiatehokkuutta voi aina tehostaa

Energian kierrätysratkaisut on tunnettu kiinteistöalalla jo pitkään, mutta hukkalämpöä ja uusiutuvaa energiaa voitaisiin hyödyntää vielä paljon enemmän. Energiatehokkaat ratkaisut pienentävät energialaskua, joten niihin kannattaa panostaa. Suuri osa rakennuksen ympäristövaikutuksista syntyy käytönaikaisesta energiankulutuksesta.

Vielä 1970-luvulla rakennettiin kerrostaloja, joiden ajateltiin kestävän vain 30 vuotta. Nyt vastuullinen rakentaja lähtee siitä, että runko kestää vähintään sata vuotta. Pitkäikäisen rakennuksen ympäristövaikutukset ovat pienemmät, kun purkamiseen ja uuden rakentamiseen kuluu vähemmän raaka-aineita ja energiaa.

”Jotta rakennus palvelee mahdollisimman pitkään, kiinteistön täytyy mukautua varsin pienillä muutostöillä erilaisiin tarpeisiin”, Nykter sanoo.

Puretaanko vai korjataanko?

Hänen mukaansa kiertotalous on arkea lähes kaikissa Granlundin rakennushankkeissa. Se linkittyy hiilijalanjälkilaskentaan ja päästöohjaukseen. Hiilijalanjälkilaskennan avulla voidaan esimerkiksi miettiä, kannattaako kohde purkaa ja rakentaa kokonaan uusi vai korjata olemassa olevaa.

Tärkeä tavoite on myös tilojen muuntojoustavuus ja tehokas käyttö. Porvoossa verotoimisto ja Maanmittauslaitos käyttävät samoja työtiloja.

Granlund on kehittänyt päästöohjaukseen työkalun, jonka algoritmit laskevat optimaalisimmat ratkaisut rakennuksen päästöjen ja kustannusten minimoimiseksi.

”On tärkeää ymmärtää, miten eri vaihtoehdot vaikkapa rakenteissa, lämmitysmuodossa tai ilmanvaihdossa vaikuttavat toisiinsa. Isossa kiinteistössä muuttujia voi olla miljoonia. Siksi laskentaan tarvitaan edistynyt työkalu.”

Kiertotalous kiinnostaa

Granlundin kiertotalouteen liittyvien palvelujen kysyntä kasvaa vauhdilla.

Yksi asiakkaista on valtion kiinteistöistä vastaava Senaatti-kiinteistöt. Granlund on ollut mukana muun muassa Porvoon virastotalon peruskorjaushankkeessa, jossa mahdollisimman iso osa käyttökelpoisista vanhoista materiaaleista käytettiin uudelleen.

”Esimerkiksi osa vanhasta alakatosta purettiin ehjänä ja asennettiin takaisin vanhalle paikalleen huollon jälkeen. Väliseinien mineraalivillat käytettiin uudelleen ja saniteettikalusteet kierrätettiin. Uusissa kalusteissa ja tekstiileissä suosittiin luonnonkuituja ja kierrätettäviä materiaaleja”, Senaatin ympäristövastuuasiantuntija Mirkka Rekola kertoo.

Hänen mukaansa kiertotalouden periaatteet ovat jatkossa tavalla tai toisella mukana kaikissa Senaatin rakennushankkeissa.

”Tärkeä tavoite on myös tilojen muuntojoustavuus ja tehokas käyttö. Porvoossa verotoimisto ja Maanmittauslaitos käyttävät samoja työtiloja. Vastaavia ratkaisuja valmistellaan useilla muillakin paikkakunnilla.”

Juttu on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa mainoksena 03.05.2021.

Haluatko kuulla lisää?

Ulla Nykter

Digital transformation manager / johtava vastuullisuusasiantuntija
Granlund Oy

Lue muita blogejamme

Mitä kiristyvät vastuullisuusvaatimukset edellyttävät kiinteistöjen ylläpitopalveluilta?

10.05.2024 – Jatkossa kiinteistöjen ylläpitopalveluja tarjoavilta yrityksiltä edellytetään kestävien käytäntöjen kehittämistä ja avointa viestintää.

Blogi

Ilmastonmuutos kurittaa kiinteistöjä

22.04.2024 – Ilmastonmuutos on valitettava tosiasia, eikä sen seurauksilta voi välttyä: realisoituvat ilmastoriskit näkyvät meillä jo nyt – ja lisää on luvassa.…

Blogi

”Kaikkia pikkasen harmitti” – venyvä läpimenoaika on liian tuttu ilmiö

04.04.2024 – Kun seurasin sivusta pieleen mennyttä katkaisijoiden vaihtoa erään teollisuuslaitoksen muuntamorakennuksessa, mieleeni tuli vanha sanonta: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tässä…

Blogi

Energiatodistus, E-lukulaskelma, rakennusluvan energiaselvitys – mikä tarvitaan milloinkin?

22.02.2024 – Kestävän rakentamisen ryhmäpäällikkö Panu Rautio selventää alan terminologiaa. Mihin E-luku perustuu ja miksi juuri sillä mitataan rakennusten energiatehokkuutta? Millaisilla toimenpiteillä…

Blogi

Kestävien ratkaisujen kehittäminen laajenee kiinteistöistä kortteleihin

06.02.2024 – Kaiken kehitystoiminnan ytimessä ovat tällä hetkellä ilmastonmuutoksen vastaiset toimet. Meidän on löydettävä uusia päästövähennyskeinoja.

Blogi

Suurin osa kiinteistöalan tietojärjestelmistä on vanhentuneita

31.01.2024 – Kiinteistöalan tietojärjestelmät ovat usein vanhentuneita, eivätkä vastaa tämän päivän vaatimuksiin. Vanhentuneet järjestelmät aiheuttavat pulmia kaikille, jotka tarvitsevat ajantasaista ja luotettavaa…

Blogi

Tunnetko jo energiayhteisöjen monet mahdollisuudet?

22.11.2023 – Energiantuottajien ja -kuluttajien yhteenliittymät eli energiayhteisöt tuottavat suuria taloudellisia hyötyjä. Erityisesti asiakkaitamme kiinnostaa vihreän sähkön jakamistalous.

Blogi

Mitä tilojen toimivuuskysely kertoo terveydenhuollon tilojen käyttäjätyytyväisyydestä?

10.11.2023 – Terveydenhoidon rakennusprojekteille tehdään valmistumisen jälkeen taloudellinen loppuselvitys, mutta olisiko tarpeen toteuttaa myös toiminnallinen loppuselvitys? Vain kysymällä selviää, ovatko käyttäjät tyytyväisiä…

Blogi

Missä vaiheessa hiilijalanjälkilaskenta kannattaa tehdä?

30.10.2023 – Tiedätkö, missä vaiheessa ja miten usein hiilijalanjälkilaskentaa pitäisi rakennushankkeessa tehdä? Hiiliohjaus on parhaimmillaan prosessi, joka tuottaa dataa myös seuraavia hankkeita…

Blogi

Yritysten päästövähennystavoitteet vaativat enemmän myös hiilijalanjälkilaskennalta

24.10.2023 – Yritystason hiilijalanjälkilaskenta alkaa olla monelle jo arkipäivää, mutta päästöraportoinnin vaatimukset kasvavat koko ajan. Ihannetapauksessa hiilijalanjälkilaskenta tukee liiketoimintojen ja tuotteiden päästövaikutusten…

Blogi

Tilaa uutiskirjeemme

Ole ensimmäisten joukossa kuulemassa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.

Mitä tietoa etsit?