Kiertotalous mullistaa rakentamista – vanhan korjaaminen voikin olla maapallolle parempi
3.5.2021 – Rakennusalalla panostetaan nyt kiertotalouteen. Rakennusten osia huolletaan ja käytetään uudelleen. Myös kierrätysmateriaaleista valmistettujen rakennustuotteiden määrä kasvaa.
Rakennusten ja infrastruktuurin rakentaminen kuluttaa 40–50 prosenttia maapallon raaka-aineista. Siksi materiaalien ja energian kierrätys on rakennus- ja kiinteistöalalla kuuma keskustelunaihe.
”Kiertotalouden periaatteiden mukaan rakentaminen on tätä päivää”, sanoo elinkaarikonsultoinnin ryhmäpäällikkö Ulla Nykter kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijakonserni Granlundilta.
Huomioon on otettava muun muassa rakennusmateriaalit, energiankulutus ja tilojen muunneltavuus eri käyttötarpeisiin. Ratkaisevaa on osaava suunnittelu.
”Näin paukut menevät vaikuttavimpiin toimiin, eikä rajallisia resursseja käytetä vähemmän merkittäviin asioihin.”
Pitkäikäisiä ja kierrätettäviä materiaaleja
Kiertotalouden mukaisessa rakentamisessa valitaan pitkäikäisiä ja kierrätettäviä materiaaleja, joiden valmistamisesta aiheutuu mahdollisimman vähän päästöjä.
”Vastuullisia rakennustuotteiden valmistajia on entistä enemmän ja tietoa materiaalien ympäristövaikutuksista yhä paremmin saatavilla”, Ulla Nykter sanoo.
Jotta rakennus palvelee mahdollisimman pitkään, kiinteistön täytyy mukautua varsin pienillä muutostöillä erilaisiin tarpeisiin.
Esimerkiksi kierrätysmateriaaleista valmistettujen rakennustuotteiden määrä kasvaa koko ajan. Jätelasista on valmistettu jo pitkään lasivillaa, mutta myös teräs- ja betonituotteiden tekemiseen käytetään yhä enemmän kierrätysmateriaaleja ja teollisuuden sivuvirtoja.
”Korjausrakentamisessa materiaaleja voidaan säästää myös miettimällä, tarvitseeko kaikkia rakenteita ja tekniikkaa laittaa uusiksi vai voiko niitä käyttää uudelleen.”
Energiatehokkuutta voi aina tehostaa
Energian kierrätysratkaisut on tunnettu kiinteistöalalla jo pitkään, mutta hukkalämpöä ja uusiutuvaa energiaa voitaisiin hyödyntää vielä paljon enemmän. Energiatehokkaat ratkaisut pienentävät energialaskua, joten niihin kannattaa panostaa. Suuri osa rakennuksen ympäristövaikutuksista syntyy käytönaikaisesta energiankulutuksesta.
Vielä 1970-luvulla rakennettiin kerrostaloja, joiden ajateltiin kestävän vain 30 vuotta. Nyt vastuullinen rakentaja lähtee siitä, että runko kestää vähintään sata vuotta. Pitkäikäisen rakennuksen ympäristövaikutukset ovat pienemmät, kun purkamiseen ja uuden rakentamiseen kuluu vähemmän raaka-aineita ja energiaa.
”Jotta rakennus palvelee mahdollisimman pitkään, kiinteistön täytyy mukautua varsin pienillä muutostöillä erilaisiin tarpeisiin”, Nykter sanoo.
Puretaanko vai korjataanko?
Hänen mukaansa kiertotalous on arkea lähes kaikissa Granlundin rakennushankkeissa. Se linkittyy hiilijalanjälkilaskentaan ja päästöohjaukseen. Hiilijalanjälkilaskennan avulla voidaan esimerkiksi miettiä, kannattaako kohde purkaa ja rakentaa kokonaan uusi vai korjata olemassa olevaa.
Tärkeä tavoite on myös tilojen muuntojoustavuus ja tehokas käyttö. Porvoossa verotoimisto ja Maanmittauslaitos käyttävät samoja työtiloja.
Granlund on kehittänyt päästöohjaukseen työkalun, jonka algoritmit laskevat optimaalisimmat ratkaisut rakennuksen päästöjen ja kustannusten minimoimiseksi.
”On tärkeää ymmärtää, miten eri vaihtoehdot vaikkapa rakenteissa, lämmitysmuodossa tai ilmanvaihdossa vaikuttavat toisiinsa. Isossa kiinteistössä muuttujia voi olla miljoonia. Siksi laskentaan tarvitaan edistynyt työkalu.”
Kiertotalous kiinnostaa
Granlundin kiertotalouteen liittyvien palvelujen kysyntä kasvaa vauhdilla.
Yksi asiakkaista on valtion kiinteistöistä vastaava Senaatti-kiinteistöt. Granlund on ollut mukana muun muassa Porvoon virastotalon peruskorjaushankkeessa, jossa mahdollisimman iso osa käyttökelpoisista vanhoista materiaaleista käytettiin uudelleen.
”Esimerkiksi osa vanhasta alakatosta purettiin ehjänä ja asennettiin takaisin vanhalle paikalleen huollon jälkeen. Väliseinien mineraalivillat käytettiin uudelleen ja saniteettikalusteet kierrätettiin. Uusissa kalusteissa ja tekstiileissä suosittiin luonnonkuituja ja kierrätettäviä materiaaleja”, Senaatin ympäristövastuuasiantuntija Mirkka Rekola kertoo.
Hänen mukaansa kiertotalouden periaatteet ovat jatkossa tavalla tai toisella mukana kaikissa Senaatin rakennushankkeissa.
”Tärkeä tavoite on myös tilojen muuntojoustavuus ja tehokas käyttö. Porvoossa verotoimisto ja Maanmittauslaitos käyttävät samoja työtiloja. Vastaavia ratkaisuja valmistellaan useilla muillakin paikkakunnilla.”
Juttu on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa mainoksena 03.05.2021.
Haluatko kuulla lisää?
Ulla Nykter
Lue muita blogejamme
Näin laskemme hiilikädenjälkeämme
18.04.2023 – Kun autamme asiakkaitamme pienentämään hiilijalanjälkeään, kasvatamme omaa hiilikädenjälkeämme. Laskemme hiilikädenjälkeämme tutkimustietoon perustuvalla mallilla.
Rakennus kuntoremonttiin?
14.04.2023 – 1960–1980-lukujen rakennukset – siinä missä ihmisetkin – saattavat kaivata pientä kuntoremonttia. Keski-ikäinen rakennetekniikan asiantuntija lähti tapamaan ikätovereitaan.
Rakennushankkeen vastuullisuus on kokonaisuuden hallintaa
30.03.2023 – Rakennushankkeelta vaadittava vastuullisuuspaletti on tänä päivänä laaja. Energiatehokkuuden ja sisäolosuhteiden lisäksi on otettava huomioon muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja pian…
LVI-suunnittelun pelikentillä
09.02.2023 – LVI-suunnittelija Tero Hietala kävi luokkakokouksessa. Tilanne pisti miettimään omaan työtä. ”Tuskin monikaan haaveilee pienenä LVI-suunnittelijan ammatista, mutta olen löytänyt siitä…
Hiilikädenjäljen määrittämiseen ja laskemiseen tarvitaan yhteisiä käytäntöjä
09.02.2023 – Hiilikädenjäljen tavoitteena on osoittaa yksilöiden ja yritysten tuottamia positiivisia ympäristövaikutuksia asiakkaille tai koko yhteiskunnalle.
EU-taksonomiaa ei kannata jättää huomiotta
13.01.2023 – EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmällä eli taksonomialla on vaikutusta rakennushankkeisiin. Taksonomian kriteerit on hyvä ottaa huomioon jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.
Datakeskusten hukkalämpöä tulisi kierrättää enemmän kaukolämpöverkkoon
11.01.2023 – Energiatehokkaasti rakennetut datakeskukset ovat osa sähköverkon tehoreserviä. Kun datakeskukset hyödyntävät omana energialähteenään uusiutuvia energiamuotoja, voidaan pienentää myös hiilidioksidipäästöjä.
Suuren yrityksen energiakatselmus – pakollinen paha vai pelastusrengas?
12.10.2022 – Suuren yrityksen energiakatselmus on tehokas tapa selvittää oman yrityksen energiatehokkuuden taso. Kun toimeen tartutaan nyt, ennätyskorkeat energiahinnat hirvittävät selvästi vähemmän.
Lopetetaanko energian haaskaus?
27.09.2022 – Jokohan Suomen kiinteistöissä oltaisiin nyt valmiita tekemään järkeviä ja kannattavia energiansäästötoimia, jotka eivät vaadi isoja investointeja?
Miksi 4D-aikataulutus kannattaa rakennushankkeessa? Tässä 3 isoa syytä!
20.09.2022 – Kaikki rakennusalalla tietävät tunteen, kun hankkeen kustannukset ja aikataulu alkavat karkaamaan käsistä, hanke on myöhässä ja syiden etsiminen alkaa. Tilanne…
Tilaa uutiskirjeemme
Ole ensimmäisten joukossa kuulemassa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.
