Hyppää sisältöön
Paljon puhetta, vähän villoja – rakennusten ympäristövastuu odottaa läpimurtoa

Paljon puhetta, vähän villoja – rakennusten ympäristövastuu odottaa läpimurtoa

17.6.2021 – Tarvitsemme rakennusalalle uusia määräyksiä ja luokitteluja, jotka tähtäävät kunnianhimoisempaan tekemiseen ja pienempään hiilijalanjälkeen, kirjoittaa Pekka Pajuniemi.

Aihepiiri
Vastuullisuus
Jaa

Rakennusala näyttelee merkittävää roolia, kun Suomi hallitusohjelman mukaisesti tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Alalla ympäristövastuusta löytyykin paljon puhetta – mutta valitettavan vähän villoja.

Suunta on selvä: rakennusten energiatehokkuutta pitää parantaa ja niiden hiilijalanjälkeä pienentää. Tavoitteet ja tahtotila kuitenkin vaihtelevat suuresti eri kohteiden ja rakennuttajien välillä. Siksi tarvitsemme rakennusalalle uusia määräyksiä ja luokitteluja.

Jo nyt rakennusten energialuokitus velvoittaa rakennuksille tietyn energialuokan. BREEAM- ja LEED-ympäristöluokitukset taas kannustavat ajattelemaan perinteisiä ratkaisuja syvällisemmin ja innovatiivisemmin.

Määräykset kaipaavat kuitenkin lisää CO2-näkökulmaa. Rakennushankkeet voisi esimerkiksi velvoittaa päästölaskentaan, ja rakennusvalvonta voisi edellyttää kunnilta hiilineutraaliustiekarttoja. Asunto-osakeyhtiöille voisi määrätä tietyt energiaratkaisut siirtymäajan kautta.

Rakennusvalvonta voisi edellyttää kunnilta hiilineutraaliustiekarttoja.

Pekka Pajuniemi

Rakennushankkeiden suunnitteluvaiheessa pitäisi panostaa erityisesti talotekniikan ohjausjärjestelmien toimivuuteen – ja käyttöönottovaiheessa niiden testaamiseen. Nykytilanteessa nämä toteutuvat kentällä kirjavasti. Testausvaihe tallautuu liian usein kiireen jalkoihin, minkä seurauksena kohteeseen voi jäädä esimerkiksi päällekkäistä lämmitystä ja jäähdytystä tai vääriä käyntiaikoja. Energiaa valuu harakoille, mistä kohteen käyttäjä ei välttämättä tiedä mitään.

Mikä rakennusten ympäristövastuuta sitten hidastaa? Sanoisin, että pelko. Pelätään investointien lisäkustannuksia – tai taloteknisten ohjausjärjestelmien ja antureiden käytön ja ylläpidon monimutkaisuutta. Paras lääke pelkoon on ajantasainen tieto, jota uudet tekijät tuovatkin alalle jatkuvasti lisää. Mutta entäpä alalla jo työskentelevät? Voisiko esimerkiksi ympäristöministeriö velvoittaa heidät kursseille hankkimaan sertifiointeja ja pätevyyksiä?

Mikä rakennusten ympäristövastuuta sitten hidastaa? Sanoisin, että pelko.

Pekka Pajuniemi

Lisätiedolle on tilausta myös rakennusalan ulkopuolella. Hyvin harva kansalainen osaa vastata kysymyksiin asunto-osakeyhtiönsä hiilineutraaliutta tukevista energiaratkaisuista. Rakennusten merkittävä rooli ilmastotalkoissa pitäisikin näkyä enemmän mediassa, selkein ymmärrettävin termein. Voisimme lisätä tietoisuutta myös esimerkiksi merkitsemällä työmaatauluihin tiedot kohteen hiilineutraalisuuspanostuksista ja päästömääristä.

Kun rakennuksiin tehdään päästöjä vähentäviä ratkaisuja, käyttäjiä kiinnostavat niiden hyöty sekä investointien takaisinmaksuaika. Raha on yleensä kaiken takana, joten yksi mahdollisuus hiilineutraaliutta edistävään kädenojennukseen voisi löytyä pankeista. Mitä jos vihreillä arvoilla varustettuun rakennukseen saisikin matalakorkoisempaa lainaa?

Mitä jos vihreillä arvoilla varustettuun rakennukseen saisikin matalakorkoisempaa lainaa?

Pekka Pajuniemi

Odotan rakennusten ympäristövastuuseen läpimurtoa parin vuoden sisällä. Erityisesti nuoret ovat luonto- ja ympäristöasioista hyvin perillä, joten tulevaisuuden asunnonostajat varmasti kyselevät esimerkiksi kohteiden maalämmöstä tai aurinkoenergiasta. Toistaiseksi nämä tiedot loistavat asuntoilmoituksissa poissaolollaan.

Ilmastotalkoisiin tarvitaan mukaan kaikki. Hiilijalanjälkemme pienenee askel askeleelta, kun teemme kukin tahoillamme aurinkosähkön tapaisia kestäviä valintoja. Sen lisäksi koko rakennusalan pitää lapioida nyt yhteistä uraa – samaan suuntaan ja selkeillä pelisäännöillä.

Kirjoittaja Pekka Pajuniemi, toimitusjohtaja, Granlund Pohjanmaa Oy

Haluatko kuulla lisää?

Pekka Pajuniemi

Toimitusjohtaja, LVI
Granlund Pohjanmaa Oy

Näin laskemme hiilikädenjälkeämme

18.04.2023 – Kun autamme asiakkaitamme pienentämään hiilijalanjälkeään, kasvatamme omaa hiilikädenjälkeämme. Laskemme hiilikädenjälkeämme tutkimustietoon perustuvalla mallilla.

Blogi

Rakennus kuntoremonttiin?

14.04.2023 – 1960–1980-lukujen rakennukset – siinä missä ihmisetkin – saattavat kaivata pientä kuntoremonttia. Keski-ikäinen rakennetekniikan asiantuntija lähti tapamaan ikätovereitaan.

Blogi

Rakennushankkeen vastuullisuus on kokonaisuuden hallintaa

30.03.2023 – Rakennushankkeelta vaadittava vastuullisuuspaletti on tänä päivänä laaja. Energiatehokkuuden ja sisäolosuhteiden lisäksi on otettava huomioon muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja pian…

Blogi

LVI-suunnittelun pelikentillä

09.02.2023 – LVI-suunnittelija Tero Hietala kävi luokkakokouksessa. Tilanne pisti miettimään omaan työtä. ”Tuskin monikaan haaveilee pienenä LVI-suunnittelijan ammatista, mutta olen löytänyt siitä…

Blogi

Hiilikädenjäljen määrittämiseen ja laskemiseen tarvitaan yhteisiä käytäntöjä

09.02.2023 – Hiilikädenjäljen tavoitteena on osoittaa yksilöiden ja yritysten tuottamia positiivisia ympäristövaikutuksia asiakkaille tai koko yhteiskunnalle.

Blogi
Ulla Nykter, Granlund

EU-taksonomiaa ei kannata jättää huomiotta

13.01.2023 – EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmällä eli taksonomialla on vaikutusta rakennushankkeisiin. Taksonomian kriteerit on hyvä ottaa huomioon jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.

Blogi
Jari Innanen, Granlund

Datakeskusten hukkalämpöä tulisi kierrättää enemmän kaukolämpöverkkoon

11.01.2023 – Energiatehokkaasti rakennetut datakeskukset ovat osa sähköverkon tehoreserviä. Kun datakeskukset hyödyntävät omana energialähteenään uusiutuvia energiamuotoja, voidaan pienentää myös hiilidioksidipäästöjä.

Blogi

Suuren yrityksen energiakatselmus – pakollinen paha vai pelastusrengas?

12.10.2022 – Suuren yrityksen energiakatselmus on tehokas tapa selvittää oman yrityksen energiatehokkuuden taso. Kun toimeen tartutaan nyt, ennätyskorkeat energiahinnat hirvittävät selvästi vähemmän.

Blogi

Lopetetaanko energian haaskaus?

27.09.2022 – Jokohan Suomen kiinteistöissä oltaisiin nyt valmiita tekemään järkeviä ja kannattavia energiansäästötoimia, jotka eivät vaadi isoja investointeja?

Blogi

Miksi 4D-aikataulutus kannattaa rakennushankkeessa? Tässä 3 isoa syytä!

20.09.2022 – Kaikki rakennusalalla tietävät tunteen, kun hankkeen kustannukset ja aikataulu alkavat karkaamaan käsistä, hanke on myöhässä ja syiden etsiminen alkaa. Tilanne…

Blogi

Tilaa uutiskirjeemme

Ole ensimmäisten joukossa kuulemassa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.

Mitä tietoa etsit?