Hyppää sisältöön
Paljon puhetta, vähän villoja – rakennusten ympäristövastuu odottaa läpimurtoa

Paljon puhetta, vähän villoja – rakennusten ympäristövastuu odottaa läpimurtoa

17.6.2021 – Tarvitsemme rakennusalalle uusia määräyksiä ja luokitteluja, jotka tähtäävät kunnianhimoisempaan tekemiseen ja pienempään hiilijalanjälkeen, kirjoittaa Pekka Pajuniemi.

Aihepiiri
Vastuullisuus
Jaa

Rakennusala näyttelee merkittävää roolia, kun Suomi hallitusohjelman mukaisesti tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Alalla ympäristövastuusta löytyykin paljon puhetta – mutta valitettavan vähän villoja.

Suunta on selvä: rakennusten energiatehokkuutta pitää parantaa ja niiden hiilijalanjälkeä pienentää. Tavoitteet ja tahtotila kuitenkin vaihtelevat suuresti eri kohteiden ja rakennuttajien välillä. Siksi tarvitsemme rakennusalalle uusia määräyksiä ja luokitteluja.

Jo nyt rakennusten energialuokitus velvoittaa rakennuksille tietyn energialuokan. BREEAM- ja LEED-ympäristöluokitukset taas kannustavat ajattelemaan perinteisiä ratkaisuja syvällisemmin ja innovatiivisemmin.

Määräykset kaipaavat kuitenkin lisää CO2-näkökulmaa. Rakennushankkeet voisi esimerkiksi velvoittaa päästölaskentaan, ja rakennusvalvonta voisi edellyttää kunnilta hiilineutraaliustiekarttoja. Asunto-osakeyhtiöille voisi määrätä tietyt energiaratkaisut siirtymäajan kautta.

Rakennusvalvonta voisi edellyttää kunnilta hiilineutraaliustiekarttoja.

Pekka Pajuniemi

Rakennushankkeiden suunnitteluvaiheessa pitäisi panostaa erityisesti talotekniikan ohjausjärjestelmien toimivuuteen – ja käyttöönottovaiheessa niiden testaamiseen. Nykytilanteessa nämä toteutuvat kentällä kirjavasti. Testausvaihe tallautuu liian usein kiireen jalkoihin, minkä seurauksena kohteeseen voi jäädä esimerkiksi päällekkäistä lämmitystä ja jäähdytystä tai vääriä käyntiaikoja. Energiaa valuu harakoille, mistä kohteen käyttäjä ei välttämättä tiedä mitään.

Mikä rakennusten ympäristövastuuta sitten hidastaa? Sanoisin, että pelko. Pelätään investointien lisäkustannuksia – tai taloteknisten ohjausjärjestelmien ja antureiden käytön ja ylläpidon monimutkaisuutta. Paras lääke pelkoon on ajantasainen tieto, jota uudet tekijät tuovatkin alalle jatkuvasti lisää. Mutta entäpä alalla jo työskentelevät? Voisiko esimerkiksi ympäristöministeriö velvoittaa heidät kursseille hankkimaan sertifiointeja ja pätevyyksiä?

Mikä rakennusten ympäristövastuuta sitten hidastaa? Sanoisin, että pelko.

Pekka Pajuniemi

Lisätiedolle on tilausta myös rakennusalan ulkopuolella. Hyvin harva kansalainen osaa vastata kysymyksiin asunto-osakeyhtiönsä hiilineutraaliutta tukevista energiaratkaisuista. Rakennusten merkittävä rooli ilmastotalkoissa pitäisikin näkyä enemmän mediassa, selkein ymmärrettävin termein. Voisimme lisätä tietoisuutta myös esimerkiksi merkitsemällä työmaatauluihin tiedot kohteen hiilineutraalisuuspanostuksista ja päästömääristä.

Kun rakennuksiin tehdään päästöjä vähentäviä ratkaisuja, käyttäjiä kiinnostavat niiden hyöty sekä investointien takaisinmaksuaika. Raha on yleensä kaiken takana, joten yksi mahdollisuus hiilineutraaliutta edistävään kädenojennukseen voisi löytyä pankeista. Mitä jos vihreillä arvoilla varustettuun rakennukseen saisikin matalakorkoisempaa lainaa?

Mitä jos vihreillä arvoilla varustettuun rakennukseen saisikin matalakorkoisempaa lainaa?

Pekka Pajuniemi

Odotan rakennusten ympäristövastuuseen läpimurtoa parin vuoden sisällä. Erityisesti nuoret ovat luonto- ja ympäristöasioista hyvin perillä, joten tulevaisuuden asunnonostajat varmasti kyselevät esimerkiksi kohteiden maalämmöstä tai aurinkoenergiasta. Toistaiseksi nämä tiedot loistavat asuntoilmoituksissa poissaolollaan.

Ilmastotalkoisiin tarvitaan mukaan kaikki. Hiilijalanjälkemme pienenee askel askeleelta, kun teemme kukin tahoillamme aurinkosähkön tapaisia kestäviä valintoja. Sen lisäksi koko rakennusalan pitää lapioida nyt yhteistä uraa – samaan suuntaan ja selkeillä pelisäännöillä.

Kirjoittaja Pekka Pajuniemi, toimitusjohtaja, Granlund Pohjanmaa Oy

Haluatko kuulla lisää?

Pekka Pajuniemi

Toimitusjohtaja, LVI
Granlund Pohjanmaa Oy

Kaikki datakeskukset kuuluvat jatkossa alempaan veroluokkaan.

Datakeskusten veroetu luo Suomelle tuhannen taalan paikan

12.01.2022 – Verouudistuksen odotetaan tuovan Suomeen jatkossa lisää datakeskusinvestointeja. Alempi sähkövero edellyttää kuitenkin energiatehokkuutta.

Blogi
Pekka Metsi, Granlund

Rakennusalan tuottavuus ei parane poteroissa

18.10.2021 – Paras lääke rakentamisen tuottavuuden nostoon on sujuva tiedonkulku eri toimijoiden välillä. Myös rakennushankkeiden tilaajien kannattaa vaatia, että sama data virtaa…

Blogi

Kiinteistöjohtajan kahden palan palapeli

04.10.2021 – Meillä kiinteistöjohtamisen parissa työskentelevillä on miljoonan palan palapeli käsissämme, vai sittenkin vain kahden?

Blogi

Sisäilmastonmuutos vaatii toimia – kuinka varaudumme tuleviin pandemioihin?

04.10.2021 – Koronapandemian ratkaisuun on muodostunut uusi liiketoiminta-alue: sisätilojen terveysturvallisuus. Sisäilmastonmuutosta ei ratkaista vain rajoituksilla ja rokotteilla, vaan vaaditaan toimia sisäilman parantamiseen.

Blogi
Energiatehokas rakennus

Millaista tukea rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen voi saada?

19.08.2021 – Energiatehokkuushankkeisiin on mahdollista saada useita eri tukia, joiden avulla voi päästä lähemmäs rakennuksen energiansäästö- ja hiilineutraaliustavoitteita. Millaista tukea kannattaa hakea…

Blogi

Kun huonosta tulee uusi normaali: pitääkö talotekniikka aina vastaanottaa keskeneräisenä?

08.08.2021 – Kun talotekniikka on otettu käyttöön keskeneräisenä, on synnytetty väärä normaali. Väärä normaali syntyy myös silloin, kun hetkellisiksi tarkoitettu aikaohjelmamuutos jää…

Blogi

Harha 24/7 -valvomosta, tositarina talotekniikan arjesta

06.08.2021 – ”Kiinteistöäsi seurataan 24/7 valvomon kautta, jotta talotekniikkasi toiminta olisi varmistettua.” Kuulostaako tutulta? Mutta pitääkö se paikkansa? Onko 24/7-valvonta oikeasti tarpeellista?…

Blogi

Toimiva talotekniikka uudessa kohteessa – liian hyvää ollakseen totta?

05.08.2021 – Selittelyt ja selvittelyt vähenevät, kun tarjolla oli analysoitua faktaa kiinteistökohteen toiminnasta ja puutteista. Lue tositarina, jossa faktapohjaisuus ja asiakkaan määrätietoisuus…

Blogi

Asuntomessutalon vähähiilisyyden arvioinnin tulokset

02.07.2021 – Lohjan Asuntomessujen talojen hiilijalanjälkilaskenta tehtiin ympäristöministeriön päivitetyllä rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmällä. Arviointimenetelmällä tehtävä ilmastoselvitys auttaa rakentajaa tekemään hiilijalanjälkeä pienentäviä valintoja.

Blogi
Rakennusten ympristövastuu kaipaa kunnianhimoisuutta.

Paljon puhetta, vähän villoja – rakennusten ympäristövastuu odottaa läpimurtoa

17.06.2021 – Tarvitsemme rakennusalalle uusia määräyksiä ja luokitteluja, jotka tähtäävät kunnianhimoisempaan tekemiseen ja pienempään hiilijalanjälkeen, kirjoittaa Pekka Pajuniemi.

Blogi

Tilaa uutiskirjeemme

Ole ensimmäisten joukossa kuulemassa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.

Mitä tietoa etsit?