Rakennusten käyttö tehostuu talotekniikan roolin kasvaessa
10.5.2021 – Rakennukset ovat iso osa yhteiskuntaa ja muodostavat jopa 40 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. Talotekniikka auttaa hyödyntämään rakennuksia tilanteen ja tarpeen mukaan.
Rakennukset ovat avainroolissa lukuisissa yhteiskuntaa koskevissa kysymyksissä. Energian kokonaiskulutuksesta ne haukkaavat jopa 40 prosenttia. Kun rakennusten päästöjä vähennetään, hillitään samalla ilmastonmuutosta. Ilmastotavoitteisiin päästään parantamalla rakennusten energiatehokkuutta sekä hyödyntämällä hukkaenergioita.
Koronapandemian aikana rakennusten käyttömukavuus ja turvallisuus ovat korostuneet. Ennen ihmiset saattoivat sairastua rakenteista johtuvista syistä, nyt samoissa tiloissa olevan toisen ihmisen vuoksi.
Ilmastonmuutoksen ja koronapandemian kaltaiset ilmiöt työllistävät kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijakonserni Granlundia.
Rakennuksen sydän
Talotekniikka on laaja ja innovatiivinen suunnittelualue. Sen piiriin kuuluvat lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät, vesi- ja viemäröintijärjestelmät, ilmanvaihto, rakennusautomaatio sekä sähkö- ja telejärjestelmät. Talotekninen suunnittelu tekee energia- ja elinkaariselvityksiä sekä palosammutussuunnitelmia. Energiamurroksen myötä talotekniikan asiantuntijat työstävät entistä enemmän tontilla tuotettuun energiaan, esimerkiksi maalämpöön, liittyviä toimeksiantoja.
Nopeasti kehittyvä talotekniikka tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia joustavampien ja viihtyisämpien tilojen suunnitteluun ja toteutukseen. Muutosta ohjaa digitalisaatio.
“Muutosta voi verrata puhelimeen. Kun siihen lisättiin äly, sen käyttö muuttui täysin. Rakennuksilla on edessään sama kehitys”, toteaa Granlundin sairaalasuunnittelun osastonjohtaja Tapani Idman.
Talotekniikan ydintehtävä on lisätä ja parantaa rakennuksista saatavia kokemuksia.
“Talotekniikan avulla voidaan luoda arkea tukevaa asumista kuin myös viihtyisiä ja tuottavia työympäristöjä esimerkiksi valaistusta ja älykkäitä teknologioita hyödyntämällä. Olemme havainneet etätyöskentelyn aikana, ettemme kaipaa lisää häiriötä työskentelyyn vaikkapa huonon ilmanvaihdon vuoksi.”
Rakennuksilla on edessään vastaavanlainen kehityskulku kuin älypuhelimilla.
Piia Sormunen, Tampereen yliopiston talotekniikan teollisuusprofessori ja Granlundin rakentamisen ja kiinteistökehityksen kehitysjohtaja, on selvittänyt koronaviruksen leviämistä ja ehkäisyä sisätiloissa johtamansa Licence to Breathe -hankkeen yhteydessä. Exit-strategiat eivät voi rakentua tulevaisuudessa ainoastaan rokotusten varaan, vaan tärkeässä roolissa on myös rakennettu ympäristö.
“Talotekniikka nousee keskiöön. Sen avulla pystytään takaamaan ilmanvaihtojärjestelmien tarpeenmukainen toiminta ja hyvä ilmanlaatu. Sisäilmaolosuhteet on tunnistettu taloteknisessä suunnittelussa Suomessa jo kauan sitten, ja meillä on jo nyt erittäin tiukat ilmanvaihtoon liittyvät määräykset. Meillä ei esimerkiksi käytetä kierrätysilmaa, kuten muualla”, Sormunen tietää.
Jotta tilanne pysyisi jatkossakin hyvänä, pääpaino tulee panna järjestelmien ylläpidon ja käytön aikaiseen toimintaan.
Datalla parempia tuloksia
Talotekniikan hyödyntäminen perustuu enenevissä määrin erilaisista digitaalisista järjestelmistä kerättyyn dataan.
“Dataa kerätään ja analysoidaan suunnittelusta ja rakentamisesta lähtien ja siitä tehdään fiksuja raportteja, joita voidaan hyödyntää kiinteistön elinkaaren eri vaiheissa”, Idman kertoo.
Hyöty jää kuitenkin vajaaksi, ellei dataa johdeta systemaattisesti. Parhaat tulokset esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmien toimivuudesta saadaan rakennuksista, jotka ovat kiinteistöjohtamisen piirissä. Granlundin oma työkalu on pilvipohjainen kiinteistöjohtamisen ja energianhallinnan ohjelmisto Granlund Manager.
Talotekniset järjestelmät on myös pystyttävä integroimaan helposti älykkäisiin rakennuksiin.
“On tärkeää katsoa kokonaisuutta ja varmistua siitä, että järjestelmät toimivat”, Sormunen korostaa.
Talotekniikan kehittyminen avaa myös uusia mahdollisuuksia ja työnkuvia. Markkinoilla olisi tarvetta esimerkiksi järjestelmäintegraattorille, joka pystyy ottamaan kokonaisuuden haltuun.
Juttu on julkaistu alun perin Content House Newspoolin mediasisältönä 10.05.2021.
Haluatko kuulla lisää?
Tapani Idman
Piia Sormunen
Lue muita blogejamme
Näin laskemme hiilikädenjälkeämme
18.04.2023 – Kun autamme asiakkaitamme pienentämään hiilijalanjälkeään, kasvatamme omaa hiilikädenjälkeämme. Laskemme hiilikädenjälkeämme tutkimustietoon perustuvalla mallilla.
Rakennus kuntoremonttiin?
14.04.2023 – 1960–1980-lukujen rakennukset – siinä missä ihmisetkin – saattavat kaivata pientä kuntoremonttia. Keski-ikäinen rakennetekniikan asiantuntija lähti tapamaan ikätovereitaan.
Rakennushankkeen vastuullisuus on kokonaisuuden hallintaa
30.03.2023 – Rakennushankkeelta vaadittava vastuullisuuspaletti on tänä päivänä laaja. Energiatehokkuuden ja sisäolosuhteiden lisäksi on otettava huomioon muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja pian…
LVI-suunnittelun pelikentillä
09.02.2023 – LVI-suunnittelija Tero Hietala kävi luokkakokouksessa. Tilanne pisti miettimään omaan työtä. ”Tuskin monikaan haaveilee pienenä LVI-suunnittelijan ammatista, mutta olen löytänyt siitä…
Hiilikädenjäljen määrittämiseen ja laskemiseen tarvitaan yhteisiä käytäntöjä
09.02.2023 – Hiilikädenjäljen tavoitteena on osoittaa yksilöiden ja yritysten tuottamia positiivisia ympäristövaikutuksia asiakkaille tai koko yhteiskunnalle.
EU-taksonomiaa ei kannata jättää huomiotta
13.01.2023 – EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmällä eli taksonomialla on vaikutusta rakennushankkeisiin. Taksonomian kriteerit on hyvä ottaa huomioon jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.
Datakeskusten hukkalämpöä tulisi kierrättää enemmän kaukolämpöverkkoon
11.01.2023 – Energiatehokkaasti rakennetut datakeskukset ovat osa sähköverkon tehoreserviä. Kun datakeskukset hyödyntävät omana energialähteenään uusiutuvia energiamuotoja, voidaan pienentää myös hiilidioksidipäästöjä.
Suuren yrityksen energiakatselmus – pakollinen paha vai pelastusrengas?
12.10.2022 – Suuren yrityksen energiakatselmus on tehokas tapa selvittää oman yrityksen energiatehokkuuden taso. Kun toimeen tartutaan nyt, ennätyskorkeat energiahinnat hirvittävät selvästi vähemmän.
Lopetetaanko energian haaskaus?
27.09.2022 – Jokohan Suomen kiinteistöissä oltaisiin nyt valmiita tekemään järkeviä ja kannattavia energiansäästötoimia, jotka eivät vaadi isoja investointeja?
Miksi 4D-aikataulutus kannattaa rakennushankkeessa? Tässä 3 isoa syytä!
20.09.2022 – Kaikki rakennusalalla tietävät tunteen, kun hankkeen kustannukset ja aikataulu alkavat karkaamaan käsistä, hanke on myöhässä ja syiden etsiminen alkaa. Tilanne…
Tilaa uutiskirjeemme
Ole ensimmäisten joukossa kuulemassa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.
