Hyppää sisältöön
Rakennusten käyttö tehostuu talotekniikan roolin kasvaessa

Rakennusten käyttö tehostuu talotekniikan roolin kasvaessa

10.5.2021 – Rakennukset ovat iso osa yhteiskuntaa ja muodostavat jopa 40 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. Talotekniikka auttaa hyödyntämään rakennuksia tilanteen ja tarpeen mukaan.

Aihepiiri
Kiinteistöjohtaminen
Jaa

Rakennukset ovat avainroolissa lukuisissa yhteiskuntaa koskevissa kysymyksissä. Energian kokonaiskulutuksesta ne haukkaavat jopa 40 prosenttia. Kun rakennusten päästöjä vähennetään, hillitään samalla ilmastonmuutosta. Ilmastotavoitteisiin päästään parantamalla rakennusten energiatehokkuutta sekä hyödyntämällä hukkaenergioita.

Koronapandemian aikana rakennusten käyttömukavuus ja turvallisuus ovat korostuneet. Ennen ihmiset saattoivat sairastua rakenteista johtuvista syistä, nyt samoissa tiloissa olevan toisen ihmisen vuoksi.

Ilmastonmuutoksen ja koronapandemian kaltaiset ilmiöt työllistävät kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijakonserni Granlundia.

Rakennuksen sydän

Talotekniikka on laaja ja innovatiivinen suunnittelualue. Sen piiriin kuuluvat lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät, vesi- ja viemäröintijärjestelmät, ilmanvaihto, rakennusautomaatio sekä sähkö- ja telejärjestelmät. Talotekninen suunnittelu tekee energia- ja elinkaariselvityksiä sekä palosammutussuunnitelmia. Energiamurroksen myötä talotekniikan asiantuntijat työstävät entistä enemmän tontilla tuotettuun energiaan, esimerkiksi maalämpöön, liittyviä toimeksiantoja.

Nopeasti kehittyvä talotekniikka tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia joustavampien ja viihtyisämpien tilojen suunnitteluun ja toteutukseen. Muutosta ohjaa digitalisaatio.

“Muutosta voi verrata puhelimeen. Kun siihen lisättiin äly, sen käyttö muuttui täysin. Rakennuksilla on edessään sama kehitys”, toteaa Granlundin sairaalasuunnittelun osastonjohtaja Tapani Idman.

Talotekniikan ydintehtävä on lisätä ja parantaa rakennuksista saatavia kokemuksia.

“Talotekniikan avulla voidaan luoda arkea tukevaa asumista kuin myös viihtyisiä ja tuottavia työympäristöjä esimerkiksi valaistusta ja älykkäitä teknologioita hyödyntämällä. Olemme havainneet etätyöskentelyn aikana, ettemme kaipaa lisää häiriötä työskentelyyn vaikkapa huonon ilmanvaihdon vuoksi.”

Rakennuksilla on edessään vastaavanlainen kehityskulku kuin älypuhelimilla.

Piia Sormunen, Tampereen yliopiston talotekniikan teollisuusprofessori ja Granlundin rakentamisen ja kiinteistökehityksen kehitysjohtaja, on selvittänyt koronaviruksen leviämistä ja ehkäisyä sisätiloissa johtamansa Licence to Breathe -hankkeen yhteydessä. Exit-strategiat eivät voi rakentua tulevaisuudessa ainoastaan rokotusten varaan, vaan tärkeässä roolissa on myös rakennettu ympäristö.

“Talotekniikka nousee keskiöön. Sen avulla pystytään takaamaan ilmanvaihtojärjestelmien tarpeenmukainen toiminta ja hyvä ilmanlaatu. Sisäilmaolosuhteet on tunnistettu taloteknisessä suunnittelussa Suomessa jo kauan sitten, ja meillä on jo nyt erittäin tiukat ilmanvaihtoon liittyvät määräykset. Meillä ei esimerkiksi käytetä kierrätysilmaa, kuten muualla”, Sormunen tietää.

Jotta tilanne pysyisi jatkossakin hyvänä, pääpaino tulee panna järjestelmien ylläpidon ja käytön aikaiseen toimintaan.

Datalla parempia tuloksia

Talotekniikan hyödyntäminen perustuu enenevissä määrin erilaisista digitaalisista järjestelmistä kerättyyn dataan.

“Dataa kerätään ja analysoidaan suunnittelusta ja rakentamisesta lähtien ja siitä tehdään fiksuja raportteja, joita voidaan hyödyntää kiinteistön elinkaaren eri vaiheissa”, Idman kertoo.

Hyöty jää kuitenkin vajaaksi, ellei dataa johdeta systemaattisesti. Parhaat tulokset esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmien toimivuudesta saadaan rakennuksista, jotka ovat kiinteistöjohtamisen piirissä. Granlundin oma työkalu on pilvipohjainen kiinteistöjohtamisen ja energianhallinnan ohjelmisto Granlund Manager.

Talotekniset järjestelmät on myös pystyttävä integroimaan helposti älykkäisiin rakennuksiin.

“On tärkeää katsoa kokonaisuutta ja varmistua siitä, että järjestelmät toimivat”, Sormunen korostaa.

Talotekniikan kehittyminen avaa myös uusia mahdollisuuksia ja työnkuvia. Markkinoilla olisi tarvetta esimerkiksi järjestelmäintegraattorille, joka pystyy ottamaan kokonaisuuden haltuun.

Juttu on julkaistu alun perin Content House Newspoolin mediasisältönä 10.05.2021.

Haluatko kuulla lisää?

Tapani Idman

Liiketoimintajohtaja
Granlund Oy

Piia Sormunen

Kehitysjohtaja, Rakentaminen ja kiinteistökehitys
Granlund Oy

Lue muita blogejamme

”Kaikkia pikkasen harmitti” – venyvä läpimenoaika on liian tuttu ilmiö

04.04.2024 – Kun seurasin sivusta pieleen mennyttä katkaisijoiden vaihtoa erään teollisuuslaitoksen muuntamorakennuksessa, mieleeni tuli vanha sanonta: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tässä…

Blogi

Energiatodistus, E-lukulaskelma, rakennusluvan energiaselvitys – mikä tarvitaan milloinkin?

22.02.2024 – Kestävän rakentamisen ryhmäpäällikkö Panu Rautio selventää alan terminologiaa. Mihin E-luku perustuu ja miksi juuri sillä mitataan rakennusten energiatehokkuutta? Millaisilla toimenpiteillä…

Blogi

Kestävien ratkaisujen kehittäminen laajenee kiinteistöistä kortteleihin

06.02.2024 – Kaiken kehitystoiminnan ytimessä ovat tällä hetkellä ilmastonmuutoksen vastaiset toimet. Meidän on löydettävä uusia päästövähennyskeinoja.

Blogi

Suurin osa kiinteistöalan tietojärjestelmistä on vanhentuneita

31.01.2024 – Kiinteistöalan tietojärjestelmät ovat usein vanhentuneita, eivätkä vastaa tämän päivän vaatimuksiin. Vanhentuneet järjestelmät aiheuttavat pulmia kaikille, jotka tarvitsevat ajantasaista ja luotettavaa…

Blogi

Tunnetko jo energiayhteisöjen monet mahdollisuudet?

22.11.2023 – Energiantuottajien ja -kuluttajien yhteenliittymät eli energiayhteisöt tuottavat suuria taloudellisia hyötyjä. Erityisesti asiakkaitamme kiinnostaa vihreän sähkön jakamistalous.

Blogi

Mitä tilojen toimivuuskysely kertoo terveydenhuollon tilojen käyttäjätyytyväisyydestä?

10.11.2023 – Terveydenhoidon rakennusprojekteille tehdään valmistumisen jälkeen taloudellinen loppuselvitys, mutta olisiko tarpeen toteuttaa myös toiminnallinen loppuselvitys? Vain kysymällä selviää, ovatko käyttäjät tyytyväisiä…

Blogi

Missä vaiheessa hiilijalanjälkilaskenta kannattaa tehdä?

30.10.2023 – Tiedätkö, missä vaiheessa ja miten usein hiilijalanjälkilaskentaa pitäisi rakennushankkeessa tehdä? Hiiliohjaus on parhaimmillaan prosessi, joka tuottaa dataa myös seuraavia hankkeita…

Blogi

Yritysten päästövähennystavoitteet vaativat enemmän myös hiilijalanjälkilaskennalta

24.10.2023 – Yritystason hiilijalanjälkilaskenta alkaa olla monelle jo arkipäivää, mutta päästöraportoinnin vaatimukset kasvavat koko ajan. Ihannetapauksessa hiilijalanjälkilaskenta tukee liiketoimintojen ja tuotteiden päästövaikutusten…

Blogi

Uskottava vastuullisuusstrategia on kiinteistöalalla kilpailuvaltti

19.10.2023 – Kiinteistönomistajan on pystyttävä osoittamaan sijoittajille ja vuokralaisille, että se harjoittaa vastuullista liiketoimintaa. Kiristyvä sääntely edellyttää pienemmiltäkin toimijoilta uskottavaa vastuullisuusstrategiaa.

Blogi

Miten vastuullisuuden edelläkävijät toimivat rakennushankkeissa?

11.10.2023 – Vastuullisuus vaatii edelläkävijöiltä koko ajan enemmän. Ilmastoteot ovat vain yksi osa laajassa vastuullisuuden kentässä. Mistä edelläkävijät tunnistaa ja miten heidän…

Blogi

Tilaa uutiskirjeemme

Ole ensimmäisten joukossa kuulemassa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.

Mitä tietoa etsit?