Hyppää sisältöön
Sisäilmastonmuutos vaatii toimia – kuinka varaudumme tuleviin pandemioihin?

Sisäilmastonmuutos vaatii toimia – kuinka varaudumme tuleviin pandemioihin?

4.10.2021 – Koronapandemian ratkaisuun on muodostunut uusi liiketoiminta-alue: sisätilojen terveysturvallisuus. Sisäilmastonmuutosta ei ratkaista vain rajoituksilla ja rokotteilla, vaan vaaditaan toimia sisäilman parantamiseen.

Aihepiiri
Kiinteistöjohtaminen
Jaa

Elokuun puolivälissä julkinen keskustelu kuohahti, kun Etelä-Suomessa päätettiin jälleen kieltää lasten ja nuorten urheiluharrastukset. Kahden metrin turvaväli haluttiin taata, mikä monessa urheilulajissa ei ole käytännössä edes mahdollista.

Rakennusalan ammattilaisena koen, että keskustelu koronarajoituksista on ajautunut väärille urille. Puhutaan tiloista ja henkilömääristä, mutta ei oteta lainkaan kantaa siihen, kuinka suuri tila on kyseessä tai millainen ilmanvaihto on käytössä. Sisäilmaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota.

Tilalla on väliä

Kun asiaa ajatellaan terveysturvallisuuden näkökulmasta, ihmisten kohtaaminen esimerkiksi isossa ilmastoidussa urheiluhallissa on täysin eri asia, kuin pienessä salissa, jossa ilma ei kierrä.

Koronapandemiaa on pyritty hallitsemaan rajoittamalla ihmisten käyttäytymistä ja rokottamalla virusta vastaan, mutta Suomessa keskustelu sisätiloista ja ilmanvaihdon roolista on ollut edelleen vaimeaa. Olemme tehneet Tampereen yliopistolla 1,5 vuotta tutkimusta poikkitieteellisellä ryhmällä, johon kuuluu tutkijoita niin biologian, epidemiologian, aerosolifysiikan kuin talotekniikan ja kiinteistökehityksen aloilta. On käynyt selväksi, että koronaa ei ratkaista vain yhdellä keinolla.

Oikeaan suuntaan ollaan kuitenkin menossa, sillä THL julkaisi viime viikolla taulukon eri tilojen riskipotentiaalista alueviranomaisten tueksi. Jos yhteiskunta halutaan avata, meidän pitää rajoitteiden ja rokotusten ohella huomioida erilaiset tilat, mutta myös niiden kohtaama sisäilmastonmuutos – kuinka varaudumme mahdollisiin tulevaisuuden pandemioihin?

Ilmanvaihdon vallankumous on muualla jo käynnissä

Ilmanvaihdolla voidaan vaikuttaa merkittävästi sisäilman laatuun. Maailmalla puhutaan jo ilmanvaihdon vallankumouksesta. Australiassa uudistetaan rakennusmääräyksiä, Yhdysvaltojen rescue-paketissa laitettiin 130 miljoonaa dollaria koulujen ilmanvaihdon parantamiseen ja Saksassa 500 miljoonaa euroa julkisten rakennusten ilmanvaihtojärjestelmien perusparantamiseen. Englannissa rajoituksista luovuttiin, mutta useissa rakennuksissa ollaan ottamassa käyttöön hiilidioksidimittareita ilmanlaadun tarkkailua varten.

Meillä Suomessa on tuudittauduttu siihen, että tilanne on paremmalla mallilla muihin maihin verrattuna – meillä ilmanvaihto ei perustu esimerkiksi kierrätysilmaan, vaan vaihtuva ilma on uutta ja raikasta. Meillä on kuitenkin olemassa paljon vanhaa rakennuskantaa, jossa ilmanvaihto ei toimi kunnolla.

Ensimmäisenä toimenpiteenä Suomen rakennuskannassa pitäisikin todentaa ilmanvaihtojärjestelmien toiminta, ja siirtyä sitten tarvittaessa peruskorjaamaan ja uudistamaan rakennusten talotekniikkaa.

Sisätilojen terveysturvallisuus luo uutta kysyntää

Ennen pandemiaa ajateltiin, että rakennus voi sairastuttaa tilojen käyttäjän homeen tai kemikaalien kautta. Nyt ajatellaan, että toinen ihminen voi sairastuttaa toisen tilojen käyttäjän. On muodostunut uusi liiketoiminta-alue: sisätilojen terveysturvallisuus.

Minkälaiset ratkaisut sisätiloissa voisivat pienentää infektioriskiä ja parantaa terveysturvallisuutta? Yritys- ja tutkimusmaailmassa kehitetään jo erilaisia tuotteita ja ratkaisuja, jotka perustuvat muun muassa mittausteknologiaan ja tekoälyyn. Tehtävää on paljon, ja monet ovat jo käyneet toimeen.

Tule kuulemaan lisää sisäilmastonmuutoksesta Granlundin virtuaaliseminaariin 2.11.

Teksti on julkaistu aiemmin 13.9.2021 Kauppalehden kumppanisisältönä.

Haluatko kuulla lisää?

Piia Sormunen

Kehitysjohtaja, Rakentaminen ja kiinteistökehitys
Granlund Oy

Lue muita blogejamme

Kaikki datakeskukset kuuluvat jatkossa alempaan veroluokkaan.

Datakeskusten veroetu luo Suomelle tuhannen taalan paikan

12.01.2022 – Verouudistuksen odotetaan tuovan Suomeen jatkossa lisää datakeskusinvestointeja. Alempi sähkövero edellyttää kuitenkin energiatehokkuutta.

Blogi
Pekka Metsi, Granlund

Rakennusalan tuottavuus ei parane poteroissa

18.10.2021 – Paras lääke rakentamisen tuottavuuden nostoon on sujuva tiedonkulku eri toimijoiden välillä. Myös rakennushankkeiden tilaajien kannattaa vaatia, että sama data virtaa…

Blogi

Kiinteistöjohtajan kahden palan palapeli

04.10.2021 – Meillä kiinteistöjohtamisen parissa työskentelevillä on miljoonan palan palapeli käsissämme, vai sittenkin vain kahden?

Blogi

Sisäilmastonmuutos vaatii toimia – kuinka varaudumme tuleviin pandemioihin?

04.10.2021 – Koronapandemian ratkaisuun on muodostunut uusi liiketoiminta-alue: sisätilojen terveysturvallisuus. Sisäilmastonmuutosta ei ratkaista vain rajoituksilla ja rokotteilla, vaan vaaditaan toimia sisäilman parantamiseen.

Blogi
Energiatehokas rakennus

Millaista tukea rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen voi saada?

19.08.2021 – Energiatehokkuushankkeisiin on mahdollista saada useita eri tukia, joiden avulla voi päästä lähemmäs rakennuksen energiansäästö- ja hiilineutraaliustavoitteita. Millaista tukea kannattaa hakea…

Blogi

Kun huonosta tulee uusi normaali: pitääkö talotekniikka aina vastaanottaa keskeneräisenä?

08.08.2021 – Kun talotekniikka on otettu käyttöön keskeneräisenä, on synnytetty väärä normaali. Väärä normaali syntyy myös silloin, kun hetkellisiksi tarkoitettu aikaohjelmamuutos jää…

Blogi

Harha 24/7 -valvomosta, tositarina talotekniikan arjesta

06.08.2021 – ”Kiinteistöäsi seurataan 24/7 valvomon kautta, jotta talotekniikkasi toiminta olisi varmistettua.” Kuulostaako tutulta? Mutta pitääkö se paikkansa? Onko 24/7-valvonta oikeasti tarpeellista?…

Blogi

Toimiva talotekniikka uudessa kohteessa – liian hyvää ollakseen totta?

05.08.2021 – Selittelyt ja selvittelyt vähenevät, kun tarjolla oli analysoitua faktaa kiinteistökohteen toiminnasta ja puutteista. Lue tositarina, jossa faktapohjaisuus ja asiakkaan määrätietoisuus…

Blogi

Asuntomessutalon vähähiilisyyden arvioinnin tulokset

02.07.2021 – Lohjan Asuntomessujen talojen hiilijalanjälkilaskenta tehtiin ympäristöministeriön päivitetyllä rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmällä. Arviointimenetelmällä tehtävä ilmastoselvitys auttaa rakentajaa tekemään hiilijalanjälkeä pienentäviä valintoja.

Blogi
Rakennusten ympristövastuu kaipaa kunnianhimoisuutta.

Paljon puhetta, vähän villoja – rakennusten ympäristövastuu odottaa läpimurtoa

17.06.2021 – Tarvitsemme rakennusalalle uusia määräyksiä ja luokitteluja, jotka tähtäävät kunnianhimoisempaan tekemiseen ja pienempään hiilijalanjälkeen, kirjoittaa Pekka Pajuniemi.

Blogi

Tilaa uutiskirjeemme

Ole ensimmäisten joukossa kuulemassa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.

Mitä tietoa etsit?