Sisäilmastonmuutos vaatii toimia – miten varaudumme pandemioihin?
4.10.2021 – Koronapandemian ratkaisuun on muodostunut uusi liiketoiminta-alue: sisätilojen terveysturvallisuus. Sisäilmastonmuutosta ei ratkaista vain rajoituksilla ja rokotteilla, vaan vaaditaan toimia sisäilman parantamiseen.
Elokuun puolivälissä julkinen keskustelu kuohahti, kun Etelä-Suomessa päätettiin jälleen kieltää lasten ja nuorten urheiluharrastukset. Kahden metrin turvaväli haluttiin taata, mikä monessa urheilulajissa ei ole käytännössä edes mahdollista.
Rakennusalan ammattilaisena koen, että keskustelu koronarajoituksista on ajautunut väärille urille. Puhutaan tiloista ja henkilömääristä, mutta ei oteta lainkaan kantaa siihen, kuinka suuri tila on kyseessä tai millainen ilmanvaihto on käytössä. Sisäilmaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota.
Tilalla on väliä
Kun asiaa ajatellaan terveysturvallisuuden näkökulmasta, ihmisten kohtaaminen esimerkiksi isossa ilmastoidussa urheiluhallissa on täysin eri asia, kuin pienessä salissa, jossa ilma ei kierrä.
Koronapandemiaa on pyritty hallitsemaan rajoittamalla ihmisten käyttäytymistä ja rokottamalla virusta vastaan, mutta Suomessa keskustelu sisätiloista ja ilmanvaihdon roolista on ollut edelleen vaimeaa. Olemme tehneet Tampereen yliopistolla 1,5 vuotta tutkimusta poikkitieteellisellä ryhmällä, johon kuuluu tutkijoita niin biologian, epidemiologian, aerosolifysiikan kuin talotekniikan ja kiinteistökehityksen aloilta. On käynyt selväksi, että koronaa ei ratkaista vain yhdellä keinolla.
Oikeaan suuntaan ollaan kuitenkin menossa, sillä THL julkaisi viime viikolla taulukon eri tilojen riskipotentiaalista alueviranomaisten tueksi. Jos yhteiskunta halutaan avata, meidän pitää rajoitteiden ja rokotusten ohella huomioida erilaiset tilat, mutta myös niiden kohtaama sisäilmastonmuutos – kuinka varaudumme mahdollisiin tulevaisuuden pandemioihin?
Ilmanvaihdon vallankumous on muualla jo käynnissä
Ilmanvaihdolla voidaan vaikuttaa merkittävästi sisäilman laatuun. Maailmalla puhutaan jo ilmanvaihdon vallankumouksesta. Australiassa uudistetaan rakennusmääräyksiä, Yhdysvaltojen rescue-paketissa laitettiin 130 miljoonaa dollaria koulujen ilmanvaihdon parantamiseen ja Saksassa 500 miljoonaa euroa julkisten rakennusten ilmanvaihtojärjestelmien perusparantamiseen. Englannissa rajoituksista luovuttiin, mutta useissa rakennuksissa ollaan ottamassa käyttöön hiilidioksidimittareita ilmanlaadun tarkkailua varten.
Meillä Suomessa on tuudittauduttu siihen, että tilanne on paremmalla mallilla muihin maihin verrattuna – meillä ilmanvaihto ei perustu esimerkiksi kierrätysilmaan, vaan vaihtuva ilma on uutta ja raikasta. Meillä on kuitenkin olemassa paljon vanhaa rakennuskantaa, jossa ilmanvaihto ei toimi kunnolla.
Ensimmäisenä toimenpiteenä Suomen rakennuskannassa pitäisikin todentaa ilmanvaihtojärjestelmien toiminta, ja siirtyä sitten tarvittaessa peruskorjaamaan ja uudistamaan rakennusten talotekniikkaa.
Sisätilojen terveysturvallisuus luo uutta kysyntää
Ennen pandemiaa ajateltiin, että rakennus voi sairastuttaa tilojen käyttäjän homeen tai kemikaalien kautta. Nyt ajatellaan, että toinen ihminen voi sairastuttaa toisen tilojen käyttäjän. On muodostunut uusi liiketoiminta-alue: sisätilojen terveysturvallisuus.
Minkälaiset ratkaisut sisätiloissa voisivat pienentää infektioriskiä ja parantaa terveysturvallisuutta? Yritys- ja tutkimusmaailmassa kehitetään jo erilaisia tuotteita ja ratkaisuja, jotka perustuvat muun muassa mittausteknologiaan ja tekoälyyn. Tehtävää on paljon, ja monet ovat jo käyneet toimeen.
Tule kuulemaan lisää sisäilmastonmuutoksesta Granlundin virtuaaliseminaariin 2.11.
Teksti on julkaistu aiemmin 13.9.2021 Kauppalehden kumppanisisältönä.
Haluatko kuulla lisää?
Piia Sormunen
Lue muita blogejamme
Parhaat sijainnit datakeskuksille löytyvät Suomesta ja Ruotsista
11.06.2024 – Kaikista maailman maista datakeskuksen sijaintipaikaksi kannattaa valita Suomi tai Ruotsi. Meillä on monta kilpailuvalttia, joilla päihitämme kilpailijat esimerkiksi Keski-Euroopassa.
Viisi oivallusta tulevaisuuden superkortteleista vievät kohti hiilineutraalia kaupunkisuunnittelua
11.06.2024 – Alue-energiajärjestelmä tukee hiilineutraalia kaupunkisuunnittelua. Tulevaisuuden superkortteli rakentuu näiden oivallusten varaan.
Jopa kolmannes luontokadosta johtuu rakentamisesta
07.06.2024 – Vastuulliset rakennusalan yritykset ovat jo ottaneet käyttöön luontovaikutuksia arvioivia mittareita. Tämä vaikuttaa koko rakentamisen arvoketjuun ja pakottaa kaikki muutokseen.
Vähäpäästöisillä menopeleillä konkretiaa kestävään liikkumiseen
03.06.2024 – Asiantuntijayrityksenä Granlundin tärkein tuote on aineeton, osaamisemme. Meidän merkittävimmät päästömme eivät synnykään tuotteiden elinkaaren eri vaiheissa kuten materiaalihankinnoista.
Uupumus oli kova pala nieltäväksi
28.05.2024 – Nuoren, tunnollisen ja eteenpäin pyrkivän ihmisen voi olla vaikea myöntää itselleen olevansa uupunut. Hankekehityspäällikkömme Jere Korpisalo kertoo oman tarinansa siitä,…
Mitä kiristyvät vastuullisuusvaatimukset edellyttävät kiinteistöjen ylläpitopalveluilta?
10.05.2024 – Jatkossa kiinteistöjen ylläpitopalveluja tarjoavilta yrityksiltä edellytetään kestävien käytäntöjen kehittämistä ja avointa viestintää.
Ilmastonmuutos kurittaa kiinteistöjä
22.04.2024 – Ilmastonmuutos on valitettava tosiasia, eikä sen seurauksilta voi välttyä: realisoituvat ilmastoriskit näkyvät meillä jo nyt – ja lisää on luvassa.…
”Kaikkia pikkasen harmitti” – venyvä läpimenoaika on liian tuttu ilmiö
04.04.2024 – Kun seurasin sivusta pieleen mennyttä katkaisijoiden vaihtoa erään teollisuuslaitoksen muuntamorakennuksessa, mieleeni tuli vanha sanonta: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tässä…
Energiatodistus, E-lukulaskelma, rakennusluvan energiaselvitys – mikä tarvitaan milloinkin?
22.02.2024 – Kestävän rakentamisen ryhmäpäällikkö Panu Rautio selventää alan terminologiaa. Mihin E-luku perustuu ja miksi juuri sillä mitataan rakennusten energiatehokkuutta? Millaisilla toimenpiteillä…
Kestävien ratkaisujen kehittäminen laajenee kiinteistöistä kortteleihin
06.02.2024 – Kaiken kehitystoiminnan ytimessä ovat tällä hetkellä ilmastonmuutoksen vastaiset toimet. Meidän on löydettävä uusia päästövähennyskeinoja.
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.
