Hyppää sisältöön
Suomalainen ilmanvaihto-osaaminen torjumaan koronavirusta

Suomalainen ilmanvaihto-osaaminen torjumaan koronavirusta

9.9.2020 – Covid19-koronaviruksen tartuntatavoista on esitetty hyvinkin ristiriitaisia näkemyksiä, ja taudin ilmavälitteinen tartuntatapa jakaa tutkijoiden mielipiteitä. Myös ilmastoinnin vaikutuksesta on keskusteltu viime aikoina aktiivisesti. Huono ilmanvaihto on liitetty useissa maissa koronavirustartuntojen leviämiseen, koska ilmavirrat voivat kuljettaa virushiukkasia mukanaan. Sen sijaan oikeanlaisella ilmastoinnilla hiukkasia on mahdollista poistaa ilmasta, ja hyvä ilmanvaihto voisi näin ollen auttaa estämään tartuntojen leviämistä.

Aihepiiri
Innovaatiot
Jaa

Eri tutkijat ovat pyrkineet selvittämään viruksen leviämistä ilmavälitteisesti pienten aerosolipisaroiden kautta. Esimerkiksi liiketilassa tartunnan voisi joidenkin tutkimusten mukaan saada jopa 4 metrin etäisyydeltä, mutta ei kuitenkaan tiedetä, kuinka monta viruspitoista aerosolihiukkasta pitää hengittää sairastuakseen. Joidenkin arvioiden mukaan ilmavälitteinen tartunta edellyttäisi muutaman tuhannen viruksen päätymistä hengityselimiin. Jos virus leviäisi ilmavälitteisesti nyt esitetyllä tavalla, sen leviämisvauhti olisi vielä huomattavasti nopeampaa kuin on nähty.

Lääketieteellisen The Lancet -aikakauslehden julkaiseman tutkimuksen mukaan metrin päässä tartuntariski on 13 prosenttia ja jokainen lisämetri puolittaa riskin. Hengityssuojainta käytettäessä tartuntariski pienenee edelleen. Japanese Association for Infectious Diseases -organisaation tutkimuksen mukaan aivastuksen isot pisarat putoavat välittömästi, mutta pienet 0,01 millimetrin kokoiset hiukkaset jäävät leijumaan ilmaan. Näitä voi syntyä myös kovaäänisessä keskustelussa.

Yksi aivastus levittää noin 100000 erikokoista mikropisaraa ilmaan, ja tutkimuksessa pieniä hiukkasia havaittiin ilmassa vielä 20 minuutin kuluttuakin. Suljettu ilmanvaihto pitää hiukkaset ilmassa, mutta esimerkiksi ikkunatuuletus poistaa mikropisaroita tutkimuksen mukaan tehokkaasti.

Oma näkemykseni on, että tehokkaalla koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla voitaisiin laimentaa ilman mikropisarapitoisuutta ja saada hiukkaset poistumaan tiloista. Suomessa modernit toimistot ja julkiset tilat on varustettu koneellisella ilmanvaihdolla ja tuloilma on yleensä raitista ulkoilmaa. Ilma vaihtuu esimerkiksi toimistossa 20–40 minuutin välein, luokkatiloissa 12–15, liiketilassa 20–25, ravintolasalissa 5 ja leikkaussalissa 2 minuutin välein. Tehokkaalla ilmanvaihdolla mikropisarapitoisuus saadaan nopeasti laskemaan niin, että viruksen ilmavälitteinen tartuntariski saadaan minimoitua.

Sen sijaan koronaviruksen pahoin koettelemassa Etelä- ja Keski-Euroopassa monien julkisten ja toimistotilojen ilmanvaihto perustuu usein ikkunatuuletukseen ja painovoimaiseen ilmanvaihtoon. Läpiveto tuulettaa tehokkaasti, mutta usein ikkunat ovat kiinni. Yhdysvalloissa taas käytetään paljon kiertoilmajäähdytystä, jolloin mikropisaroiden tehokas poistuminen ei tapahdu riittävän hyvin. Suomessa kaikki tuloilma on yleensä pelkästään raitista ulkoilmaa, joka on suodatettu ja esilämmitetty lämmöntalteenotolla.

Korkeatasoisella suomalaisella ilmanvaihtotekniikalla ja -osaamisella olisi nyt näytön paikka. Voisimme olla osaltamme torjumassa koronavirusta. Nyt tarvitaan vain lisää tutkimusta ja ilmanvaihtojärjestelmien kehittämistä, joka perustuisi monitieteelliseen näyttöön ja parhaaseen kokemusperäiseen tietoon.

Kirjoittaja on Suomen edustaja eurooppalaisessa standardityöryhmässä ”Ventilation for Hospitals”

Teksti on julkaistu 26.8.2020 Rakennuslehden Näkökulmana.

Jukka Vasara

Varatoimitusjohtaja
Granlund Oy

Teknologiasta tukea CSRD-vaatimusten täyttämiseen

21.10.2024 – Kestävyysasioista vastaava ammattilainen: älä jätä tätä herkullista hetkeä hyödyntämättä! Käytä raportointivaatimuksia mandaattinasi rakentaa kestävyysmittaristosi ja seurantasi sellaiseen iskuun, että siitä…

Blogi

Vuosikymmenet tikittänyt korjausvelka on mahdollista saada haltuun

26.08.2024 – Rahat ovat kunnissa ja seurakunnissa aina vain tiukemmassa, ja samaan aikaan korjausvelka pitäisi saada haltuun. Haluan rohkaista tekemään asioita uudella…

Blogi

Miten tehdä edukseen erottautuvaa vastuullisuusraportointia?

21.08.2024 – Tuntuuko sinustakin, että eri toimijoiden vastuullisuusraportit ovat kuin toistensa kopioita? Liian usein ne tosiaan ovat sitä.

Blogi

Vastuullisuudella voi olla ratkaiseva merkitys kiinteistökaupassa

14.08.2024 – Jos jotain voin ennustaa tässä muuttuvassa maailmassa, niin sanon, että vastuullisuudella on aivan selvästi vaikutusta kiinteistön myynnin helppouteen.

Blogi

Onko käytönaikaisille ympäristösertifikaateille vielä tarvetta?

06.08.2024 – Meiltä kysytään usein, miten sertifikaattien käy tulevaisuudessa. Kannattaako niitä yhtä teettä kiinteistökohteisiin vai onko tilalle tulossa jokin parempi tapa todentaa…

Blogi

Löperöistä hiilineutraaliusväittämistä pitää hankkiutua eroon

01.08.2024 – Välillä innostus ehtii uskottavuuden edelle. Nyt on hyvä aika tarkistaa, kestävätkö oman yrityksen hiilineutraaliusväittämät lähempää tarkastelua.

Blogi

Parhaat sijainnit datakeskuksille löytyvät Suomesta ja Ruotsista

11.06.2024 – Kaikista maailman maista datakeskuksen sijaintipaikaksi kannattaa valita Suomi tai Ruotsi. Meillä on monta kilpailuvalttia, joilla päihitämme kilpailijat esimerkiksi Keski-Euroopassa.

Blogi

Viisi oivallusta tulevaisuuden superkortteleista vievät kohti hiilineutraalia kaupunkisuunnittelua

11.06.2024 – Alue-energiajärjestelmä tukee hiilineutraalia kaupunkisuunnittelua. Tulevaisuuden superkortteli rakentuu näiden oivallusten varaan.

Blogi

Jopa kolmannes luontokadosta johtuu rakentamisesta

07.06.2024 – Vastuulliset rakennusalan yritykset ovat jo ottaneet käyttöön luontovaikutuksia arvioivia mittareita. Tämä vaikuttaa koko rakentamisen arvoketjuun ja pakottaa kaikki muutokseen.

Blogi
Vastuullisuuspäällikkö Kirsti Sääjärvi

Vähäpäästöisillä menopeleillä konkretiaa kestävään liikkumiseen

03.06.2024 – Asiantuntijayrityksenä Granlundin tärkein tuote on aineeton, osaamisemme. Meidän merkittävimmät päästömme eivät synnykään tuotteiden elinkaaren eri vaiheissa kuten materiaalihankinnoista.

Blogi

Mitä tietoa etsit?