Hyppää sisältöön
Suomalainen ilmanvaihto-osaaminen torjumaan koronavirusta

Suomalainen ilmanvaihto-osaaminen torjumaan koronavirusta

9.9.2020 – Covid19-koronaviruksen tartuntatavoista on esitetty hyvinkin ristiriitaisia näkemyksiä, ja taudin ilmavälitteinen tartuntatapa jakaa tutkijoiden mielipiteitä. Myös ilmastoinnin vaikutuksesta on keskusteltu viime aikoina aktiivisesti. Huono ilmanvaihto on liitetty useissa maissa koronavirustartuntojen leviämiseen, koska ilmavirrat voivat kuljettaa virushiukkasia mukanaan. Sen sijaan oikeanlaisella ilmastoinnilla hiukkasia on mahdollista poistaa ilmasta, ja hyvä ilmanvaihto voisi näin ollen auttaa estämään tartuntojen leviämistä.

Aihepiiri
Innovaatiot
Jaa

Eri tutkijat ovat pyrkineet selvittämään viruksen leviämistä ilmavälitteisesti pienten aerosolipisaroiden kautta. Esimerkiksi liiketilassa tartunnan voisi joidenkin tutkimusten mukaan saada jopa 4 metrin etäisyydeltä, mutta ei kuitenkaan tiedetä, kuinka monta viruspitoista aerosolihiukkasta pitää hengittää sairastuakseen. Joidenkin arvioiden mukaan ilmavälitteinen tartunta edellyttäisi muutaman tuhannen viruksen päätymistä hengityselimiin. Jos virus leviäisi ilmavälitteisesti nyt esitetyllä tavalla, sen leviämisvauhti olisi vielä huomattavasti nopeampaa kuin on nähty.

Lääketieteellisen The Lancet -aikakauslehden julkaiseman tutkimuksen mukaan metrin päässä tartuntariski on 13 prosenttia ja jokainen lisämetri puolittaa riskin. Hengityssuojainta käytettäessä tartuntariski pienenee edelleen. Japanese Association for Infectious Diseases -organisaation tutkimuksen mukaan aivastuksen isot pisarat putoavat välittömästi, mutta pienet 0,01 millimetrin kokoiset hiukkaset jäävät leijumaan ilmaan. Näitä voi syntyä myös kovaäänisessä keskustelussa.

Yksi aivastus levittää noin 100000 erikokoista mikropisaraa ilmaan, ja tutkimuksessa pieniä hiukkasia havaittiin ilmassa vielä 20 minuutin kuluttuakin. Suljettu ilmanvaihto pitää hiukkaset ilmassa, mutta esimerkiksi ikkunatuuletus poistaa mikropisaroita tutkimuksen mukaan tehokkaasti.

Oma näkemykseni on, että tehokkaalla koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla voitaisiin laimentaa ilman mikropisarapitoisuutta ja saada hiukkaset poistumaan tiloista. Suomessa modernit toimistot ja julkiset tilat on varustettu koneellisella ilmanvaihdolla ja tuloilma on yleensä raitista ulkoilmaa. Ilma vaihtuu esimerkiksi toimistossa 20–40 minuutin välein, luokkatiloissa 12–15, liiketilassa 20–25, ravintolasalissa 5 ja leikkaussalissa 2 minuutin välein. Tehokkaalla ilmanvaihdolla mikropisarapitoisuus saadaan nopeasti laskemaan niin, että viruksen ilmavälitteinen tartuntariski saadaan minimoitua.

Sen sijaan koronaviruksen pahoin koettelemassa Etelä- ja Keski-Euroopassa monien julkisten ja toimistotilojen ilmanvaihto perustuu usein ikkunatuuletukseen ja painovoimaiseen ilmanvaihtoon. Läpiveto tuulettaa tehokkaasti, mutta usein ikkunat ovat kiinni. Yhdysvalloissa taas käytetään paljon kiertoilmajäähdytystä, jolloin mikropisaroiden tehokas poistuminen ei tapahdu riittävän hyvin. Suomessa kaikki tuloilma on yleensä pelkästään raitista ulkoilmaa, joka on suodatettu ja esilämmitetty lämmöntalteenotolla.

Korkeatasoisella suomalaisella ilmanvaihtotekniikalla ja -osaamisella olisi nyt näytön paikka. Voisimme olla osaltamme torjumassa koronavirusta. Nyt tarvitaan vain lisää tutkimusta ja ilmanvaihtojärjestelmien kehittämistä, joka perustuisi monitieteelliseen näyttöön ja parhaaseen kokemusperäiseen tietoon.

Kirjoittaja on Suomen edustaja eurooppalaisessa standardityöryhmässä ”Ventilation for Hospitals”

Teksti on julkaistu 26.8.2020 Rakennuslehden Näkökulmana.

Jukka Vasara

Varatoimitusjohtaja
Granlund Oy

Kaikki datakeskukset kuuluvat jatkossa alempaan veroluokkaan.

Datakeskusten veroetu luo Suomelle tuhannen taalan paikan

12.01.2022 – Verouudistuksen odotetaan tuovan Suomeen jatkossa lisää datakeskusinvestointeja. Alempi sähkövero edellyttää kuitenkin energiatehokkuutta.

Blogi
Pekka Metsi, Granlund

Rakennusalan tuottavuus ei parane poteroissa

18.10.2021 – Paras lääke rakentamisen tuottavuuden nostoon on sujuva tiedonkulku eri toimijoiden välillä. Myös rakennushankkeiden tilaajien kannattaa vaatia, että sama data virtaa…

Blogi

Kiinteistöjohtajan kahden palan palapeli

04.10.2021 – Meillä kiinteistöjohtamisen parissa työskentelevillä on miljoonan palan palapeli käsissämme, vai sittenkin vain kahden?

Blogi

Sisäilmastonmuutos vaatii toimia – kuinka varaudumme tuleviin pandemioihin?

04.10.2021 – Koronapandemian ratkaisuun on muodostunut uusi liiketoiminta-alue: sisätilojen terveysturvallisuus. Sisäilmastonmuutosta ei ratkaista vain rajoituksilla ja rokotteilla, vaan vaaditaan toimia sisäilman parantamiseen.

Blogi
Energiatehokas rakennus

Millaista tukea rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen voi saada?

19.08.2021 – Energiatehokkuushankkeisiin on mahdollista saada useita eri tukia, joiden avulla voi päästä lähemmäs rakennuksen energiansäästö- ja hiilineutraaliustavoitteita. Millaista tukea kannattaa hakea…

Blogi

Kun huonosta tulee uusi normaali: pitääkö talotekniikka aina vastaanottaa keskeneräisenä?

08.08.2021 – Kun talotekniikka on otettu käyttöön keskeneräisenä, on synnytetty väärä normaali. Väärä normaali syntyy myös silloin, kun hetkellisiksi tarkoitettu aikaohjelmamuutos jää…

Blogi

Harha 24/7 -valvomosta, tositarina talotekniikan arjesta

06.08.2021 – ”Kiinteistöäsi seurataan 24/7 valvomon kautta, jotta talotekniikkasi toiminta olisi varmistettua.” Kuulostaako tutulta? Mutta pitääkö se paikkansa? Onko 24/7-valvonta oikeasti tarpeellista?…

Blogi

Toimiva talotekniikka uudessa kohteessa – liian hyvää ollakseen totta?

05.08.2021 – Selittelyt ja selvittelyt vähenevät, kun tarjolla oli analysoitua faktaa kiinteistökohteen toiminnasta ja puutteista. Lue tositarina, jossa faktapohjaisuus ja asiakkaan määrätietoisuus…

Blogi

Asuntomessutalon vähähiilisyyden arvioinnin tulokset

02.07.2021 – Lohjan Asuntomessujen talojen hiilijalanjälkilaskenta tehtiin ympäristöministeriön päivitetyllä rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmällä. Arviointimenetelmällä tehtävä ilmastoselvitys auttaa rakentajaa tekemään hiilijalanjälkeä pienentäviä valintoja.

Blogi
Rakennusten ympristövastuu kaipaa kunnianhimoisuutta.

Paljon puhetta, vähän villoja – rakennusten ympäristövastuu odottaa läpimurtoa

17.06.2021 – Tarvitsemme rakennusalalle uusia määräyksiä ja luokitteluja, jotka tähtäävät kunnianhimoisempaan tekemiseen ja pienempään hiilijalanjälkeen, kirjoittaa Pekka Pajuniemi.

Blogi

Mitä tietoa etsit?