Hyppää sisältöön
Suomalainen ilmanvaihto-osaaminen torjumaan koronavirusta

Suomalainen ilmanvaihto-osaaminen torjumaan koronavirusta

09.09.2020 – Covid19-koronaviruksen tartuntatavoista on esitetty hyvinkin ristiriitaisia näkemyksiä, ja taudin ilmavälitteinen tartuntatapa jakaa tutkijoiden mielipiteitä. Myös ilmastoinnin vaikutuksesta on keskusteltu viime aikoina aktiivisesti. Huono ilmanvaihto on liitetty useissa maissa koronavirustartuntojen leviämiseen, koska ilmavirrat voivat kuljettaa virushiukkasia mukanaan. Sen sijaan oikeanlaisella ilmastoinnilla hiukkasia on mahdollista poistaa ilmasta, ja hyvä ilmanvaihto voisi näin ollen auttaa estämään tartuntojen leviämistä.

Aihepiiri
Innovaatiot
Jaa

Eri tutkijat ovat pyrkineet selvittämään viruksen leviämistä ilmavälitteisesti pienten aerosolipisaroiden kautta. Esimerkiksi liiketilassa tartunnan voisi joidenkin tutkimusten mukaan saada jopa 4 metrin etäisyydeltä, mutta ei kuitenkaan tiedetä, kuinka monta viruspitoista aerosolihiukkasta pitää hengittää sairastuakseen. Joidenkin arvioiden mukaan ilmavälitteinen tartunta edellyttäisi muutaman tuhannen viruksen päätymistä hengityselimiin. Jos virus leviäisi ilmavälitteisesti nyt esitetyllä tavalla, sen leviämisvauhti olisi vielä huomattavasti nopeampaa kuin on nähty.

Lääketieteellisen The Lancet -aikakauslehden julkaiseman tutkimuksen mukaan metrin päässä tartuntariski on 13 prosenttia ja jokainen lisämetri puolittaa riskin. Hengityssuojainta käytettäessä tartuntariski pienenee edelleen. Japanese Association for Infectious Diseases -organisaation tutkimuksen mukaan aivastuksen isot pisarat putoavat välittömästi, mutta pienet 0,01 millimetrin kokoiset hiukkaset jäävät leijumaan ilmaan. Näitä voi syntyä myös kovaäänisessä keskustelussa.

Yksi aivastus levittää noin 100000 erikokoista mikropisaraa ilmaan, ja tutkimuksessa pieniä hiukkasia havaittiin ilmassa vielä 20 minuutin kuluttuakin. Suljettu ilmanvaihto pitää hiukkaset ilmassa, mutta esimerkiksi ikkunatuuletus poistaa mikropisaroita tutkimuksen mukaan tehokkaasti.

Oma näkemykseni on, että tehokkaalla koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla voitaisiin laimentaa ilman mikropisarapitoisuutta ja saada hiukkaset poistumaan tiloista. Suomessa modernit toimistot ja julkiset tilat on varustettu koneellisella ilmanvaihdolla ja tuloilma on yleensä raitista ulkoilmaa. Ilma vaihtuu esimerkiksi toimistossa 20–40 minuutin välein, luokkatiloissa 12–15, liiketilassa 20–25, ravintolasalissa 5 ja leikkaussalissa 2 minuutin välein. Tehokkaalla ilmanvaihdolla mikropisarapitoisuus saadaan nopeasti laskemaan niin, että viruksen ilmavälitteinen tartuntariski saadaan minimoitua.

Sen sijaan koronaviruksen pahoin koettelemassa Etelä- ja Keski-Euroopassa monien julkisten ja toimistotilojen ilmanvaihto perustuu usein ikkunatuuletukseen ja painovoimaiseen ilmanvaihtoon. Läpiveto tuulettaa tehokkaasti, mutta usein ikkunat ovat kiinni. Yhdysvalloissa taas käytetään paljon kiertoilmajäähdytystä, jolloin mikropisaroiden tehokas poistuminen ei tapahdu riittävän hyvin. Suomessa kaikki tuloilma on yleensä pelkästään raitista ulkoilmaa, joka on suodatettu ja esilämmitetty lämmöntalteenotolla.

Korkeatasoisella suomalaisella ilmanvaihtotekniikalla ja -osaamisella olisi nyt näytön paikka. Voisimme olla osaltamme torjumassa koronavirusta. Nyt tarvitaan vain lisää tutkimusta ja ilmanvaihtojärjestelmien kehittämistä, joka perustuisi monitieteelliseen näyttöön ja parhaaseen kokemusperäiseen tietoon.

Kirjoittaja on Suomen edustaja eurooppalaisessa standardityöryhmässä ”Ventilation for Hospitals”

Teksti on julkaistu 26.8.2020 Rakennuslehden Näkökulmana.

Jukka Vasara

Varatoimitusjohtaja
Granlund Oy

Rakennusten ympristövastuu kaipaa kunnianhimoisuutta.

Paljon puhetta, vähän villoja – rakennusten ympäristövastuu odottaa läpimurtoa

17.06.2021 – Tarvitsemme rakennusalalle uusia määräyksiä ja luokitteluja, jotka tähtäävät kunnianhimoisempaan tekemiseen ja pienempään hiilijalanjälkeen, kirjoittaa Pekka Pajuniemi.

Blogi
Kuvituskuva kiinteistötiedon tulolähteistä tiedonhallintaa varten.

Muuta kiinteistösi tuottama tieto rahaksi

04.06.2021 – Rakennuksista kerätty tieto auttaa säästämään energiakuluja ja leikkaamaan päästöjä. Jatkossa datan avulla luodaan täysin uudenlaisia palveluja kiinteistöjen käyttäjille.

Blogi

Talotekniikka kaipaa uudistusta

19.05.2021 – Suomalainen talotekniikkasektori ei ole onnistunut ottamaan sille kuuluvaa mandaattia edes rakentamisen uusissa toteutusmalleissa. Sisäympäristö ja energiatehokkuus, jotka ovat pääosin talotekniikan…

Blogi

Ympäristösertifikaatti ei ole tae vastuulliselle rakentamiselle

12.04.2021 – Ympäristövastuusta voi tulla kannattava osa rakentamista, jos tekoja johdetaan ylätasolta, eikä yksittäisen rakennushankkeen näkökulmasta. Usein esimerkiksi rakennushankkeen vastuullisuus määritellään ympäristösertifikaattien…

Blogi

Tiekartta vie kohti hiilineutraalia toimintaa

24.03.2021 – Heikosti johdettu hiilineutraaliusprojekti lisää kustannuksia ja tuhlaa resursseja, onnistunut sen sijaan tuo säästöjä ja parantaa yrityksen kilpailukykyä.

Blogi

Näin mokaat liikuntakiinteistöissä − 3 ratkaisevaa virhettä

07.03.2021 – Asiakkaan kuuntelemisen unohtaminen on tehokas tapa pilata asiakaskokemus.

Blogi

Kiertotaloudesta tulee rakentamisen arkea

02.02.2021 – Miksi kiertotalous kannattaa huomioida rakennushankkeessa?

Blogi

Korjausten oikea ajoitus vaikuttaa selvästi kiinteistön arvoon

15.01.2021 – Granlundilla teetettiin useita opinnäytetöitä koskien kiinteistön kunnossapidon ja korjausvelan hallintaa.

Blogi

Energiatarkastus taloyhtiön energiatehokkuuden parantamiseen

15.12.2020 – Mietitäänkö taloyhtiössä korjaustoimenpiteitä ja energiatehokkuuden parantamista? Energiatarkastuksella taloyhtiö pääsee kohti energiatehokkaampaa toimintaa.

Blogi

Kattava Due Diligence varmistaa onnistuneen kiinteistökaupan

09.12.2020 – Granlundin Due Diligence -selvitykset tuottavat monipuolista tietoa teknisten ja ympäristöasioiden vaikutuksista kiinteistön arvoon. Puolueeton arvio auttaa kiinteistökaupassa sekä myyjää että…

Blogi

Mitä tietoa etsit?