Hyppää sisältöön
Suomalainen ilmanvaihto-osaaminen torjumaan koronavirusta

Suomalainen ilmanvaihto-osaaminen torjumaan koronavirusta

9.9.2020 – Covid19-koronaviruksen tartuntatavoista on esitetty hyvinkin ristiriitaisia näkemyksiä, ja taudin ilmavälitteinen tartuntatapa jakaa tutkijoiden mielipiteitä. Myös ilmastoinnin vaikutuksesta on keskusteltu viime aikoina aktiivisesti. Huono ilmanvaihto on liitetty useissa maissa koronavirustartuntojen leviämiseen, koska ilmavirrat voivat kuljettaa virushiukkasia mukanaan. Sen sijaan oikeanlaisella ilmastoinnilla hiukkasia on mahdollista poistaa ilmasta, ja hyvä ilmanvaihto voisi näin ollen auttaa estämään tartuntojen leviämistä.

Aihepiiri
Innovaatiot
Jaa

Eri tutkijat ovat pyrkineet selvittämään viruksen leviämistä ilmavälitteisesti pienten aerosolipisaroiden kautta. Esimerkiksi liiketilassa tartunnan voisi joidenkin tutkimusten mukaan saada jopa 4 metrin etäisyydeltä, mutta ei kuitenkaan tiedetä, kuinka monta viruspitoista aerosolihiukkasta pitää hengittää sairastuakseen. Joidenkin arvioiden mukaan ilmavälitteinen tartunta edellyttäisi muutaman tuhannen viruksen päätymistä hengityselimiin. Jos virus leviäisi ilmavälitteisesti nyt esitetyllä tavalla, sen leviämisvauhti olisi vielä huomattavasti nopeampaa kuin on nähty.

Lääketieteellisen The Lancet -aikakauslehden julkaiseman tutkimuksen mukaan metrin päässä tartuntariski on 13 prosenttia ja jokainen lisämetri puolittaa riskin. Hengityssuojainta käytettäessä tartuntariski pienenee edelleen. Japanese Association for Infectious Diseases -organisaation tutkimuksen mukaan aivastuksen isot pisarat putoavat välittömästi, mutta pienet 0,01 millimetrin kokoiset hiukkaset jäävät leijumaan ilmaan. Näitä voi syntyä myös kovaäänisessä keskustelussa.

Yksi aivastus levittää noin 100000 erikokoista mikropisaraa ilmaan, ja tutkimuksessa pieniä hiukkasia havaittiin ilmassa vielä 20 minuutin kuluttuakin. Suljettu ilmanvaihto pitää hiukkaset ilmassa, mutta esimerkiksi ikkunatuuletus poistaa mikropisaroita tutkimuksen mukaan tehokkaasti.

Oma näkemykseni on, että tehokkaalla koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla voitaisiin laimentaa ilman mikropisarapitoisuutta ja saada hiukkaset poistumaan tiloista. Suomessa modernit toimistot ja julkiset tilat on varustettu koneellisella ilmanvaihdolla ja tuloilma on yleensä raitista ulkoilmaa. Ilma vaihtuu esimerkiksi toimistossa 20–40 minuutin välein, luokkatiloissa 12–15, liiketilassa 20–25, ravintolasalissa 5 ja leikkaussalissa 2 minuutin välein. Tehokkaalla ilmanvaihdolla mikropisarapitoisuus saadaan nopeasti laskemaan niin, että viruksen ilmavälitteinen tartuntariski saadaan minimoitua.

Sen sijaan koronaviruksen pahoin koettelemassa Etelä- ja Keski-Euroopassa monien julkisten ja toimistotilojen ilmanvaihto perustuu usein ikkunatuuletukseen ja painovoimaiseen ilmanvaihtoon. Läpiveto tuulettaa tehokkaasti, mutta usein ikkunat ovat kiinni. Yhdysvalloissa taas käytetään paljon kiertoilmajäähdytystä, jolloin mikropisaroiden tehokas poistuminen ei tapahdu riittävän hyvin. Suomessa kaikki tuloilma on yleensä pelkästään raitista ulkoilmaa, joka on suodatettu ja esilämmitetty lämmöntalteenotolla.

Korkeatasoisella suomalaisella ilmanvaihtotekniikalla ja -osaamisella olisi nyt näytön paikka. Voisimme olla osaltamme torjumassa koronavirusta. Nyt tarvitaan vain lisää tutkimusta ja ilmanvaihtojärjestelmien kehittämistä, joka perustuisi monitieteelliseen näyttöön ja parhaaseen kokemusperäiseen tietoon.

Kirjoittaja on Suomen edustaja eurooppalaisessa standardityöryhmässä ”Ventilation for Hospitals”

Teksti on julkaistu 26.8.2020 Rakennuslehden Näkökulmana.

Jukka Vasara

Varatoimitusjohtaja
Granlund Oy

Näin laskemme hiilikädenjälkeämme

18.04.2023 – Kun autamme asiakkaitamme pienentämään hiilijalanjälkeään, kasvatamme omaa hiilikädenjälkeämme. Laskemme hiilikädenjälkeämme tutkimustietoon perustuvalla mallilla.

Blogi

Rakennus kuntoremonttiin?

14.04.2023 – 1960–1980-lukujen rakennukset – siinä missä ihmisetkin – saattavat kaivata pientä kuntoremonttia. Keski-ikäinen rakennetekniikan asiantuntija lähti tapamaan ikätovereitaan.

Blogi

Rakennushankkeen vastuullisuus on kokonaisuuden hallintaa

30.03.2023 – Rakennushankkeelta vaadittava vastuullisuuspaletti on tänä päivänä laaja. Energiatehokkuuden ja sisäolosuhteiden lisäksi on otettava huomioon muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja pian…

Blogi

LVI-suunnittelun pelikentillä

09.02.2023 – LVI-suunnittelija Tero Hietala kävi luokkakokouksessa. Tilanne pisti miettimään omaan työtä. ”Tuskin monikaan haaveilee pienenä LVI-suunnittelijan ammatista, mutta olen löytänyt siitä…

Blogi

Hiilikädenjäljen määrittämiseen ja laskemiseen tarvitaan yhteisiä käytäntöjä

09.02.2023 – Hiilikädenjäljen tavoitteena on osoittaa yksilöiden ja yritysten tuottamia positiivisia ympäristövaikutuksia asiakkaille tai koko yhteiskunnalle.

Blogi
Ulla Nykter, Granlund

EU-taksonomiaa ei kannata jättää huomiotta

13.01.2023 – EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmällä eli taksonomialla on vaikutusta rakennushankkeisiin. Taksonomian kriteerit on hyvä ottaa huomioon jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.

Blogi
Jari Innanen, Granlund

Datakeskusten hukkalämpöä tulisi kierrättää enemmän kaukolämpöverkkoon

11.01.2023 – Energiatehokkaasti rakennetut datakeskukset ovat osa sähköverkon tehoreserviä. Kun datakeskukset hyödyntävät omana energialähteenään uusiutuvia energiamuotoja, voidaan pienentää myös hiilidioksidipäästöjä.

Blogi

Suuren yrityksen energiakatselmus – pakollinen paha vai pelastusrengas?

12.10.2022 – Suuren yrityksen energiakatselmus on tehokas tapa selvittää oman yrityksen energiatehokkuuden taso. Kun toimeen tartutaan nyt, ennätyskorkeat energiahinnat hirvittävät selvästi vähemmän.

Blogi

Lopetetaanko energian haaskaus?

27.09.2022 – Jokohan Suomen kiinteistöissä oltaisiin nyt valmiita tekemään järkeviä ja kannattavia energiansäästötoimia, jotka eivät vaadi isoja investointeja?

Blogi

Miksi 4D-aikataulutus kannattaa rakennushankkeessa? Tässä 3 isoa syytä!

20.09.2022 – Kaikki rakennusalalla tietävät tunteen, kun hankkeen kustannukset ja aikataulu alkavat karkaamaan käsistä, hanke on myöhässä ja syiden etsiminen alkaa. Tilanne…

Blogi

Mitä tietoa etsit?