Hyppää sisältöön
Suomalainen ilmanvaihto-osaaminen torjumaan koronavirusta

Suomalainen ilmanvaihto-osaaminen torjumaan koronavirusta

9.9.2020 – Covid19-koronaviruksen tartuntatavoista on esitetty hyvinkin ristiriitaisia näkemyksiä, ja taudin ilmavälitteinen tartuntatapa jakaa tutkijoiden mielipiteitä. Myös ilmastoinnin vaikutuksesta on keskusteltu viime aikoina aktiivisesti. Huono ilmanvaihto on liitetty useissa maissa koronavirustartuntojen leviämiseen, koska ilmavirrat voivat kuljettaa virushiukkasia mukanaan. Sen sijaan oikeanlaisella ilmastoinnilla hiukkasia on mahdollista poistaa ilmasta, ja hyvä ilmanvaihto voisi näin ollen auttaa estämään tartuntojen leviämistä.

Aihepiiri
Innovaatiot
Jaa

Eri tutkijat ovat pyrkineet selvittämään viruksen leviämistä ilmavälitteisesti pienten aerosolipisaroiden kautta. Esimerkiksi liiketilassa tartunnan voisi joidenkin tutkimusten mukaan saada jopa 4 metrin etäisyydeltä, mutta ei kuitenkaan tiedetä, kuinka monta viruspitoista aerosolihiukkasta pitää hengittää sairastuakseen. Joidenkin arvioiden mukaan ilmavälitteinen tartunta edellyttäisi muutaman tuhannen viruksen päätymistä hengityselimiin. Jos virus leviäisi ilmavälitteisesti nyt esitetyllä tavalla, sen leviämisvauhti olisi vielä huomattavasti nopeampaa kuin on nähty.

Lääketieteellisen The Lancet -aikakauslehden julkaiseman tutkimuksen mukaan metrin päässä tartuntariski on 13 prosenttia ja jokainen lisämetri puolittaa riskin. Hengityssuojainta käytettäessä tartuntariski pienenee edelleen. Japanese Association for Infectious Diseases -organisaation tutkimuksen mukaan aivastuksen isot pisarat putoavat välittömästi, mutta pienet 0,01 millimetrin kokoiset hiukkaset jäävät leijumaan ilmaan. Näitä voi syntyä myös kovaäänisessä keskustelussa.

Yksi aivastus levittää noin 100000 erikokoista mikropisaraa ilmaan, ja tutkimuksessa pieniä hiukkasia havaittiin ilmassa vielä 20 minuutin kuluttuakin. Suljettu ilmanvaihto pitää hiukkaset ilmassa, mutta esimerkiksi ikkunatuuletus poistaa mikropisaroita tutkimuksen mukaan tehokkaasti.

Oma näkemykseni on, että tehokkaalla koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla voitaisiin laimentaa ilman mikropisarapitoisuutta ja saada hiukkaset poistumaan tiloista. Suomessa modernit toimistot ja julkiset tilat on varustettu koneellisella ilmanvaihdolla ja tuloilma on yleensä raitista ulkoilmaa. Ilma vaihtuu esimerkiksi toimistossa 20–40 minuutin välein, luokkatiloissa 12–15, liiketilassa 20–25, ravintolasalissa 5 ja leikkaussalissa 2 minuutin välein. Tehokkaalla ilmanvaihdolla mikropisarapitoisuus saadaan nopeasti laskemaan niin, että viruksen ilmavälitteinen tartuntariski saadaan minimoitua.

Sen sijaan koronaviruksen pahoin koettelemassa Etelä- ja Keski-Euroopassa monien julkisten ja toimistotilojen ilmanvaihto perustuu usein ikkunatuuletukseen ja painovoimaiseen ilmanvaihtoon. Läpiveto tuulettaa tehokkaasti, mutta usein ikkunat ovat kiinni. Yhdysvalloissa taas käytetään paljon kiertoilmajäähdytystä, jolloin mikropisaroiden tehokas poistuminen ei tapahdu riittävän hyvin. Suomessa kaikki tuloilma on yleensä pelkästään raitista ulkoilmaa, joka on suodatettu ja esilämmitetty lämmöntalteenotolla.

Korkeatasoisella suomalaisella ilmanvaihtotekniikalla ja -osaamisella olisi nyt näytön paikka. Voisimme olla osaltamme torjumassa koronavirusta. Nyt tarvitaan vain lisää tutkimusta ja ilmanvaihtojärjestelmien kehittämistä, joka perustuisi monitieteelliseen näyttöön ja parhaaseen kokemusperäiseen tietoon.

Kirjoittaja on Suomen edustaja eurooppalaisessa standardityöryhmässä ”Ventilation for Hospitals”

Teksti on julkaistu 26.8.2020 Rakennuslehden Näkökulmana.

Jukka Vasara

Varatoimitusjohtaja
Granlund Oy

Lopetetaanko energian haaskaus?

27.09.2022 – Jokohan Suomen kiinteistöissä oltaisiin nyt valmiita tekemään järkeviä ja kannattavia energiansäästötoimia, jotka eivät vaadi isoja investointeja?

Blogi

Miksi 4D-hankepalvelu kannattaa rakennushankkeessa? Tässä 3 isoa syytä!

20.09.2022 – Kaikki rakennusalalla tietävät tunteen, kun hankkeen kustannukset ja aikataulu alkavat karkaamaan käsistä, hanke on myöhässä ja syiden etsiminen alkaa. Tilanne…

Blogi

Vastuullisuus, kiinteistöt ja raha – Mitä markkinoilla tapahtuu?

06.07.2022 – Miltä vastuullisuus näyttää juuri nyt ja mitä ESG tarkoittaa kiinteistö- ja rakennusalalla? Miten raha ohjaa nyt ja jatkossa alaa kohti…

Blogi

Älykäs kiinteistöportfolio tukee hiilineutraaliutta ja laadukasta käyttäjäkokemusta

30.06.2022 – Mitä useampi kiinteistö, sitä suuremmat ovat mahdollisuudet esimerkiksi käyttökustannusten vähentämisessä, energiansäästössä ja päästöjen vähentämisessä. Miten älykkään kiinteistöportfolion toteuttamisessa kannattaa edetä?

Blogi

Kiinteistöissä piilee valtava energiansäästöpotentiaali

17.06.2022 – Kiinteistöjen energiaomavaraisuuden parantaminen on Suomelle kriittinen kysymys. Meidän on päästävä irti energiariippuvuudestamme – ja sen on tapahduttava nopeasti.

Blogi

Startista lähtien Smart Building – näin toteutetaan älykiinteistö

14.06.2022 – Tyytyväisemmät tilojen käyttäjät, vähäisemmät päästöt sekä pienemmät energialaskut ja ylläpitokustannukset. Kiinnostuneemmat vuokralaiset ja edelläkävijän imago. Jos nyökyttelit, lue lisää, miten…

Blogi

Vanhakin voi olla fiksu – miten rakennuksesta tehdään älykiinteistö?

01.06.2022 – Älykkyys ei ole vain uusien rakennusten etuoikeus vaan varttuneemmastakin kiinteistöstä saa usein jo pienellä tuunauksella irti hyödyllisiä älytoimintoja niin kiinteistön…

Blogi

Ulos järjestelmä- ja sovellusviidakosta kohti älykästä kiinteistöä

30.05.2022 – Älykäs kiinteistö – Smart Building – tarjoaa runsaasti hyötyjä kiinteistön eri sidosryhmille. Älykiinteistön toteutus voi kuitenkin joskus tuntua vaikeakulkuiselta viidakolta,…

Blogi

Näin otat täyden hyödyn irti kulutusjoustosta kiinteistöissä

25.05.2022 – Yhä useampi kiinteistönomistaja on kiinnostunut parantamaan energiakuormien hallintaa ja osallistumaan kulutusjoustoon. Miten asiassa kannattaa lähteä liikkeelle?

Blogi

Sähkömarkkinoiden muutoksessa kannattaa olla voittajien puolella

04.05.2022 – Kiinteistönomistajan kannattaa seurata tarkasti sähkömarkkinoilla tapahtuvia muutoksia. Sähkön hinnan raju vaihtelu lisää entisestään energianhallinnan merkitystä.

Blogi

Mitä tietoa etsit?