Hyppää sisältöön
Tavoitteena hiilineutraalius – päästökompensaatiot tukena omille ponnistuksille

Tavoitteena hiilineutraalius – päästökompensaatiot tukena omille ponnistuksille

14.6.2019 – Hiilineutraalius on termi, johon törmää nykypäivän usein. Moni toimija valtioista yrityksiin on julkaissut omia tavoitteitaan ja aikataulujaan hiilineutraaliuden tavoittelun suhteen. Suomen uuden hallituksen tavoite on saada Suomi hiilineutraaliksi jo 2035 mennessä. Kiinteistö- ja rakennussektori ovat kansallisessa mittakaavassa isossa roolissa tämän tavoitteen saavuttamisessa, joten kiritystä on varmasti luvassa.

Aihepiiri
Vastuullisuus
Jaa

Hiilineutraalius-termille löytyy monia määritelmiä, mutta ytimenä on se, että toimijan laskennalliset nettopäästöt ovat silloin nolla. Hiilineutraalius on yritykselle hyvä, strateginen päämäärä, jota tavoitellessa saattaa syntyä sivutuotteena paljon hyviä innovaatioita.  Omilla toimilla päästöjä välttämällä ja niitä minimoimalla pystytään yleensä tekemään paljon.

Vaikka oman kunnianhimon taso olisikin korkealla ja tulevaisuuden suunnitelmat kohdallaan, yrityksen omat toimet eivät aina heti riitä aivan nollatasoon saakka. Tällaisissa tapauksissa on mahdollista hyödyntää erilaisia päästökompensaatioita niiden päästöjen hyvittämisessä, joita yritys ei vielä itse nykyteknologioin pysty poistamaan tai välttämään.

Siis mikä päästökompensaatio?

Päästökompensaatio ja sen eri muodot voivat tuntua asiaan vihkiytymättömästä etäisiltä ja ehkä epämääräisiltäkin käsitteiltä. Asia ei kuitenkaan ole uusi: ensimmäisiä vapaaehtoisia päästökompensaatioyksiköitä on maailmassa myyty jo 1990-luvun puolesta välistä, ja tämän jälkeen kompensaatiomaailma on ottanut isoja harppauksia eteenpäin.

Tunnetuimpia ja käytetyimpiä standardeja ovat WWF:n tuella kehitetty Gold Standard sekä Verran kehittämä Verified Carbon Standard (VSC). Molemmilla toimijoilla on luotettavat laskentamenetelmät sekä valvonta- ja todennusprotokollat, joiden tuella on tuotettu sertifioituja päästöyksiköitä yhteenlaskettuna lähes 3 000 kehitysmaissa sijaitsevasta hankkeesta. Usein näiden hankkeiden kautta pystytään tukemaan ilmastohyötyjen lisäksi myös muita kehityshyötyjä, kuten naisten aseman parantamista.

Markkinoilla on tarjolla myös toimintamalli, joka tarjoaa palveluna mahdollisuutta poistaa EU:n päästöoikeuksia päästökaupan toiminnanharjoittajien piiristä sekä tätä kautta mitätöidä omien jäännöspäästöjen vaikutukset. Markkinoilla on kehitteillä kompensaatioon myös uusia, innovatiivisia mekanismeja, jotka etsivät paikkaansa perinteisempien keinojen rinnalla.

Myös Pariisin ilmastosopimuksessa keskustellaan kansainvälisten hiilimarkkinoiden kehityksestä sopimuksen artiklan 6 alla. Näillä keskusteluilla saattaa edetessään olla jonkinlaisia heijastevaikutuksia myös vapaaehtoisille markkinoille.

Miten mukaan?

Kompensaatiossa tärkeää on käytettävien yksiköiden laadukkuus. Myös Suomesta löytyy asiantuntevia toimijoita, jotka tarjoavat yrityksille räätälöityjä kompensaatiomahdollisuuksia eri kanavien kautta.

Moni yritys tavoittelee hiilineutraaliutta tähtäimessään esimerkiksi vuosi 2030. Sellaisia yrityksiä, jotka viestivät jo nyt olevansa hiilineutraaleja on kuitenkin vielä vähän, joten edelläkävijöille on vielä tilaa. Kannattaa tutustua siihen, miten päästökompensaation eri keinot voivat tukea yrityksen omia ilmastotavoitteita ja -toimia. 

Elina Ruoho

Kirjoittaja toimii ympäristöasiantuntijana Granlund Consultingissa.

Elina Ruoho

Ympäristöasiantuntija
Granlund Oy

Kaikki datakeskukset kuuluvat jatkossa alempaan veroluokkaan.

Datakeskusten veroetu luo Suomelle tuhannen taalan paikan

12.01.2022 – Verouudistuksen odotetaan tuovan Suomeen jatkossa lisää datakeskusinvestointeja. Alempi sähkövero edellyttää kuitenkin energiatehokkuutta.

Blogi
Pekka Metsi, Granlund

Rakennusalan tuottavuus ei parane poteroissa

18.10.2021 – Paras lääke rakentamisen tuottavuuden nostoon on sujuva tiedonkulku eri toimijoiden välillä. Myös rakennushankkeiden tilaajien kannattaa vaatia, että sama data virtaa…

Blogi

Kiinteistöjohtajan kahden palan palapeli

04.10.2021 – Meillä kiinteistöjohtamisen parissa työskentelevillä on miljoonan palan palapeli käsissämme, vai sittenkin vain kahden?

Blogi

Sisäilmastonmuutos vaatii toimia – kuinka varaudumme tuleviin pandemioihin?

04.10.2021 – Koronapandemian ratkaisuun on muodostunut uusi liiketoiminta-alue: sisätilojen terveysturvallisuus. Sisäilmastonmuutosta ei ratkaista vain rajoituksilla ja rokotteilla, vaan vaaditaan toimia sisäilman parantamiseen.

Blogi
Energiatehokas rakennus

Millaista tukea rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen voi saada?

19.08.2021 – Energiatehokkuushankkeisiin on mahdollista saada useita eri tukia, joiden avulla voi päästä lähemmäs rakennuksen energiansäästö- ja hiilineutraaliustavoitteita. Millaista tukea kannattaa hakea…

Blogi

Kun huonosta tulee uusi normaali: pitääkö talotekniikka aina vastaanottaa keskeneräisenä?

08.08.2021 – Kun talotekniikka on otettu käyttöön keskeneräisenä, on synnytetty väärä normaali. Väärä normaali syntyy myös silloin, kun hetkellisiksi tarkoitettu aikaohjelmamuutos jää…

Blogi

Harha 24/7 -valvomosta, tositarina talotekniikan arjesta

06.08.2021 – ”Kiinteistöäsi seurataan 24/7 valvomon kautta, jotta talotekniikkasi toiminta olisi varmistettua.” Kuulostaako tutulta? Mutta pitääkö se paikkansa? Onko 24/7-valvonta oikeasti tarpeellista?…

Blogi

Toimiva talotekniikka uudessa kohteessa – liian hyvää ollakseen totta?

05.08.2021 – Selittelyt ja selvittelyt vähenevät, kun tarjolla oli analysoitua faktaa kiinteistökohteen toiminnasta ja puutteista. Lue tositarina, jossa faktapohjaisuus ja asiakkaan määrätietoisuus…

Blogi

Asuntomessutalon vähähiilisyyden arvioinnin tulokset

02.07.2021 – Lohjan Asuntomessujen talojen hiilijalanjälkilaskenta tehtiin ympäristöministeriön päivitetyllä rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmällä. Arviointimenetelmällä tehtävä ilmastoselvitys auttaa rakentajaa tekemään hiilijalanjälkeä pienentäviä valintoja.

Blogi
Rakennusten ympristövastuu kaipaa kunnianhimoisuutta.

Paljon puhetta, vähän villoja – rakennusten ympäristövastuu odottaa läpimurtoa

17.06.2021 – Tarvitsemme rakennusalalle uusia määräyksiä ja luokitteluja, jotka tähtäävät kunnianhimoisempaan tekemiseen ja pienempään hiilijalanjälkeen, kirjoittaa Pekka Pajuniemi.

Blogi

Mitä tietoa etsit?