Hyppää sisältöön
Tavoitteena hiilineutraalius – päästökompensaatiot tukena omille ponnistuksille

Tavoitteena hiilineutraalius – päästökompensaatiot tukena omille ponnistuksille

14.6.2019 – Hiilineutraalius on termi, johon törmää nykypäivän usein. Moni toimija valtioista yrityksiin on julkaissut omia tavoitteitaan ja aikataulujaan hiilineutraaliuden tavoittelun suhteen. Suomen uuden hallituksen tavoite on saada Suomi hiilineutraaliksi jo 2035 mennessä. Kiinteistö- ja rakennussektori ovat kansallisessa mittakaavassa isossa roolissa tämän tavoitteen saavuttamisessa, joten kiritystä on varmasti luvassa.

Aihepiiri
Vastuullisuus
Jaa

Hiilineutraalius-termille löytyy monia määritelmiä, mutta ytimenä on se, että toimijan laskennalliset nettopäästöt ovat silloin nolla. Hiilineutraalius on yritykselle hyvä, strateginen päämäärä, jota tavoitellessa saattaa syntyä sivutuotteena paljon hyviä innovaatioita.  Omilla toimilla päästöjä välttämällä ja niitä minimoimalla pystytään yleensä tekemään paljon.

Vaikka oman kunnianhimon taso olisikin korkealla ja tulevaisuuden suunnitelmat kohdallaan, yrityksen omat toimet eivät aina heti riitä aivan nollatasoon saakka. Tällaisissa tapauksissa on mahdollista hyödyntää erilaisia päästökompensaatioita niiden päästöjen hyvittämisessä, joita yritys ei vielä itse nykyteknologioin pysty poistamaan tai välttämään.

Siis mikä päästökompensaatio?

Päästökompensaatio ja sen eri muodot voivat tuntua asiaan vihkiytymättömästä etäisiltä ja ehkä epämääräisiltäkin käsitteiltä. Asia ei kuitenkaan ole uusi: ensimmäisiä vapaaehtoisia päästökompensaatioyksiköitä on maailmassa myyty jo 1990-luvun puolesta välistä, ja tämän jälkeen kompensaatiomaailma on ottanut isoja harppauksia eteenpäin.

Tunnetuimpia ja käytetyimpiä standardeja ovat WWF:n tuella kehitetty Gold Standard sekä Verran kehittämä Verified Carbon Standard (VSC). Molemmilla toimijoilla on luotettavat laskentamenetelmät sekä valvonta- ja todennusprotokollat, joiden tuella on tuotettu sertifioituja päästöyksiköitä yhteenlaskettuna lähes 3 000 kehitysmaissa sijaitsevasta hankkeesta. Usein näiden hankkeiden kautta pystytään tukemaan ilmastohyötyjen lisäksi myös muita kehityshyötyjä, kuten naisten aseman parantamista.

Markkinoilla on tarjolla myös toimintamalli, joka tarjoaa palveluna mahdollisuutta poistaa EU:n päästöoikeuksia päästökaupan toiminnanharjoittajien piiristä sekä tätä kautta mitätöidä omien jäännöspäästöjen vaikutukset. Markkinoilla on kehitteillä kompensaatioon myös uusia, innovatiivisia mekanismeja, jotka etsivät paikkaansa perinteisempien keinojen rinnalla.

Myös Pariisin ilmastosopimuksessa keskustellaan kansainvälisten hiilimarkkinoiden kehityksestä sopimuksen artiklan 6 alla. Näillä keskusteluilla saattaa edetessään olla jonkinlaisia heijastevaikutuksia myös vapaaehtoisille markkinoille.

Miten mukaan?

Kompensaatiossa tärkeää on käytettävien yksiköiden laadukkuus. Myös Suomesta löytyy asiantuntevia toimijoita, jotka tarjoavat yrityksille räätälöityjä kompensaatiomahdollisuuksia eri kanavien kautta.

Moni yritys tavoittelee hiilineutraaliutta tähtäimessään esimerkiksi vuosi 2030. Sellaisia yrityksiä, jotka viestivät jo nyt olevansa hiilineutraaleja on kuitenkin vielä vähän, joten edelläkävijöille on vielä tilaa. Kannattaa tutustua siihen, miten päästökompensaation eri keinot voivat tukea yrityksen omia ilmastotavoitteita ja -toimia. 

Tytti Bruce-Hyrkäs

Liiketoiminnan kehitysjohtaja
Granlund Oy

EU-taksonomiaa ei kannata jättää huomiotta

13.01.2023 – EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmällä eli taksonomialla on vaikutusta rakennushankkeisiin. Taksonomian kriteerit on hyvä ottaa huomioon jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.

Blogi
Jari Innanen, Granlund

Datakeskusten hukkalämpöä tulisi kierrättää enemmän kaukolämpöverkkoon

11.01.2023 – Energiatehokkaasti rakennetut datakeskukset ovat osa sähköverkon tehoreserviä. Kun datakeskukset hyödyntävät omana energialähteenään uusiutuvia energiamuotoja, voidaan pienentää myös hiilidioksidipäästöjä.

Blogi

Suuren yrityksen energiakatselmus – pakollinen paha vai pelastusrengas?

12.10.2022 – Suuren yrityksen energiakatselmus on tehokas tapa selvittää oman yrityksen energiatehokkuuden taso. Kun toimeen tartutaan nyt, ennätyskorkeat energiahinnat hirvittävät selvästi vähemmän.

Blogi

Lopetetaanko energian haaskaus?

27.09.2022 – Jokohan Suomen kiinteistöissä oltaisiin nyt valmiita tekemään järkeviä ja kannattavia energiansäästötoimia, jotka eivät vaadi isoja investointeja?

Blogi

Miksi 4D-hankepalvelu kannattaa rakennushankkeessa? Tässä 3 isoa syytä!

20.09.2022 – Kaikki rakennusalalla tietävät tunteen, kun hankkeen kustannukset ja aikataulu alkavat karkaamaan käsistä, hanke on myöhässä ja syiden etsiminen alkaa. Tilanne…

Blogi

Vastuullisuus, kiinteistöt ja raha – Mitä markkinoilla tapahtuu?

06.07.2022 – Miltä vastuullisuus näyttää juuri nyt ja mitä ESG tarkoittaa kiinteistö- ja rakennusalalla? Miten raha ohjaa nyt ja jatkossa alaa kohti…

Blogi

Älykäs kiinteistöportfolio tukee hiilineutraaliutta ja laadukasta käyttäjäkokemusta

30.06.2022 – Mitä useampi kiinteistö, sitä suuremmat ovat mahdollisuudet esimerkiksi käyttökustannusten vähentämisessä, energiansäästössä ja päästöjen vähentämisessä. Miten älykkään kiinteistöportfolion toteuttamisessa kannattaa edetä?

Blogi

Kiinteistöissä piilee valtava energiansäästöpotentiaali

17.06.2022 – Kiinteistöjen energiaomavaraisuuden parantaminen on Suomelle kriittinen kysymys. Meidän on päästävä irti energiariippuvuudestamme – ja sen on tapahduttava nopeasti.

Blogi

Startista lähtien Smart Building – näin toteutetaan älykiinteistö

14.06.2022 – Tyytyväisemmät tilojen käyttäjät, vähäisemmät päästöt sekä pienemmät energialaskut ja ylläpitokustannukset. Kiinnostuneemmat vuokralaiset ja edelläkävijän imago. Jos nyökyttelit, lue lisää, miten…

Blogi

Vanhakin voi olla fiksu – miten rakennuksesta tehdään älykiinteistö?

01.06.2022 – Älykkyys ei ole vain uusien rakennusten etuoikeus vaan varttuneemmastakin kiinteistöstä saa usein jo pienellä tuunauksella irti hyödyllisiä älytoimintoja niin kiinteistön…

Blogi

Mitä tietoa etsit?