Hyppää sisältöön
Tavoitteena hiilineutraalius – päästökompensaatiot tukena omille ponnistuksille

Tavoitteena hiilineutraalius – päästökompensaatiot tukena omille ponnistuksille

14.6.2019 – Hiilineutraalius on termi, johon törmää nykypäivän usein. Moni toimija valtioista yrityksiin on julkaissut omia tavoitteitaan ja aikataulujaan hiilineutraaliuden tavoittelun suhteen. Suomen uuden hallituksen tavoite on saada Suomi hiilineutraaliksi jo 2035 mennessä. Kiinteistö- ja rakennussektori ovat kansallisessa mittakaavassa isossa roolissa tämän tavoitteen saavuttamisessa, joten kiritystä on varmasti luvassa.

Aihepiiri
Vastuullisuus
Jaa

Hiilineutraalius-termille löytyy monia määritelmiä, mutta ytimenä on se, että toimijan laskennalliset nettopäästöt ovat silloin nolla. Hiilineutraalius on yritykselle hyvä, strateginen päämäärä, jota tavoitellessa saattaa syntyä sivutuotteena paljon hyviä innovaatioita.  Omilla toimilla päästöjä välttämällä ja niitä minimoimalla pystytään yleensä tekemään paljon.

Vaikka oman kunnianhimon taso olisikin korkealla ja tulevaisuuden suunnitelmat kohdallaan, yrityksen omat toimet eivät aina heti riitä aivan nollatasoon saakka. Tällaisissa tapauksissa on mahdollista hyödyntää erilaisia päästökompensaatioita niiden päästöjen hyvittämisessä, joita yritys ei vielä itse nykyteknologioin pysty poistamaan tai välttämään.

Siis mikä päästökompensaatio?

Päästökompensaatio ja sen eri muodot voivat tuntua asiaan vihkiytymättömästä etäisiltä ja ehkä epämääräisiltäkin käsitteiltä. Asia ei kuitenkaan ole uusi: ensimmäisiä vapaaehtoisia päästökompensaatioyksiköitä on maailmassa myyty jo 1990-luvun puolesta välistä, ja tämän jälkeen kompensaatiomaailma on ottanut isoja harppauksia eteenpäin.

Tunnetuimpia ja käytetyimpiä standardeja ovat WWF:n tuella kehitetty Gold Standard sekä Verran kehittämä Verified Carbon Standard (VSC). Molemmilla toimijoilla on luotettavat laskentamenetelmät sekä valvonta- ja todennusprotokollat, joiden tuella on tuotettu sertifioituja päästöyksiköitä yhteenlaskettuna lähes 3 000 kehitysmaissa sijaitsevasta hankkeesta. Usein näiden hankkeiden kautta pystytään tukemaan ilmastohyötyjen lisäksi myös muita kehityshyötyjä, kuten naisten aseman parantamista.

Markkinoilla on tarjolla myös toimintamalli, joka tarjoaa palveluna mahdollisuutta poistaa EU:n päästöoikeuksia päästökaupan toiminnanharjoittajien piiristä sekä tätä kautta mitätöidä omien jäännöspäästöjen vaikutukset. Markkinoilla on kehitteillä kompensaatioon myös uusia, innovatiivisia mekanismeja, jotka etsivät paikkaansa perinteisempien keinojen rinnalla.

Myös Pariisin ilmastosopimuksessa keskustellaan kansainvälisten hiilimarkkinoiden kehityksestä sopimuksen artiklan 6 alla. Näillä keskusteluilla saattaa edetessään olla jonkinlaisia heijastevaikutuksia myös vapaaehtoisille markkinoille.

Miten mukaan?

Kompensaatiossa tärkeää on käytettävien yksiköiden laadukkuus. Myös Suomesta löytyy asiantuntevia toimijoita, jotka tarjoavat yrityksille räätälöityjä kompensaatiomahdollisuuksia eri kanavien kautta.

Moni yritys tavoittelee hiilineutraaliutta tähtäimessään esimerkiksi vuosi 2030. Sellaisia yrityksiä, jotka viestivät jo nyt olevansa hiilineutraaleja on kuitenkin vielä vähän, joten edelläkävijöille on vielä tilaa. Kannattaa tutustua siihen, miten päästökompensaation eri keinot voivat tukea yrityksen omia ilmastotavoitteita ja -toimia. 

Tytti Bruce-Hyrkäs

Liiketoiminnan kehitysjohtaja
Granlund Oy

Näin laskemme hiilikädenjälkeämme

18.04.2023 – Kun autamme asiakkaitamme pienentämään hiilijalanjälkeään, kasvatamme omaa hiilikädenjälkeämme. Laskemme hiilikädenjälkeämme tutkimustietoon perustuvalla mallilla.

Blogi

Rakennus kuntoremonttiin?

14.04.2023 – 1960–1980-lukujen rakennukset – siinä missä ihmisetkin – saattavat kaivata pientä kuntoremonttia. Keski-ikäinen rakennetekniikan asiantuntija lähti tapamaan ikätovereitaan.

Blogi

Rakennushankkeen vastuullisuus on kokonaisuuden hallintaa

30.03.2023 – Rakennushankkeelta vaadittava vastuullisuuspaletti on tänä päivänä laaja. Energiatehokkuuden ja sisäolosuhteiden lisäksi on otettava huomioon muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja pian…

Blogi

LVI-suunnittelun pelikentillä

09.02.2023 – LVI-suunnittelija Tero Hietala kävi luokkakokouksessa. Tilanne pisti miettimään omaan työtä. ”Tuskin monikaan haaveilee pienenä LVI-suunnittelijan ammatista, mutta olen löytänyt siitä…

Blogi

Hiilikädenjäljen määrittämiseen ja laskemiseen tarvitaan yhteisiä käytäntöjä

09.02.2023 – Hiilikädenjäljen tavoitteena on osoittaa yksilöiden ja yritysten tuottamia positiivisia ympäristövaikutuksia asiakkaille tai koko yhteiskunnalle.

Blogi
Ulla Nykter, Granlund

EU-taksonomiaa ei kannata jättää huomiotta

13.01.2023 – EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmällä eli taksonomialla on vaikutusta rakennushankkeisiin. Taksonomian kriteerit on hyvä ottaa huomioon jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.

Blogi
Jari Innanen, Granlund

Datakeskusten hukkalämpöä tulisi kierrättää enemmän kaukolämpöverkkoon

11.01.2023 – Energiatehokkaasti rakennetut datakeskukset ovat osa sähköverkon tehoreserviä. Kun datakeskukset hyödyntävät omana energialähteenään uusiutuvia energiamuotoja, voidaan pienentää myös hiilidioksidipäästöjä.

Blogi

Suuren yrityksen energiakatselmus – pakollinen paha vai pelastusrengas?

12.10.2022 – Suuren yrityksen energiakatselmus on tehokas tapa selvittää oman yrityksen energiatehokkuuden taso. Kun toimeen tartutaan nyt, ennätyskorkeat energiahinnat hirvittävät selvästi vähemmän.

Blogi

Lopetetaanko energian haaskaus?

27.09.2022 – Jokohan Suomen kiinteistöissä oltaisiin nyt valmiita tekemään järkeviä ja kannattavia energiansäästötoimia, jotka eivät vaadi isoja investointeja?

Blogi

Miksi 4D-aikataulutus kannattaa rakennushankkeessa? Tässä 3 isoa syytä!

20.09.2022 – Kaikki rakennusalalla tietävät tunteen, kun hankkeen kustannukset ja aikataulu alkavat karkaamaan käsistä, hanke on myöhässä ja syiden etsiminen alkaa. Tilanne…

Blogi

Mitä tietoa etsit?