Ympäristöjohtaminen kiinteistö- ja rakennusalalla – missä mennään?
21.10.2019 – Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan yhä vahvemmin myös kiinteistö- ja rakennusalaan. Tällä hetkellä pinnalla ovat erityisesti hiilineutraalius ja kiertotalous rakennetussa ympäristössä.
Rakennettu ympäristö on merkittävä tekijä, kun puhutaan ilmastonmuutokseen vaikuttamisesta. Ympäristöön liittyvät tavoitteet ovat jo osa yritysten arkea, mutta vielä on paljon tehtävää. Mitkä ovat tämän hetken trendit ympäristöjohtamisessa kiinteistö- ja rakennusalalla?
”Hiilineutraalius ja kiertotalous ovat kaksi suurinta teemaa, jotka nousevat esiin. Vaatimukset kasvavat, ja hiilidioksidiin ja ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet ovat tiukentuneet ja tulevat tiukentumaan jatkossakin”, vastaa Green Building Council Finlandin (GBC Finland) toimitusjohtaja Mikko Nousiainen.
Alalla puhutaan paljon rakennusten ja rakennusmateriaalien hiilijalanjäljestä. Ympäristöministeriön tavoitteena on, että rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ohjataan lainsäädännöllä 2020-luvun puoliväliin mennessä. Käytännössä siis rakennuksen hiilijalanjäljen laskenta tulee pakolliseksi osaksi rakennuslupaprosessia.
”GBC-verkosto puolestaan haastaa kiinteistönomistajia ja kiinteistö- ja rakennusalaa tavoittelemaan hiilineutraaleja rakennuksia Net Zero Carbon Building -sitoumuksella, joka keskittyy kiinteistön käytönaikaisiin päästöihin. Keskeistä on tehdä mahdollisimman energiatehokkaita rakennuksia, lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja tarvittaessa ottaa käyttöön päästökompensaatiot”, Nousiainen sanoo.
Hiilineutraalius ja kiertotalous myös kietoutuvat vahvasti yhteen: hiilineutraalia rakennettua ympäristöä ei voi olla, jos ei hyödynnetä kiertotaloutta. Rakennusmateriaalien kierrätyksen lisäksi kiertotalous voi alalla tarkoittaa monia eri asioita, kuten tyhjillään olevien tilojen tehokkaampaa käyttöä tai esimerkiksi puusta rakentamista betonin sijaan.
”Kiertotalous on kehittynyt vahvasti toimialalla vajaassa parissa vuodessa. Tietous on noussut paljon Suomessakin, ja malleja löytyy maailmalta. Kiinnostava esimerkki on pankki ja kiinteistöomistaja ABN AMROn toteuttama kiertotalousrakennus, jossa on hyödynnetty muun muassa kierrätettyjä rakennusmateriaaleja ja aurinkoenergiaa”, Nousiainen kertoo.
Mihin suuntaan ympäristöjohtamisen suunnat kehittyvät?
Vaatimuksien kasvaminen rakennetun ympäristön osalta tarkoittaa kunnianhimoisempiin tavoitteisiin pyrkimistä. Hyvä esimerkki tämän hetken ympäristöjohtajuudesta ovat monet kaupungit, jotka ovat asettaneet itselleen rakennetun ympäristön suhteen valtiota tiukempia tavoitteita. Suomessa toki aluekehitykseen liittyvät faktat pitää tiedostaa: kaupungin koko vaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen niin kiinteistökannan kuin energiayhtiöiden kannalta.
”Kiinteistönomistajilla on omat tavoitteensa, joita pyritään ohjaamaan tiukemmiksi ohjauskeinoilla ja kannusteilla. Esimerkiksi vihreän rahoituksen merkitys noussee tulevaisuudessa. Asuntopuolella taas puhutaan vihreistä asuntolainoista, joissa pankki voisi myöntää lainaa paremmilla ehdoilla asunnon energiatehokkuudesta riippuen. Uskomukseni on, että jos kiinteistösektori ja finanssisektori lyövät kättä päälle, meillä on iso mahdollisuus ottaa loikka eteenpäin kestävän kehityksen saralla.”
Mitä muutokset tarkoittavat alan toimijoille?
Ilmastonmuutoksessa on kaksi puolta: hillitseminen ja sopeutuminen. Kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden tulee valmistautua paitsi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyviin toimiin myös siihen sopeutumiseen. Onko toimialalla otettu riittävä sopeutuminen huomioon, riittävätkö esimerkiksi rakennusten jäähdytystarpeet tai kosteusrasitus myös jatkossa?
Uudet ympäristövaatimukset edellyttävät myös kouluttautumista, johon organisaatioiden olisi hyvä valmistautua. Kestävällä rakentamisella pystytään kuitenkin taklaamaan monia ilmastonmuutokseen liittyviä ongelmia, joten asiansa osaavilla organisaatioilla tulee olemaan kysyntää.
”Kansainväliset markkinat odottavat niitä, joilla on paras osaaminen. Meillä Suomessa on siihen hyvät edellytykset, sillä olemmehan edelläkävijäjoukkoa”, Nousiainen sanoo.
Tämä artikkeli on Granlundin energia- ja ympäristöasioita käsittelevän juttusarjan toinen osa. Kiinteistöjen energia- ja ympäristöjohtamisella on suuret mahdollisuudet vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään, sillä rakennusten lämmitys muodostaa noin neljänneksen energian kokonaiskulutuksesta. Granlund Consultingin energiatiimissä työskentelee jo noin 50 asiantuntijaa.
Vesidata virtaa Granlund Manageriin
12.04.2024 – Granlund Managerin ja Smartvattenin integraatio tekee vedenkulutuksen seurannasta ja raportoinnista huomattavasti nopeampaa ja luotettavampaa. Kiristyvät vastuullisuusraportointivaatimukset korostavat integraation hyötyjä.
- Data ja digitalisaatio
- Kiinteistöjohtaminen
- Vastuullisuus
- Ylläpito
Granlundin maine vakaana ja luotettavana työnantajana ei ole syntynyt tyhjästä
10.04.2024 – Finanssikriisi, 90-luvun lama, pandemia, rakennusalan haasteet… Näissäkin maailman meille heittämissä kierrepalloissa Granlund on pysynyt vuodesta toiseen työntekijöidensä silmissä turvaa tuovana…
- Ura Granlundilla
Modelspacen ja Granlund Managerin integraatio: tehokkuutta korjaushankkeiden johtamiseen
03.04.2024 – Modelspacen ja Granlund Managerin integraation avulla johdat korjaus- ja rakennushankkeitasi tehokkaasti, kun kaikki hankkeiden johtamiseen tarvittavat tiedot löytyvät samasta paikasta.
- Data ja digitalisaatio
- Kiinteistöjohtaminen
- Ylläpito
Rakennuttamisen liiketoiminta on Granlundilla vahvassa kasvussa
02.04.2024 – Granlundin rakennuttamisen ja valvonnan liiketoiminta on kasvanut vuosikymmenessä yli 17 miljoonaan euroon. Asiakkaat arvostavat erityisesti kokonaispalvelua.
- Korjausrakentaminen
- Uudisrakentaminen
Ken Dooley palaa Granlundille Chief Data Officerin rooliin
25.03.2024 – Työskenneltyään muutaman vuoden kasvuyrityksessä, Ken Dooley palaa Granlundille tehtävänään tuoda dataliiketoimintaan uusia tuulia ja kiinteistöjen käyttäjien näkökulmaa.
- Data ja digitalisaatio
Mentorointi lisää itsetuntemusta ja tuo uusia näkemyksiä
07.03.2024 – Granlundin mentorointiohjelmassa granlundilaiset pääsevät keskustelemaan ammatti-identiteetistä ja urastaan kokeneemman konkarin kanssa. Ohjelmasta hyötyy myös mentori.
- Ura Granlundilla
Timo Palonkoski liiketoiminnan kehitysjohtajaksi Granlundille
26.02.2024 – Liiketoiminnan kasvattamisen ja kehittämisen ammattilainen Timo Palonkoski on nimitetty Granlundille liiketoiminnan kehitysjohtajan tehtävään.
- Granlund
- Nimitykset
Kansainväliset granlundilaiset osallistuvat aktiivisesti yhtiön monimuotoisuuden kehittämiseen
15.02.2024 – Granlundin kansainvälisillä työntekijöillä on paljon annettavaa työyhteisön monimuotoisuudelle ja osaamisen kasvattamiselle. Neljä Suomeen muuttanutta granlundilaista kertoo kokemuksistaan.
- Ura Granlundilla
- Vastuullisuus
Granlund teki hyvän tuloksen haastavassa markkinatilanteessa
13.02.2024 – Granlund pärjäsi hyvin vuonna 2023, vaikka kiinteistö- ja rakennusalan markkinatilanne oli haastava. Vahvat asiakassuhteet sekä erikoisosaaminen kantoivat vaikeinakin aikoina.
- Granlund