Luken erikoiskasvihuoneessa tutkimustyö asettaa ehdot tekniikalle
17.2.2023 – Luonnonvarakeskuksen Savonlinnan tutkimusyksikössä syntyy tietoa, jolla edistetään metsien terveyttä ja kasvua. Parahiksi kasvukauden kynnyksellä valmistuneessa erikoiskasvihuoneessa hallitaan tarkkaan lämpötilaa, ilmankosteutta ja valon intensiteettiä.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) Savonlinnan tutkimusyksikössä toteutetaan monitieteellisiä hankkeita, joissa tutkitaan esimerkiksi metsänjalostusta ja keinoja metsäpuiden kasvun lisäämiseen. Tutkimustiedolla pyritään edistämään metsien terveyttä ja kasvua sekä niiden kykyä sitoa hiiltä. Uuden kasvukauden kynnyksellä Savonlinnaan valmistui moderni erikoiskasvihuone ”Kasvu2”, joka on kiinteässä yhteydessä muutama vuosi sitten käyttöön otettuun laboratorioon ”Kasvu1”.
Valmista piti olla kesäkuussa ennen kasvukauden alkua, tai tuotetut tutkimusaineistot olisivat menneet hukkaan.
Jani Tuohimaa
Tilojen tekniikka on suunniteltu alusta lähtien tutkimustyön ehdoilla. Erikoiskasvihuoneen LVI-, sähkö- ja automaatiotekniikassa luotettiin Granlundin paikallisiin suunnittelijoihin. Luken tutkijoilla ja granlundilaisilla oli vanhastaan kokemusta yhteistyöstä.
“Vuorovaikutus sujui hyvin jo laboratoriomme suunnittelussa, joten meidän oli helppo lähteä yhdessä seuraavaankin hankkeeseen”, sanoo Luken tutkija Mikko Tikkinen.
Tikkinen kertoo, että erikoiskasvihuoneen yhdistäminen laboratorioon on Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen kokonaisuus, joka tuo monia synergiaetuja. Esimerkiksi aineistojen siirtäminen on helppoa kasvatustilojen ja laboratorion välillä. Lähin vastaavanlainen tutkimusyksikkö löytyy Norjasta.
Kasveille luodaan sopivat olosuhteet talvesta tropiikin lämpöön
Erikoiskasvihuone sisältää sekä kasvatustilat että aineistopalvelutilat, joissa muun muassa käsitellään, kuivataan ja säilytetään kenttäkokeista saatuja näytteitä, kuten siemeniä. Kaikki toiminnot piti mahduttaa tontin kokoiseen rakennukseen, eikä aikataulussa ollut joustoa.
“Valmista piti olla kesäkuussa ennen kasvukauden alkua, tai tuotetut tutkimusaineistot olisivat menneet hukkaan”, kertoo olosuhdetilojen laitteiston suunnitellut Jani Tuohimaa Granlundilta.
Kaikissa tiloissa hallitaan tarkkaan esimerkiksi lämpötilaa, ilmankosteutta ja valon intensiteettiä. Yhdessä tilassa olosuhteet voivat vastata talven nollakelejä ja toisessa tropiikin lämpöä.
Kasvatustilat on eristetty täysin ulkoilmasta ja varusteltu vastaanottamaan luontoon kuulumattomia kasvitauteja, tuhohyönteisiä ja kasveja. Esimerkiksi siemeniä tai siitepölyä ei saa päästä tilojen ulkopuolelle, siksi ilmanvaihdolla hallitaan eri tilojen painesuhteita.
Kasvihuoneella on käytössä Suomen ensimmäinen jätteitä murskaava autoklaavi.
“138-asteiseksi kuumennettu höyry tuhoaa jätteestä jopa mikrobit, minkä jälkeen jäte voidaan käsitellä biojätteen joukossa. Autoklaavissa voidaan käsitellä myös kasvatustilojen jätevedet”, Tuohimaa sanoo.
Rakennusautomaatio tekee tekniikan hallinnasta helppoa
Granlundin rakennusautomaatiosuunnittelija Anna Putkonen vertaa uuden tutkimuskasvihuoneen kiinteistöautomaatiota teollisuuslaitoksen prosessiautomaatiojärjestelmään. Sen on yhdistettävä tilojen monimutkainen tekniikka ja laitekanta niin, että kokonaisuuden hallinta on käyttäjille helppoa.
”Haastavinta oli saada kaikki prosessiautomaatio-, LVI- ja sähköjärjestelmät sekä olosuhdemittaukset liitettyä yhteen automaatiojärjestelmään.”
Käyttäjäystävällisen automaation ansiosta tutkijoiden on helppo ohjata eri tilojen ja kasvualustojen jäähdytystä, lämmitystä, ilmanvaihtoa ja jätevesien käsittelyä. Samalla järjestelmällä säädetään myös varjostus- ja pimennysverhoja sekä erilaisen puumateriaalin kuivatusta. Kuivatukseen suunniteltiin oma tilansa, jonka eristys vastaa suomalaista saunaa.
“Niin sanottuun käpyhuoneeseen ohjataan enintään 60-asteista ilmaa, joka kuivattaa eri materiaalit juuri niille sopivalla nopeudella”, kertoo Granlundin LVI-suunnittelija Mikko Hasanen.
Mikko Tikkisen mukaan kuivaamotilat ovat saaneet käyttäjiltä erityiskiitosta, samoin tekniikan helppokäyttöisyys. “Kokonaisuus on selvästi suunniteltu tutkimuksen näkökulmasta.”
Luotettava tekniikka tukee tutkijoiden arkea ja tuo mielenrauhaa. Enää tutkijoiden ei tarvitse murehtia loma-aikoina sulakkeiden palamista ja viikkojen työn valumista hukkaan.
“Kiinteistöstä huolehtimisen sijaan saamme keskittyä tutkimuksen tekemiseen”, Tikkinen sanoo.
Haluatko kuulla lisää?
Luonnonvarakeskuksen uudet tilat Savonlinnassa
- Savonlinnan yksikkö on yksi Luonnonvarakeskuksen 22 toimipaikasta
- Kasvu1 (2019) sisältää laboratorion ja Kasvu2 (2022) aineistopalvelu- ja kasvatustilat
- Uudet tilat korvasivat Punkaharjulla aikaisemmin sijainneen laboratorion ja kasvihuoneen
- Laajennuksen kerrosala 565 m²
- Kustannusarvio on noin 2,8 M€
- Rakennuttajana toimi Savonlinnan Yritystilat Oy
- Tilojen vuokralainen on Senaatti-kiinteistöt, joka vuokraa tilat edelleen Lukelle
Granlundin palvelut Luken Kasvu2:n hankkeessa
- LVI-suunnittelu
- Sähkösuunnittelu
- Rakennusautomaatiosuunnittelu
- Olosuhdelaitteiden sijoittelun suunnittelu
- Aineistokuivauslaitteiston suunnittelu
- Tietomallinnus
Haastavinta oli saada kaikki prosessiautomaatio-, LVI- ja sähköjärjestelmät sekä olosuhdemittaukset liitettyä yhteen automaatiojärjestelmään.
Anna Putkonen
Jani Tuohimaa
Tutustu muihin referensseihimme
Uuden tehdaslaajennuksen energiankierrätysjärjestelmä tukee Okmeticin vastuullisuustavoitteita
Vastuullisuustavoitteet ohjasivat Lappeenrannan virastotalon tilamuutosta
Uudistunut Geologian tutkimuskeskus kierrättää hukkaenergiat hyötykäyttöön
”Tieto rupiaa tarttumaan sinne” – Granlund Manager tehostaa kiinteistöyhtiön toimintaa Kurikassa
Huolellinen käyttöönotto varmistaa Ison Omenan energiahankkeiden hyödyt
Haluatko lisätietoa tai jättää tarjouspyynnön?
Kerro meille millaista lisätietoa tarvitset tai lähetä tarjouspyyntö. Olemme pian yhteydessä sinuun.
Tilaa uutiskirjeemme
Ole ensimmäisten joukossa kuulemassa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.
