Suomen korkein puukerrostalo valmistui Joensuuhun
5.5.2021 – Joensuun Penttilänkulman 14-kerroksinen puukerrostalo on ainutlaatuinen Suomessa. Granlund Joensuu toteutti kohteen LVI-, sähkö- ja rakennusautomaatiosuunnittelun.
Elokuun lopulla, sopivasti ennen lukukauden alkua, ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan Joensuun Ellin upouuteen Penttilänrantaan rakennettuun kerrostaloon. Penttilänkulmassa sijaitsevassa talossa on 117 asuntoa, upeat näkymät joelle ja kaupungin ylle – ja se on Suomen korkein puukerrostalo 14:llä kerroksellaan.
”Aikanaan haaveiltiin, että koko Penttilänranta olisi puukerrostaloaluetta. Kun tarve uudelle opiskelijatalolle tuli ja kaavassa oli valmiiksi paikka 14:lle kerrokselle, päätettiin lähteä näyttämään esimerkillä muille, että korkeankin puukerrostalon rakentaminen on mahdollista”, taustoittaa Joensuun Ellin toimitusjohtaja Jarmo Ojalainen.
Asuintalon alin kerros on betonirakenteinen ja kerrokset siitä ylöspäin massiivipuuelementtiä. Käytetyt puuseinäelementit ovat aivan uudenlaista puurakentamista Suomessa, joten projektissa oli paljon uutta kaikille osapuolille. Kohteen LVI-, sähkö- ja rakennusautomaatiosuunnittelusta vastannut Granlund Joensuu pääsi osaksi erityistä projektia.
”Talotekniikkaratkaisut kohteessa ovat poikkeuksellisia. Korkea puukerrostalo pitää paloturvallisuuden vuoksi sisällään esimerkiksi kaksi porrashuonetta sekä koneellisen savunpoistojärjestelmän. Koko rakennus on “sprinklattu”, kertoo LVI-projektipäällikkönä hankkeessa toiminut Johanna Härkönen Granlundilta.
Päätettiin lähteä näyttämään esimerkillä muille, että korkeankin puukerrostalon rakentaminen on mahdollista.
Jarmo Ojalainen, toimitusjohtaja, Joensuun Elli
Talotekniikan tarkka suunnittelu selätti haasteet jo etukäteen
Penttilänkulman puukerrostalo toteutettiin tietomallihankkeena. 3D-mallintamisen ja hankkeen eri osapuolien välisen hyvän yhteistyön ansiosta haasteita saatiin ratkaistua paljon jo suunnitteluvaiheessa. Suurimmat muutokset talotekniikan kannalta tehtiin toteutussuunnittelun alussa, kun alimpaan betonikerrokseen ei pystynytkään tekemään reikiä seiniin talotekniikan vaatimassa laajuudessa tai kun vessojen toteutustapaa täytyi muuttaa viemäröinnin vuoksi.
”Erityisen tärkeää talotekniikan kannalta korkeassa puurakentamisessa oli huomioida lämpölaajeneminen tilavaraussuunnittelussa sekä reikävaraukset massiivipuuelementtihin jo varhaisessa vaiheessa. Elementtien lävistäminen jälkikäteen olisi ollut todella vaikeaa, joten valmiiksi rei’itetyt elementit tulivat suoraan tehtaalta työmaalle”, Härkönen kuvailee.
Huolellinen suunnitteluvaihe takasi sen, että talo nousi pystyyn nopeasti ilman ongelmia. Tietomalli toimi apuna myös työmaalla, ja toteutusvaiheessa urakoitsijan ei tarvinnut juuri olla yhteydessä suunnittelijoihin.
Huolellinen suunnitteluvaihe takasi sen, että talo nousi pystyyn nopeasti ilman ongelmia.
Tietomallintaminen avainasemassa
Matkan varrella oli haasteita niin kustannusten kuin aikataulujenkin osalta. Esimerkiksi osasta energiatehokkuuden tavoitteista jouduttiin luopumaan, mutta Penttilänkulmaan saatiin kuitenkin käyttöön jäteveden lämmöntalteenottojärjestelmä pienentämään lämmityskustannuksia.
Alussa ilmenneet aikatauluviivästykset saatiin myös kurottua kiinni, mistä Ojalainen kiittelee suuresti urakoitsijaa. Granlundin Johanna Härkösen tavoin hän myös korostaa tietomallintamisen merkitystä hankkeen onnistuneen lopputuloksen kannalta.
”Talo valmistui aikataulussa ja asukkaat vaikuttavat tyytyväisiltä. Yksi merkittävä syy siihen, että hanke onnistui näin hyvin, oli varmasti tietomallintamisen hyödyntäminen. Kun kohde mallinnettiin jo suunnitteluvaiheessa yksityiskohtaisesti 3D-malliin, kaikki palat sähköjohdoista viemäreihin ja kaapeleihin asennettiin rakennusvaiheessa juuri siihen, mihin ne oli piirretty. Oli todella tärkeää, että kaikilla hankkeen osapuolilla oli tietomallintaminen hyvin hallussa”, Ojalainen sanoo.
Yksi merkittävä syy siihen, että hanke onnistui näin hyvin, oli varmasti tietomallintamisen hyödyntäminen.
Haluatko kuulla lisää?
Anssi Pesonen
Historiallista Kiljavan sairaalaa kehitetään sote-kiinteistönä
Katajanokan Laiturissa sitouduttiin vahvasti vastuullisuuteen
Uuden tehdaslaajennuksen energiankierrätysjärjestelmä tukee Okmeticin vastuullisuustavoitteita
Vastuullisuustavoitteet ohjasivat Lappeenrannan virastotalon tilamuutosta
Uudistunut Geologian tutkimuskeskus kierrättää hukkaenergiat hyötykäyttöön
Tilaa uutiskirjeemme
Ole ensimmäisten joukossa kuulemassa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä
