Tekojäärata nousi suureen suosioon Tampereella

Kiekkojen kolahtelu ja luistinten suhahtelu kuuluu pitkälle Tampereen Sorsapuiston laitamille. Kaupunkilaiset ovat selvästi ottaneet paikan omakseen.

Kauan odotettu avotekojää otettiin käyttöön joulukuun alussa 2020 maan ollessa vielä musta ja märkä. Tekojää pystytään jäädyttämään, kun ilman lämpötila laskee alle +5 celsiusasteeseen.

”Tekojääradalle on ollut suuri tarve, koska siten saadaan tasattua lämpötilojen vaihtelua ja taattua luistelumahdollisuus kaikille koko talvikauden ajan”, kertoo Tampereen kaupungin rakennuttajainsinööri Anne Ravaska.

Sorsapuiston tekojäärata koostuu suuresta pikaluisteluun soveltuvasta jääkentästä ja erillisestä jääkiekkokaukalosta. Iso jäärata on suunniteltu siten, että sitä voidaan käyttää tarvittaessa neljässä osassa vaikka jääkiekon pelaamiseen.

Kreivin aikaan

”Luistelurata valmistui kreivin aikaan. Sille on valtava tilaus nyt, kun ulkoliikuntaa muutenkin suositaan”, toteaa Tampereen kaupungin jäähallimestari Jarmo Nurminen.

Tammikuisena perjantai-iltapäivänä innosta puhkuvia luistelijoita on Sorsapuistossa vielä maltillisesti, mutta lisää väkeä saapuu paikalle tasaiseen tahtiin.

Taitoluistelua harrastavat Maria, 12, ja Sofia, 8, Rauskanen pyörähtelevät jäällä kepeästi. He ovat käyneet Sorsapuiston tekojäällä äitinsä Anna Miia Björqvist-Rauskasen kanssa jo monta kertaa joulukuusta asti.

”Täällä on juuri nyt tosi hyvin tilaa luistella. Olemme yrittäneet tulla mahdollisimman aikaisin töiden ja koulun jälkeen, koska iltaisin täällä on ruuhkaa”, Anna Miia kertoo.

Turusta asti luistelemaan saapuneet Elina Varjonen ja Antti Ronkainen ovat yhtä hymyä ja naurua viilettäessään yhdessä jäällä.

”Pitihän tätä nähtävyyttä tulla katsomaan ja kokeilemaan!” Ronkainen letkauttaa.

150 kilometriä putkea

Sorsapuiston jääradan jäähdyttämistä varten jään alla kulkee lähes 150 kilometriä putkea. Kokoluokka vaikutti myös laitteiston mitoitukseen ja kylmäaineiden valintaan. Käytössä on luonnonkiertoinen märkähöyrystys, joka on perinteinen, energiatehokas ja ympäristöystävällinen prosessi ja kylmäaineena on ammoniakki. Laitteiston mitoituksessa on huomioitava myös lämpökuormat.

”Ulkojäällä haasteena ovat vesisade, auringonpaiste ja tuuli, kun taas jäähalleissa vaikuttavat lämpörakenteiden ja ihmisten tuottamat lämpökuormat”, tietää projektipäällikkö Timo Heikkilä Granlundilta.

Ympäristöystävällisyys oli suuressa roolissa myös Granlundin tekemässä kylmäteknisessä suunnittelussa. Ympäristöystävällisyyteen ja hiilikuormien minimoimiseen pyrittiin koko projektin toteuttamisen ajan myös esimerkiksi suunnittelemalla huolellisesti maa-ainesten liikuttelut ja välttämällä ylimääräisiä kaivuutöitä. 

Tekniikka kunnossa

Jäähallimestari Nurminen avaa oven Sorsapuiston reunalle rakennettuun konehuoneeseen, joka on täynnä putkia, pumppuja, kompressoreja ja muuta jäähdytystekniikkaa.

Kaikki on suunniteltu tarkkaan vaatimusten mukaiseksi kokonaisuudeksi. Suunnitteluvaiheessa mukana ollut jäähallimestari on lopputulokseen tyytyväinen.

”Granlundin asiantuntijat ovat olleet aiemmin mukana myös esimerkiksi Koulukadun tekojääradan parissa. Hyvä yhteistyö heidän kanssaan on jatkunut jo pitkään”, kehuu Nurminen.

”Kaikki Tampereen tekojääkentät on saatu integroitua samaan etäseurantajärjestelmään, jolloin niitä voidaan tarkkailla yhdestä valvomosta. Lisäksi vikahälytykset tulevat myös tekstiviestillä puhelimeen.”

Positiivista palautetta niittäneen projektin onnistuneessa toteuttamisessa Granlundin jäähdytystekniikan asiantuntemus oli avainasemassa.

”Yhteistyö Granlundin asiantuntijoiden kanssa sujui saumattomasti. Saimme heiltä turvaa ja tukea oikeanlaisten ratkaisujen tekemiseen” Ravaska kiittelee.