Miten tunnistat pätevän kuntotutkijan ja tilaat laadukkaan kuntoarvion?
11.5.2023 – Molempiin kysymyksiin saat vastaukset korjausrakentamisen asiantuntijoiltamme, jotka ovat erikoistuneet niin kevyempiin kuntoarvioihin kuin kattaviin kuntotutkimuksiin. Tässä viisi vinkkiä työn tilaajalle!
Rakennuksia voidaan tutkia monin eri tavoin. Niin kuntoarviot, sisäilmatutkimukset kuin kuntotutkimukset antavat tärkeää tietoa korjaussuunnittelua varten. Asiantuntijamme kertovat viisi vinkkiä, joiden avulla valitset pätevän kuntotutkijan ja varmistat hyvän lopputuloksen jo tilausvaiheessa.
1. Aloita selvitystyö PTS:stä ja kuntoarviosta
Tutkimuspäällikkömme Esko Sistonen kehottaa lähtemään liikkeelle pitkän tähtäimen suunnitelmasta (PTS) ja kuntoarvioista. Molemmat tukevat kiinteistön nykykunnon arviointia ja ennakoivaa korjaamista. PTS kertoo rakennuksesta kaikki rakenteiden tai talotekniikan korjaustarpeet 10 vuoden säteellä.
“Kokonaiskuva on tärkeä, koska esimerkiksi alapohjarakenteiden vaurioilla voi olla yhteys väärin toimivaan salaojajärjestelmään tai pohjaviemäröintiin.”
Ja kun jotakin korjataan, purkutöiltäkään ei voi välttyä. Siksi kuntoarviota kannattaa täydentää asbesti- ja haitta-ainekartoituksella (AHA).
2. Arvioi tutkimussuunnitelman sisältöä
Kuntotutkimuksen laadukkaaseen lopputulokseen vaikutetaan jo tutkimussuunnitelmalla. Näytteidenotto on kohdistettava oikeisiin paikkoihin, jotta rajatulla näytemäärällä saadaan aikaan edustavia tuloksia. Näytteitä tarvitaan niin vaurioituneista kuin vertailupaikoista ja eri julkisivusuunnista.
“On myös hyvä merkki, jos tutkija ehdottaa näytemääriä ja näytteenottopaikkoja kohteessa tekemiensä havaintojen pohjalta, ei pelkkien yleisten ohjetaulukoiden mukaan”, lisää ryhmäpäällikkömme Tuomas Alinikula.
On hyvä merkki, jos tutkija ehdottaa näytemääriä ja näytteenottopaikkoja kohteessa tekemiensä havaintojen pohjalta.
Tuomas Alinikula, ryhmäpäällikkö, Granlund Oy
Sistosen mukaan tutkimussuunnitelman laadusta kertoo tutkimusmenetelmien valinta perusteluineen.
“Jos esimerkiksi suosittelemme vetolujuustestin sijaan kalliimpaa ohuthie-analyysiä, syynä on sen tarjoama tarkempi tieto betonirakenteen nykykunnosta ja riskeistä.”
3. Varmista riittävät lähtötiedot ja kohdekäynnit
Kuntotutkimusten tulokset saavat syvyyttä, jos tutkijalla on käytössään rakennuksen historiatietoja, esimerkiksi tehdyistä korjauksista. Mikään ei kuitenkaan korvaa kohdekäyntiä paikan päällä.
“Kohteessa pääsemme kiinni eri aikakausien riskirakenteisiin ja osaamme keskittyä tutkimuksissa tiettyihin rakenneosiin, kuten sokkeliin tai julkisivuun”, Sistonen selittää.
Alinikula korostaa myös kuntotutkijan kykyä arvioida, onko kohde hyvässä vai heikossa kunnossa, pientä pintaremonttia vailla vai laajan peruskorjauksen tarpeessa. Rahaa säästyy, kun kohteessa tehdään juuri oikeat korjaukset, oikeaan aikaan ja sopivassa laajuudessa.
“Koska teemme kuntoarvioita, kuntotutkimuksia ja sisäilmatutkimuksia, näemme rakennusten vaurioiden koko skaalan. Siksi pystymme arvioimaan korjausten kiireellisyyttä ja kustannuksia.”
Koska teemme kuntoarvioita, kuntotutkimuksia ja sisäilmatutkimuksia, näemme rakennusten vaurioiden koko skaalan. Siksi pystymme arvioimaan korjausten kiireellisyyttä ja kustannuksia.
Tuomas Alinikula, ryhmäpäällikkö, Granlund Oy
4. Luota asiantuntijan suosituksiin!
Kuntotutkijoille on olemassa monenlaisia pätevyyksiä ja sertifikaatteja, mutta asiantuntijamme korostavat myös kokemusta erilaisista kohteista aina liiketiloista voimalaitoksiin ja kauppakeskuksista tuulivoimaloihin.
“Riittävä rakennustekninen ja rakennusfysikaalinen kokemus auttaa tunnistamaan ja huomaamaan kohteessa erilaisia ongelmia”, Alinikula sanoo.
Hän kehottaakin valitsemaan ensin tutkimukselle pätevän tekijän ja sen jälkeen luottamaan siihen, mitä hän suosittelee. Silloin korjaustapa valitaan oikein, ja ongelma saadaan ratkaistua tavalla, joka kestää aikaa.
5. Hyödynnä tutkijoiden hiljaista tietoa korjaussuunnittelussa
Kuntotutkijoidemme näkökulma on aina rakennuksen koko elinkaaressa ja käyttöiän pidentämisessä. Tätä ajattelutapaa tuetaan Granlundin laajoilla korjausrakentamisen palveluilla. Tutkimuksista voidaan siirtyä jouhevasti korjaussuunnitteluun ja rakennuttamiseen.
“Tarjoamme myös korjausten onnistumisen arviointia jatkuvatoimisilla mittauksilla eli pitkäaikaisseurannalla”, Sistonen lisää.
Synergiaedut näkyvät korjaussuunnittelun laadussa. “Tutkijoille kertyy kohdekäynneillä hiljaista tietoa, jota kuntotutkimusraporteista ei löydy. Tätä hiljaista tietoa pystymme välittämään myös talotekniikka- ja rakennesuunnittelijoillemme”, Alinikula sanoo.
Haluatko kuulla lisää?
Esko Sistonen
Tuomas Alinikula
Lisää uutisiamme
Vesidata virtaa Granlund Manageriin
12.04.2024 – Granlund Managerin ja Smartvattenin integraatio tekee vedenkulutuksen seurannasta ja raportoinnista huomattavasti nopeampaa ja luotettavampaa. Kiristyvät vastuullisuusraportointivaatimukset korostavat integraation hyötyjä.
Granlundin maine vakaana ja luotettavana työnantajana ei ole syntynyt tyhjästä
10.04.2024 – Finanssikriisi, 90-luvun lama, pandemia, rakennusalan haasteet… Näissäkin maailman meille heittämissä kierrepalloissa Granlund on pysynyt vuodesta toiseen työntekijöidensä silmissä turvaa tuovana…
Modelspacen ja Granlund Managerin integraatio: tehokkuutta korjaushankkeiden johtamiseen
03.04.2024 – Modelspacen ja Granlund Managerin integraation avulla johdat korjaus- ja rakennushankkeitasi tehokkaasti, kun kaikki hankkeiden johtamiseen tarvittavat tiedot löytyvät samasta paikasta.
Rakennuttamisen liiketoiminta on Granlundilla vahvassa kasvussa
02.04.2024 – Granlundin rakennuttamisen ja valvonnan liiketoiminta on kasvanut vuosikymmenessä yli 17 miljoonaan euroon. Asiakkaat arvostavat erityisesti kokonaispalvelua.
Ken Dooley palaa Granlundille Chief Data Officerin rooliin
25.03.2024 – Työskenneltyään muutaman vuoden kasvuyrityksessä, Ken Dooley palaa Granlundille tehtävänään tuoda dataliiketoimintaan uusia tuulia ja kiinteistöjen käyttäjien näkökulmaa.
Mentorointi lisää itsetuntemusta ja tuo uusia näkemyksiä
07.03.2024 – Granlundin mentorointiohjelmassa granlundilaiset pääsevät keskustelemaan ammatti-identiteetistä ja urastaan kokeneemman konkarin kanssa. Ohjelmasta hyötyy myös mentori.
Timo Palonkoski liiketoiminnan kehitysjohtajaksi Granlundille
26.02.2024 – Liiketoiminnan kasvattamisen ja kehittämisen ammattilainen Timo Palonkoski on nimitetty Granlundille liiketoiminnan kehitysjohtajan tehtävään.
Kansainväliset granlundilaiset osallistuvat aktiivisesti yhtiön monimuotoisuuden kehittämiseen
15.02.2024 – Granlundin kansainvälisillä työntekijöillä on paljon annettavaa työyhteisön monimuotoisuudelle ja osaamisen kasvattamiselle. Neljä Suomeen muuttanutta granlundilaista kertoo kokemuksistaan.
Granlund teki hyvän tuloksen haastavassa markkinatilanteessa
13.02.2024 – Granlund pärjäsi hyvin vuonna 2023, vaikka kiinteistö- ja rakennusalan markkinatilanne oli haastava. Vahvat asiakassuhteet sekä erikoisosaaminen kantoivat vaikeinakin aikoina.
