Miten tunnistat pätevän kuntotutkijan ja tilaat laadukkaan kuntoarvion?
11.5.2023 – Molempiin kysymyksiin saat vastaukset korjausrakentamisen asiantuntijoiltamme, jotka ovat erikoistuneet niin kevyempiin kuntoarvioihin kuin kattaviin kuntotutkimuksiin. Tässä viisi vinkkiä työn tilaajalle!
Rakennuksia voidaan tutkia monin eri tavoin. Niin kuntoarviot, sisäilmatutkimukset kuin kuntotutkimukset antavat tärkeää tietoa korjaussuunnittelua varten. Asiantuntijamme kertovat viisi vinkkiä, joiden avulla valitset pätevän kuntotutkijan ja varmistat hyvän lopputuloksen jo tilausvaiheessa.
1. Aloita selvitystyö PTS:stä ja kuntoarviosta
Tutkimuspäällikkömme Esko Sistonen kehottaa lähtemään liikkeelle pitkän tähtäimen suunnitelmasta (PTS) ja kuntoarvioista. Molemmat tukevat kiinteistön nykykunnon arviointia ja ennakoivaa korjaamista. PTS kertoo rakennuksesta kaikki rakenteiden tai talotekniikan korjaustarpeet 10 vuoden säteellä.
“Kokonaiskuva on tärkeä, koska esimerkiksi alapohjarakenteiden vaurioilla voi olla yhteys väärin toimivaan salaojajärjestelmään tai pohjaviemäröintiin.”
Ja kun jotakin korjataan, purkutöiltäkään ei voi välttyä. Siksi kuntoarviota kannattaa täydentää asbesti- ja haitta-ainekartoituksella (AHA).
2. Arvioi tutkimussuunnitelman sisältöä
Kuntotutkimuksen laadukkaaseen lopputulokseen vaikutetaan jo tutkimussuunnitelmalla. Näytteidenotto on kohdistettava oikeisiin paikkoihin, jotta rajatulla näytemäärällä saadaan aikaan edustavia tuloksia. Näytteitä tarvitaan niin vaurioituneista kuin vertailupaikoista ja eri julkisivusuunnista.
“On myös hyvä merkki, jos tutkija ehdottaa näytemääriä ja näytteenottopaikkoja kohteessa tekemiensä havaintojen pohjalta, ei pelkkien yleisten ohjetaulukoiden mukaan”, lisää ryhmäpäällikkömme Tuomas Alinikula.
On hyvä merkki, jos tutkija ehdottaa näytemääriä ja näytteenottopaikkoja kohteessa tekemiensä havaintojen pohjalta.
Tuomas Alinikula, ryhmäpäällikkö, Granlund Oy
Sistosen mukaan tutkimussuunnitelman laadusta kertoo tutkimusmenetelmien valinta perusteluineen.
“Jos esimerkiksi suosittelemme vetolujuustestin sijaan kalliimpaa ohuthie-analyysiä, syynä on sen tarjoama tarkempi tieto betonirakenteen nykykunnosta ja riskeistä.”
3. Varmista riittävät lähtötiedot ja kohdekäynnit
Kuntotutkimusten tulokset saavat syvyyttä, jos tutkijalla on käytössään rakennuksen historiatietoja, esimerkiksi tehdyistä korjauksista. Mikään ei kuitenkaan korvaa kohdekäyntiä paikan päällä.
“Kohteessa pääsemme kiinni eri aikakausien riskirakenteisiin ja osaamme keskittyä tutkimuksissa tiettyihin rakenneosiin, kuten sokkeliin tai julkisivuun”, Sistonen selittää.
Alinikula korostaa myös kuntotutkijan kykyä arvioida, onko kohde hyvässä vai heikossa kunnossa, pientä pintaremonttia vailla vai laajan peruskorjauksen tarpeessa. Rahaa säästyy, kun kohteessa tehdään juuri oikeat korjaukset, oikeaan aikaan ja sopivassa laajuudessa.
“Koska teemme kuntoarvioita, kuntotutkimuksia ja sisäilmatutkimuksia, näemme rakennusten vaurioiden koko skaalan. Siksi pystymme arvioimaan korjausten kiireellisyyttä ja kustannuksia.”
Koska teemme kuntoarvioita, kuntotutkimuksia ja sisäilmatutkimuksia, näemme rakennusten vaurioiden koko skaalan. Siksi pystymme arvioimaan korjausten kiireellisyyttä ja kustannuksia.
Tuomas Alinikula, ryhmäpäällikkö, Granlund Oy
4. Luota asiantuntijan suosituksiin!
Kuntotutkijoille on olemassa monenlaisia pätevyyksiä ja sertifikaatteja, mutta asiantuntijamme korostavat myös kokemusta erilaisista kohteista aina liiketiloista voimalaitoksiin ja kauppakeskuksista tuulivoimaloihin.
“Riittävä rakennustekninen ja rakennusfysikaalinen kokemus auttaa tunnistamaan ja huomaamaan kohteessa erilaisia ongelmia”, Alinikula sanoo.
Hän kehottaakin valitsemaan ensin tutkimukselle pätevän tekijän ja sen jälkeen luottamaan siihen, mitä hän suosittelee. Silloin korjaustapa valitaan oikein, ja ongelma saadaan ratkaistua tavalla, joka kestää aikaa.
5. Hyödynnä tutkijoiden hiljaista tietoa korjaussuunnittelussa
Kuntotutkijoidemme näkökulma on aina rakennuksen koko elinkaaressa ja käyttöiän pidentämisessä. Tätä ajattelutapaa tuetaan Granlundin laajoilla korjausrakentamisen palveluilla. Tutkimuksista voidaan siirtyä jouhevasti korjaussuunnitteluun ja rakennuttamiseen.
“Tarjoamme myös korjausten onnistumisen arviointia jatkuvatoimisilla mittauksilla eli pitkäaikaisseurannalla”, Sistonen lisää.
Synergiaedut näkyvät korjaussuunnittelun laadussa. “Tutkijoille kertyy kohdekäynneillä hiljaista tietoa, jota kuntotutkimusraporteista ei löydy. Tätä hiljaista tietoa pystymme välittämään myös talotekniikka- ja rakennesuunnittelijoillemme”, Alinikula sanoo.
Haluatko kuulla lisää?
Tuomas Alinikula
Lisää uutisiamme
Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy osaksi Granlundia
30.06.2026 – Lappeenrannassa toimiva Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy liittyy osaksi Granlundia 30.6. tehdyllä yrityskaupalla.
Erikoissairaanhoitaja Tiina Jouppila vahvistaa Granlundin käyttäjälähtöistä sairaalasuunnittelua
29.06.2026 – Granlund Pohjanmaan arkkitehtiosastolle nimitetty Tiina Jouppila hyödyntää työssään käyttäjälähtöisen ja näyttöön perustuvan sairaalasuunnittelun menetelmiä sekä virtuaaliympäristöjä.
Suomen suurin opiskelija-asumisen hanke valmistui Tampereelle
26.06.2026 – Tampereen Kalevaan on valmistunut TOAS Hippos -kortteli, Suomen suurin opiskelija-asumisen hanke. Yhteisöllisessä korttelissa asuu nyt yli 700 opiskelijaa, ja kokonaisuus…
Insinööritoimisto KTS Oy osaksi Granlundia
16.06.2026 – Granlund on ostanut Insinööritoimisto KTS Oy:n osakekannan 15.6. tehdyllä yrityskaupalla. Tavoitteena on vahvistaa etenkin sähkösuunnittelun osaamista Oulun seudulla.
Tiina Lensu kehittää vastuullisuus- ja kiinteistöjohtamisen palveluita Etelä-Karjalassa
15.06.2026 – “Yritykset ovat aiempaa valveutuneempia”, sanoo Granlund Saimaan konsultoinnin asiakkuuspäällikkönä keväällä 2026 aloittanut Tiina Lensu. Hän tuo mukanaan lähes 30 vuoden…
“Toimintavarmuus on nyt tärkeämpää kuin koskaan”, sanoo vaativien kohteiden asiakkuuspäällikkö Timo Kankaanranta
11.06.2026 – Granlund vahvistaa kiinteistöjohtamisen yksikköään erikoisosaamisella, joka keskittyy vaativiin asiakaskohteisiin, kuten datakeskuksiin, sairaaloihin ja teollisuuskohteisiin. Timo Kankaanranta aloitti keväällä 2026 yksikön…
Paluumuuttaja Mikko Tapojärvi kehittää kiinteistöjen elinkaaripalveluita Pohjois-Suomessa
09.06.2026 – ”Olen halunnut kehittää osaamistani, jotta pystyn löytämään asiakkaille aidosti toimivia ratkaisuja”, kertoo Granlundin tuore osastonjohtaja Mikko Tapojärvi.
Kohti avoimempaa rahapuhetta: näin palkka-avoimuus näkyy jo Granlundilla
03.06.2026 – Palkka-avoimuusdirektiivillä halutaan edistää palkitsemisen läpinäkyvyyttä ja sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa. Mutta mitä palkka-avoimuus tarkoittaa käytännössä? Granlundilla vastaus näkyy jo arjessa.
DUCO Rakennuttaja Oy vahvistaa Granlundin rakennuttamisen liiketoimintaa
01.06.2026 – Laadukkaasta asiakastyöstään tunnettu tamperelainen DUCO Rakennuttaja Oy liittyy osaksi Granlundia 29.5.2026 tehdyllä yrityskaupalla. Granlundin rakennuttamisliiketoiminta vahvistuu kaupan myötä merkittävästi sekä…