Miten tunnistat pätevän kuntotutkijan ja tilaat laadukkaan kuntoarvion?
11.5.2023 – Molempiin kysymyksiin saat vastaukset korjausrakentamisen asiantuntijoiltamme, jotka ovat erikoistuneet niin kevyempiin kuntoarvioihin kuin kattaviin kuntotutkimuksiin. Tässä viisi vinkkiä työn tilaajalle!
Rakennuksia voidaan tutkia monin eri tavoin. Niin kuntoarviot, sisäilmatutkimukset kuin kuntotutkimukset antavat tärkeää tietoa korjaussuunnittelua varten. Asiantuntijamme kertovat viisi vinkkiä, joiden avulla valitset pätevän kuntotutkijan ja varmistat hyvän lopputuloksen jo tilausvaiheessa.
1. Aloita selvitystyö PTS:stä ja kuntoarviosta
Tutkimuspäällikkömme Esko Sistonen kehottaa lähtemään liikkeelle pitkän tähtäimen suunnitelmasta (PTS) ja kuntoarvioista. Molemmat tukevat kiinteistön nykykunnon arviointia ja ennakoivaa korjaamista. PTS kertoo rakennuksesta kaikki rakenteiden tai talotekniikan korjaustarpeet 10 vuoden säteellä.
“Kokonaiskuva on tärkeä, koska esimerkiksi alapohjarakenteiden vaurioilla voi olla yhteys väärin toimivaan salaojajärjestelmään tai pohjaviemäröintiin.”
Ja kun jotakin korjataan, purkutöiltäkään ei voi välttyä. Siksi kuntoarviota kannattaa täydentää asbesti- ja haitta-ainekartoituksella (AHA).
2. Arvioi tutkimussuunnitelman sisältöä
Kuntotutkimuksen laadukkaaseen lopputulokseen vaikutetaan jo tutkimussuunnitelmalla. Näytteidenotto on kohdistettava oikeisiin paikkoihin, jotta rajatulla näytemäärällä saadaan aikaan edustavia tuloksia. Näytteitä tarvitaan niin vaurioituneista kuin vertailupaikoista ja eri julkisivusuunnista.
“On myös hyvä merkki, jos tutkija ehdottaa näytemääriä ja näytteenottopaikkoja kohteessa tekemiensä havaintojen pohjalta, ei pelkkien yleisten ohjetaulukoiden mukaan”, lisää ryhmäpäällikkömme Tuomas Alinikula.
On hyvä merkki, jos tutkija ehdottaa näytemääriä ja näytteenottopaikkoja kohteessa tekemiensä havaintojen pohjalta.
Tuomas Alinikula, ryhmäpäällikkö, Granlund Oy
Sistosen mukaan tutkimussuunnitelman laadusta kertoo tutkimusmenetelmien valinta perusteluineen.
“Jos esimerkiksi suosittelemme vetolujuustestin sijaan kalliimpaa ohuthie-analyysiä, syynä on sen tarjoama tarkempi tieto betonirakenteen nykykunnosta ja riskeistä.”
3. Varmista riittävät lähtötiedot ja kohdekäynnit
Kuntotutkimusten tulokset saavat syvyyttä, jos tutkijalla on käytössään rakennuksen historiatietoja, esimerkiksi tehdyistä korjauksista. Mikään ei kuitenkaan korvaa kohdekäyntiä paikan päällä.
“Kohteessa pääsemme kiinni eri aikakausien riskirakenteisiin ja osaamme keskittyä tutkimuksissa tiettyihin rakenneosiin, kuten sokkeliin tai julkisivuun”, Sistonen selittää.
Alinikula korostaa myös kuntotutkijan kykyä arvioida, onko kohde hyvässä vai heikossa kunnossa, pientä pintaremonttia vailla vai laajan peruskorjauksen tarpeessa. Rahaa säästyy, kun kohteessa tehdään juuri oikeat korjaukset, oikeaan aikaan ja sopivassa laajuudessa.
“Koska teemme kuntoarvioita, kuntotutkimuksia ja sisäilmatutkimuksia, näemme rakennusten vaurioiden koko skaalan. Siksi pystymme arvioimaan korjausten kiireellisyyttä ja kustannuksia.”
Koska teemme kuntoarvioita, kuntotutkimuksia ja sisäilmatutkimuksia, näemme rakennusten vaurioiden koko skaalan. Siksi pystymme arvioimaan korjausten kiireellisyyttä ja kustannuksia.
Tuomas Alinikula, ryhmäpäällikkö, Granlund Oy
4. Luota asiantuntijan suosituksiin!
Kuntotutkijoille on olemassa monenlaisia pätevyyksiä ja sertifikaatteja, mutta asiantuntijamme korostavat myös kokemusta erilaisista kohteista aina liiketiloista voimalaitoksiin ja kauppakeskuksista tuulivoimaloihin.
“Riittävä rakennustekninen ja rakennusfysikaalinen kokemus auttaa tunnistamaan ja huomaamaan kohteessa erilaisia ongelmia”, Alinikula sanoo.
Hän kehottaakin valitsemaan ensin tutkimukselle pätevän tekijän ja sen jälkeen luottamaan siihen, mitä hän suosittelee. Silloin korjaustapa valitaan oikein, ja ongelma saadaan ratkaistua tavalla, joka kestää aikaa.
5. Hyödynnä tutkijoiden hiljaista tietoa korjaussuunnittelussa
Kuntotutkijoidemme näkökulma on aina rakennuksen koko elinkaaressa ja käyttöiän pidentämisessä. Tätä ajattelutapaa tuetaan Granlundin laajoilla korjausrakentamisen palveluilla. Tutkimuksista voidaan siirtyä jouhevasti korjaussuunnitteluun ja rakennuttamiseen.
“Tarjoamme myös korjausten onnistumisen arviointia jatkuvatoimisilla mittauksilla eli pitkäaikaisseurannalla”, Sistonen lisää.
Synergiaedut näkyvät korjaussuunnittelun laadussa. “Tutkijoille kertyy kohdekäynneillä hiljaista tietoa, jota kuntotutkimusraporteista ei löydy. Tätä hiljaista tietoa pystymme välittämään myös talotekniikka- ja rakennesuunnittelijoillemme”, Alinikula sanoo.
Haluatko kuulla lisää?
Esko Sistonen
Tuomas Alinikula
Lisää uutisiamme
Granlund vahvistaa datakeskusliiketoimintaansa Ruotsissa yrityskaupalla
27.06.2024 – Granlund laajentaa datakeskusliiketoimintaansa Ruotsissa ostamalla K-Lab Projektering AB:n osake-enemmistön. Granlund on yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä datakeskusten suunnittelu- ja konsultointiosaajista, ja vahvistaa…
Granlund vahvistaa omistuspohjaansa – kansainvälinen ICG sijoittajaksi
19.06.2024 – Granlund vahvistaa omistuspohjaansa uuden kansainvälisen sijoittajan, ICG:n myötä. Tavoitteena on kiihdyttää Granlundin kansainvälistä kasvua ja laajenemista.
“Olemme yleensä viimeinen asiantuntija, joka poistuu kohteesta”
17.06.2024 – Granlund Tampereella työskentelee kokenut nelikko, joka tuntee sairaalatekniikan perusteellisesti. Vahva osaaminen auttaa viemään vaativat sairaalahankkeet onnistuneesti maaliin.
Jukka Tyni: “Asiakkaiden luottamus on tämän työn suola”
11.06.2024 – Granlundin varatoimitusjohtaja Jukka Tyni jää eläkkeelle, mutta jatkaa asiakkaiden palvelua Senior Advisorina. Lähes 40 vuodessa LVI-alalla on nähty nousuja ja…
Vahva yrityskulttuuri Granlundin henkilöstötyytyväisyyden perustana
05.06.2024 – Granlundilaisista valtaosa, 94 prosenttia, on tyytyväisiä Granlundiin työpaikkana. Granlundilaiset antavat työpaikalleen arvosanaksi 4,13 asteikolla 1–5. Mikä on korkean henkilöstötyytyväisyyden salaisuus?
Granlund jatkaa vahvaa liiketoimintaa
28.05.2024 – Liikevaihto kasvoi alkuvuodesta 12 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan jaksoon. Kaikilla liiketoiminta-alueilla riittää töitä.
Telia kasvattaa datakeskustehoja – tekoäly nostaa datakeskusten kapasiteettitarvetta
20.05.2024 – Tekoälypalvelujen yleistyminen kasvattaa Pohjoismaissa datakeskusten kapasiteettitarvetta noin 30 prosenttia vuosittain. Telia Helsinki Data Centerissä rakennetaan parhaillaan 4 MW lisää kapasiteettia.
Granlund laajentaa rakennesuunnittelun liiketoimintaa
14.05.2024 – Talotekniikan markkinajohtaja laajentaa rakennesuunnittelun liiketoimintaansa. Palveluissa tullaan keskittymään erityisen vaativiin kohteisiin ja vähähiiliseen rakentamiseen.
Vesidata virtaa Granlund Manageriin
12.04.2024 – Granlund Managerin ja Smartvattenin integraatio tekee vedenkulutuksen seurannasta ja raportoinnista huomattavasti nopeampaa ja luotettavampaa. Kiristyvät vastuullisuusraportointivaatimukset korostavat integraation hyötyjä.
