Hyppää sisältöön
UutinenMiten tunnistat pätevän kuntotutkijan ja tilaat laadukkaan kuntoarvion?

Miten tunnistat pätevän kuntotutkijan ja tilaat laadukkaan kuntoarvion?

11.5.2023 – Molempiin kysymyksiin saat vastaukset korjausrakentamisen asiantuntijoiltamme, jotka ovat erikoistuneet niin kevyempiin kuntoarvioihin kuin kattaviin kuntotutkimuksiin. Tässä viisi vinkkiä työn tilaajalle!

Aihepiiri
Kiinteistöjohtaminen, Korjausrakentaminen, Ylläpito
Jaa

Rakennuksia voidaan tutkia monin eri tavoin. Niin kuntoarviot, sisäilmatutkimukset kuin kuntotutkimukset antavat tärkeää tietoa korjaussuunnittelua varten. Asiantuntijamme kertovat viisi vinkkiä, joiden avulla valitset pätevän kuntotutkijan ja varmistat hyvän lopputuloksen jo tilausvaiheessa.

1. Aloita selvitystyö PTS:stä ja kuntoarviosta

Tutkimuspäällikkömme Esko Sistonen kehottaa lähtemään liikkeelle pitkän tähtäimen suunnitelmasta (PTS) ja kuntoarvioista. Molemmat tukevat kiinteistön nykykunnon arviointia ja ennakoivaa korjaamista. PTS kertoo rakennuksesta kaikki rakenteiden tai talotekniikan korjaustarpeet 10 vuoden säteellä.

“Kokonaiskuva on tärkeä, koska esimerkiksi alapohjarakenteiden vaurioilla voi olla yhteys väärin toimivaan salaojajärjestelmään tai pohjaviemäröintiin.”

Ja kun jotakin korjataan, purkutöiltäkään ei voi välttyä. Siksi kuntoarviota kannattaa täydentää asbesti- ja haitta-ainekartoituksella (AHA).

2. Arvioi tutkimussuunnitelman sisältöä

Kuntotutkimuksen laadukkaaseen lopputulokseen vaikutetaan jo tutkimussuunnitelmalla. Näytteidenotto on kohdistettava oikeisiin paikkoihin, jotta rajatulla näytemäärällä saadaan aikaan edustavia tuloksia. Näytteitä tarvitaan niin vaurioituneista kuin vertailupaikoista ja eri julkisivusuunnista.

“On myös hyvä merkki, jos tutkija ehdottaa näytemääriä ja näytteenottopaikkoja kohteessa tekemiensä havaintojen pohjalta, ei pelkkien yleisten ohjetaulukoiden mukaan”, lisää ryhmäpäällikkömme Tuomas Alinikula.

On hyvä merkki, jos tutkija ehdottaa näytemääriä ja näytteenottopaikkoja kohteessa tekemiensä havaintojen pohjalta.

Tuomas Alinikula, ryhmäpäällikkö, Granlund Oy

Sistosen mukaan tutkimussuunnitelman laadusta kertoo tutkimusmenetelmien valinta perusteluineen.

“Jos esimerkiksi suosittelemme vetolujuustestin sijaan kalliimpaa ohuthie-analyysiä, syynä on sen tarjoama tarkempi tieto betonirakenteen nykykunnosta ja riskeistä.”

3. Varmista riittävät lähtötiedot ja kohdekäynnit

Kuntotutkimusten tulokset saavat syvyyttä, jos tutkijalla on käytössään rakennuksen historiatietoja, esimerkiksi tehdyistä korjauksista. Mikään ei kuitenkaan korvaa kohdekäyntiä paikan päällä.

“Kohteessa pääsemme kiinni eri aikakausien riskirakenteisiin ja osaamme keskittyä tutkimuksissa tiettyihin rakenneosiin, kuten sokkeliin tai julkisivuun”, Sistonen selittää.

Alinikula korostaa myös kuntotutkijan kykyä arvioida, onko kohde hyvässä vai heikossa kunnossa, pientä pintaremonttia vailla vai laajan peruskorjauksen tarpeessa. Rahaa säästyy, kun kohteessa tehdään juuri oikeat korjaukset, oikeaan aikaan ja sopivassa laajuudessa.

“Koska teemme kuntoarvioita, kuntotutkimuksia ja sisäilmatutkimuksia, näemme rakennusten vaurioiden koko skaalan. Siksi pystymme arvioimaan korjausten kiireellisyyttä ja kustannuksia.”

Vaurioitunut kantava teräsbetonipilari
Vaurioitunut kantava teräsbetonipilari

Koska teemme kuntoarvioita, kuntotutkimuksia ja sisäilmatutkimuksia, näemme rakennusten vaurioiden koko skaalan. Siksi pystymme arvioimaan korjausten kiireellisyyttä ja kustannuksia.

Tuomas Alinikula, ryhmäpäällikkö, Granlund Oy

4. Luota asiantuntijan suosituksiin!

Kuntotutkijoille on olemassa monenlaisia pätevyyksiä ja sertifikaatteja, mutta asiantuntijamme korostavat myös kokemusta erilaisista kohteista aina liiketiloista voimalaitoksiin ja kauppakeskuksista tuulivoimaloihin.

“Riittävä rakennustekninen ja rakennusfysikaalinen kokemus auttaa tunnistamaan ja huomaamaan kohteessa erilaisia ongelmia”, Alinikula sanoo.

Hän kehottaakin valitsemaan ensin tutkimukselle pätevän tekijän ja sen jälkeen luottamaan siihen, mitä hän suosittelee. Silloin korjaustapa valitaan oikein, ja ongelma saadaan ratkaistua tavalla, joka kestää aikaa.

5. Hyödynnä tutkijoiden hiljaista tietoa korjaussuunnittelussa

Kuntotutkijoidemme näkökulma on aina rakennuksen koko elinkaaressa ja käyttöiän pidentämisessä. Tätä ajattelutapaa tuetaan Granlundin laajoilla korjausrakentamisen palveluilla. Tutkimuksista voidaan siirtyä jouhevasti korjaussuunnitteluun ja rakennuttamiseen.

“Tarjoamme myös korjausten onnistumisen arviointia jatkuvatoimisilla mittauksilla eli pitkäaikaisseurannalla”, Sistonen lisää.

Synergiaedut näkyvät korjaussuunnittelun laadussa. “Tutkijoille kertyy kohdekäynneillä hiljaista tietoa, jota kuntotutkimusraporteista ei löydy. Tätä hiljaista tietoa pystymme välittämään myös talotekniikka- ja rakennesuunnittelijoillemme”, Alinikula sanoo.

Haluatko kuulla lisää?

Esko Sistonen

Tutkimuspäällikkö
Granlund Oy

Tuomas Alinikula

Ryhmäpäällikkö
Granlund Oy

Lisää uutisiamme

Konkariarkkitehti Olli Nieminen aloitti Kuopion uuden arkkitehtiosaston johtajana

29.08.2024 – Arkkitehtitoimisto ON Oy:n Olli Nieminen jatkaa yrityskaupan jälkeen Granlundin uuden arkkitehtiosaston johtajana. Asiakkaita palvellaan Kuopiossa jatkossakin paikallisesti, mutta suuremmilla resursseilla.

Uutinen

Eero Mikkola aloittaa joulukuussa Granlundilla rakennesuunnittelun liiketoimintajohtajana

22.08.2024 – Eero Mikkola on nimitetty Granlundin rakennesuunnittelun liiketoimintajohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Tavoitteena on vahvistaa rakennetekniikan palveluja ja ottaa kokonaisvaltaisempi ote kestävän…

Uutinen

Uusi hanke vauhdittaa kiertotaloutta talotekniikassa

21.08.2024 – Hankkeessa kerätään tietoa ja tutkitaan, miten kiertotalous onnistuu käytännössä. Lisäksi selvitetään tuotteiden uudelleenkäytön edellytyksiä.

Uutinen

LVI-laskentarekisteriä voi käyttää yhä useammilla laskentaohjelmilla

21.08.2024 – LVI-alan toimijoiden määrä- ja kustannuslaskentaa helpottava LVI-laskentarekisteri on nyt käytettävissä yhä useammilla laskentaohjelmilla. Brokerin ja Admicom Ultiman lisäksi käytössä on…

Uutinen

Kiinteistösijoittaja – joko tunnet vuokrahankemallin mahdollisuudet sote-kiinteistöissä?

16.08.2024 – Yhä useampi sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistö toteutetaan vuokrahankemallilla. Asiantuntijakumppanina autamme huomioimaan sote-kiinteistöjen toiminnalliset ja tekniset kustannusvaikutukset jo tarjous- ja kehitysvaiheessa.

Uutinen

Granlund ostaa merkittävän pohjalaisen arkkitehtitoimiston

13.08.2024 – Etelä-pohjalainen Arkkitehtitoimisto Jääskeläinen Oy siirtyy yrityskaupalla osaksi Granlundia. ”Meillä alan hankala suhdanne ei näy, vaan olemme pysyneet kasvu-uralla koko ajan”,…

Uutinen

Granlund tarjoaa arkkitehtisuunnittelua myös Lahdessa

09.08.2024 – Granlund on ostanut lahtelaisen Arkkitehtityö Virtanen Oy:n osakekannan. Yhdistyvissä yrityksissä tähytään jo kohti asuntorakentamisen piristymistä Päijät-Hämeessä.

Uutinen
Projekti-insinööri Niina Pesonen

Kun kotona tapahtuu, joustava työ on arjen pelastus

31.07.2024 – Rooli neurovähemmistöperheen vanhempana asettaa erilaiset ehdot myös työarkeen. Siksi Niinan, Sannan ja Timon mielestä joustava työ Granlundilla on ollut heille…

Uutinen
K-Labin perustajat: Paul Campesato, Karl Lambert ja Graham Edge

Granlund vahvistaa datakeskusliiketoimintaansa Ruotsissa yrityskaupalla

27.06.2024 – Granlund laajentaa datakeskusliiketoimintaansa Ruotsissa ostamalla K-Lab Projektering AB:n osake-enemmistön. Granlund on yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä datakeskusten suunnittelu- ja konsultointiosaajista, ja vahvistaa…

Uutinen

Mitä tietoa etsit?