Otetaan talosta mittaa!

Pohjanmaalaisen toimistotalon käyttäjät olivat tyytymättömiä aivan hiljattain saneeratun kiinteistön sisäilman laatuun. Paikalle tilattiin Granlundin asiantuntijat tutkimaan tilannetta. Selvisi, että ulko- ja sisätilojen välinen painesuhde vaihteli voimakkaasti eri vuorokauden aikoina. Syyksi paljastuivat ilmavirtasäätimen virheelliset automaatioasetukset.

Asiantuntijoina kohteessa toimineet Granlund Pohjanmaa Oy:n korjausrakentamisen osastonjohtaja Ari Hietikko ja LVI-asiantuntija Juuso Mäki-Torkko tekivät kohdekäynnin jälkeen loppuraportin toimenpide-ehdotuksineen.

”Kiinteistön omistaja tilasi käyttämänsä automaatiourakoitsijan säätämään järjestelmän uudelleen ehdotetun mukaan. Kävimme lopuksi tarkastamassa, että työ oli tehty oikein”, Hietikko kertoo.

”Ongelmat hävisivät. Mikäli tähän ei olisi puututtu ajoissa, on mahdollista, että rakenteille olisi aiheutunut vakavaakin haittaa”, Mäki-Torkko lisää. 

Mikäli tähän ei olisi puututtu ajoissa, on mahdollista, että rakenteille olisi aiheutunut vakavaakin haittaa.

Hyötyä monessa tilanteessa

Ulkopuolisen asiantuntijan mittaus- ja tarkastuspalveluista on hyötyä, jos esimerkiksi ilmanvaihdossa, lämmityksessä tai energiankulutuksessa tuntuu olevan vikaa.

”Mittaus- ja tarkastuspalveluja kannattaa hyödyntää myös kohdetta vastaanotettaessa. Näin varmistuu, että järjestelmät toimivat, niin kuin ne on tarkoitettu”, Hietikko huomauttaa

Kun järjestelmiä saneerataan, mittausten avulla voidaan selvittää lähtötilanne ja nykysysteemin kapasiteetti.

Mäki-Torkon mielestä myös vanhat rakennukset kannattaisi tarkastaa säännöllisesti, vähintään viiden vuoden väliajoin, vaikka kaikki tuntuisi olevan kunnossa.

”Katsastetaanhan sitä autojakin. On esimerkiksi mahdollista, että automaatioasetuksia on säädetty vuosien varrella virheellisesti”, hän miettii.

”Tarkastuksia tarvitaan kiinteistön olosuhteiden ja energiankulutuksen optimoimiseksi sekä rakenteellisten ongelmien ennaltaehkäisemiseksi”, Hietikko summaa. 

On esimerkiksi mahdollista, että automaatioasetuksia on säädetty vuosien varrella virheellisesti.

Tehtaita, kauppakeskuksia ja kouluja

Mäki-Torkko muistaa myös toisen kuvaavan esimerkin, jossa tutkitulle tiedolle tuli kysyntää. 1970-luvun virastotaloon oli tehty ilmanvaihtosaneeraus, mutta olosuhteet eivät olleet aivan sitä tasoa, mitä olisi pitänyt.

”Rakennusautomaation etäseurannassa kävi ilmi, että nestekiertoisen lämmöntalteenoton hyötysuhde oli matala. Tarkemmissa mittauksissa selvisi, että verkostojen nestevirtaamat olivat liian pienet. Säädimme virtaamat uudelleen ja lämmöntalteenoton hyötysuhde parani merkittävästi.”

Mittauspalveluja on tarvittu aivan millaisissa kiinteistöissä tahansa. Mäki-Torkko ja Hietikko muistelevat ottaneensa vuosien varrella mittaa toimistojen lisäksi esimerkiksi kauppakeskuksista, kouluista ja päiväkodeista.

Kyky tulkita tuloksia

Granlundin ilma- ja vesimäärien mittauspalveluita voidaan hyödyntää ilmanvaihtojärjestelmien ja nestekiertoisten lämmitys- ja lämmöntalteenottojärjestelmien testauksessa.

”Tallentavassa olosuhdemittauksessa seurataan pidemmän ajan lämpötilaa, suhteellista kosteutta, hiilidioksidipitoisuutta ja paine-eroja. Näin saadaan tietoa, miten järjestelmä reagoi esimerkiksi muuttuviin käyttäjämääriin ja sääolosuhteisiin”, Hietikko kertoo. 

Savukoepalvelussa ilmanvaihtokanavaan syötetään merkkisavua. Seuraamalla savun liikkeitä sisätiloissa saadaan selville, miten ilma huoneistossa virtaa. Vastaavalla tavalla voidaan tutkia myös viemäreiden mahdollisia vuotoja.

”Lisäksi tulevat esimerkiksi erilaiset sähkökuormitus ja valaistusmittaukset”, Mäki-Torkko mainitsee.

Granlundilla on mittauksiin tarvittava ammattitaito, mutta myös laajempi kyky tulkita mittausten tuloksia.

”Koska Granlundilta löytyvät myös LVI-, sähkö- ja rakennusautomaation asiantuntijat, osaamme esittää ongelmiin ratkaisut kokonaisvaltaisesti”, Hietikko muistuttaa.