Palkkatasa-arvoa talotekniikka-alalle

Tilastoista on helppo todeta, että naisia on rakennus- ja talotekniikka-alalla huomattavasti vähemmän kuin miehiä. SKOLin palkkatilastojen mukaan naisten osuus on suunnittelu- ja konsultointialoilla noin neljännes. Toimihenkilöistä naisia on 44 prosenttia ja ylemmistä toimihenkilöistä naisia on 22 prosenttia.

Rakennusala koetaan miehiseksi.

Granlundin HR- johtaja Minna Lappalaisen ja HR- ja työhyvinvoinnin asiantuntija Nina Alménin mukaan rakennusala yleisesti saatetaan kokea miehiseksi, mikä vaikuttaa sukupuolijakaumaan.

Samaa mieltä on Teknologiateollisuuden johtaja ja pääekonomisti Petteri Rautaporras.

“Mielikuva raskaasta rakennuspuolen työtä ei ole enää relevantti ja meillä tehdään kovasti vetovoimatyötä sen eteen, että saataisiin ala naisille houkuttelevammaksi”, Rautaporras toteaa.

Palkkaeroille ei löydy järkevää selitystä

Talotekniikka-lehti teki hiljattain tutkimuksensa pohjalta artikkelin, jossa todettiin, että naiset tienaavat edelleen miehiä vähemmän myös talotekniikka-alalla. Palkkaerolle ei löydy järkevää selitystä.

Rautaporras ei halua tehdä tilastojen perusteella liian nopeita johtopäätöksiä palkkaeroista. Hänen mukaansa tilastoja tarkasteltaessa tulisi huomioida monia asioita, kuten missä henkilöt työskentelevät maantieteellisesti, minkä tyyppistä työtä he tekevät, sekä työn vaativuus ja luonne.

“Mitä tarkemmin asiaa voidaan analysoida, sitä pienemmäksi tai olemattomaksi palkkaero yleensä muotoutuu”, hän toteaa.

Rautaporras uskoo, että sitä mukaa, kun naisten osuus alan työntekijöistä kasvaa, alan palkkaerot häviävät.

Granlundilla naisten osuus on konsernitasolla kaikista työntekijöistä noin viidennes. Palkkatasa-arvoa seurataan yrityksessä osana tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Viimeisin tutkimus tehtiin vuonna 2021, ja sen mukaan ansiotasot ovat sukupuolten väillä hyvin tasaiset ja naisilla joissakin palkkaluokissa jopa suuremmat kuin miehillä.

Granlundilla ansiotasot ovat sukupuolten väillä hyvin tasaiset.

Naisia on johtotehtävissä vähemmän

Sukupuolten tasa-arvoa pitkään tutkinut Tekniikan akateemisten tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh tunnistaa haasteen naisten saamiseksi alalle. Se ei hänen mukaansa kuitenkaan täysin selitä sitä, miksi naiset ja miehet sijoittuvat eri tavoin eri työtehtäviin, tai miksi palkoissa on eriarvoisuutta.

Miehiä on Tekniikan akateemisten tilastojen mukaan enemmän ylemmässä keskijohdossa sekä johtotehtävissä, joissa palkkaerot ovat erityisen suuria.

“Selittämätöntä palkkaeroa on noin viisi prosenttia sen jälkeen, kun otetaan huomioon kaikki mahdollinen kuten työkokemus, kertyneet työvuodet, sektori, yliopisto ja toimiasema. Tämän alle peittyy se fakta, että naiset etenevät ylempiin johtotehtäviin miehiä harvemmin. Sekin on asia, josta pitäisi keskustella”, sanoo Bairoh.

Hänen mukaansa olennaista olisi, että ihmiset voivat hyödyntää osaamistaan sukupuolesta riippumatta. Eriarvoisuudesta on haittaa, jos se estää ihmisiä etenemästä työurallaan, mikä heijastuu työn tulokseen.

Kenelle tekniikkaa tehdään ja millä ehdoin.

Susanna Bairoh, tutkimuspäällikkö, Tekniikan akateemiset

“Kaikkien kannalta on hyvä, jos työntekijät voivat antaa parastaan työpaikallaan. Se merkitsee parempia ratkaisuja asiakkaille ja parempaa tekniikkaa käyttäjille. Toivoisin, että ajatusta laajennettaisiin pohtimalla, kenelle tekniikkaa tehdään ja millä ehdoin”, hän toteaa.