Vähähiilinen rakentaminen suunnittelijan työpöydälle

Talotekniikan materiaalit muodostavat merkittävän osan rakentamisen ilmastovaikutuksista ja päästöistä. Talotekniikka on esimerkiksi viiden suurimman päästölähteen joukossa , ja yksittäisenä osa-alueena talotekniikalla on suhteessa suuri vaikutus rakennuksen elinkaaripäästöihin. Päästövaikutukset vain korostuvat hotellien ja sairaaloiden kaltaisissa kohteissa, joissa on paljon monimutkaisia talotekniikkajärjestelmiä ja korkeat sisäilmavaatimukset.

Uudistuva rakentamislaki vaatii pian useimmilta rakennuksilta ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen. Granlundilla lain vaatimukset tullaan integroimaan suunnittelijoiden ja konsulttien työhön niin, että asiakas saa kaiken tarvitsemansa samasta paikasta aina päästöohjauksesta konkreettisiin suunnitteluratkaisuihin ja tuotekohtaisiin EPD-ympäristöselosteisiin.

“Vastuullisuus on keskeinen osa Granlundin strategiaa. Nyt edistämme vastuullisuusasioita käytännön tasolla vähähiilinen suunnittelu -strategiaprojektissa, jossa vastuullisuuskonsultit ja suunnittelijat kehittävät ratkaisuja yhdessä”, kertoo Granlundin vähähiilisyyden asiantuntija Tiia-Lotta Tuominen.

Tavoitteena on tuoda vähähiilisyys luontevaksi osaksi suunnittelun olemassa olevia tavoitteita. Suunnittelijat ja konsultit halutaan yhdessä mukaan vihreään siirtymään, jolloin myös tieto toimivista ratkaisuista virtaa eri suuntiin.

“Yhdessä pystymme auttamaan asiakkaitamme miettimään päästövaikutuksia hankkeen alusta asti.”

Tavoitteenamme on saada suunnittelijat ja konsultit yhdessä mukaan vihreään siirtymään.

Tiia-Lotta Tuominen, vähähiilisyyden asiantuntija

Vähähiilinen suunnittelu vaatii yhdenmukaisia tietomalleja

Tuomisen mielestä talotekniikka-alalla tarvitaan nyt ennen kaikkea lisää tietoa. Talotekniikan potentiaalia päästöjen vähentämisessä ei vielä kunnolla tunneta. Granlundilla kerätäänkin uutta tutkimustietoa opinnäytetöillä ja viritellään keskustelua niin sisäisissä työpajoissa kuin laajemmin alan eri toimijoiden kanssa.

“Seuraava askel on integroida tutkimustieto suunnittelijoiden työpöydille.”

Tarkoitus on tuottaa eri tekniikkalajien suunnittelijoille konkreettisia ohjeita siitä, mitkä järjestelmät ja laitteet tuottavat suurimmat ja pienimmät elinkaaripäästöt. Granlundin LVI-suunnittelija Aleksi Vanhalan mukaan eri ratkaisujen vertailu vaatii myös tietomallinnuksen tietosisällön päivitystä ja yhdenmukaistamista.

“Kun työkalut saadaan kuntoon, vähähiilisyys tulee vähitellen osaksi suunnittelijoiden arkea ihan samalla tavalla kuin energiatehokkuus ja kustannustietous.”

Kysyntä EPD-selosteille kasvaa

Aleksi Vanhala haastatteli laitevalmistajia vuonna 2022 valmistunutta opinnäytetyötään varten, ja vain harva valmistaja oli aloittanut selosteiden laadinnan.

“Juuri EPD-selosteiden puute on yksi syy talotekniikka-alan vähähiilisyyden hitaaseen kehitykseen”, Vanhala uskoo.

“Jos EPD-selostetta ei ole, tuotteen tai laitteen päästöjä joudutaan arvioimaan hankkeessa karkeasti neliöiden tai päästötietokantojen mukaan.”

Muutos on kuitenkin käynnissä, ja Tiia-Lotta Tuominen kertoo EPD-selosteiden kysynnän kasvaneen viime vuonna hurjasti. Hän myös lupaa, että muutkin työkalut vähähiilisyystavoitteiden määrittelyyn ja suunnitteluratkaisujen päästölaskentaan ovat valmiina.

“Moni organisaatio haluaa laatia itselleen omat päästörajat ja vastuullisuustavoitteet jo ennen lainsäädännön muuttumista, ja siksi nyt on aika aloittaa keskustelu, asettaa tavoitteet ja lähteä sitten yhdessä määrätietoisesti niitä kohti.”

Haluatko kuulla lisää?