Uutiset

Dataohjattu kiinteistö pysyy mukana muutoksissa

Muuttuvat työnteon ja opiskelun tavat sekä kiihtyvä digitalisaatio haastavat kiinteistönomistajat kehittämään uusia ratkaisuja. Miten innovatiivinen data-alusta auttaa luomaan entistä käyttäjälähtöisempiä, muuntautumiskykyisempiä ja energiatehokkaampia kiinteistöjä?

Uutinen

Tampereen yliopiston Hervannan kampuksen risteysasema ja kohtauspaikka, Kampusareena, on koronatilanteen vuoksi tavallista hiljaisempi. Suurin osa opetuksesta hoituu etänä, ja myös monet talossa toimivista yrityksistä suosivat etätöitä. Yksi asia on kuitenkin ennallaan: erilaiset sensorit ja talotekniset järjestelmät keräävät jatkuvasti dataa kiinteistön käytöstä ja toiminnasta.

Tehot irti olemassa olevasta tiedosta

Suomen Yliopistokiinteistöjen (SYK) omistama Kampusareena on yksi vuonna 2018 käynnistyneen BIMLIFE-hankkeen neljästä pilottikohteesta, joista kaksi sijaitsee Suomessa ja toiset kaksi Saksassa. Päämääränä on uudenlainen kiinteistötiedon yhteen kokoava data-alusta, joka pohjautuu rakennuksen tietomalliin (Building Information Model). ”Kiinteistöön liittyvää tietoa on saatavilla paljon mutta tieto on pirstaloitunut useisiin eri järjestelmiin ja excel-taulukoihin”, sanoo hanketta Granlundilla luotsaava Francisco Forns-Samso. ”Alustan avulla yhdistämme eri tietolähteet ja maksimoimme jo olemassa olevan tiedon arvon kiinteistön sidosryhmille”.

Tietonäkymät rakennetaan käyttötarkoituksen mukaan

Hankkeen lähtökohtana on kiinteistön eri sidosryhmien tietotarpeiden tunnistaminen ja ymmärtäminen. ”Raakadata sellaisenaan ei juuri hyödytä kiinteistön toimijoita vaan tieto pitää jalostaa käyttötarkoituksen ja tiedon käyttäjän mukaisesti. Tiedon visualisointi helposti omaksuttavaan muotoon on myös olennainen osa työtämme”, huomauttaa Francisco Forns-Samso.

Kiinteistöpäällikkö haluaa seurata esimerkiksi tilojen käyttöastetta ja käyttäjien tyytyväisyyttä tiloihin. Omistaja tarkastelee myös koko kiinteistöportfolionsa tilannetta – millaiset ovat eri kiinteistöjen ylläpitokulut, miten ne vertautuvat muihin vastaaviin kiinteistöihin Suomessa ja löytyykö ylläpitokuluista säästömahdollisuuksia, tai millaisilla toimenpiteillä kiinteistön arvoa voisi kehittää.

Pilottikohteille on laadittu tutkimusten ja haastattelujen pohjalta joukko erilaisia käyttötapauksia, use caseja. ”Kampusareenan käyttötapauksissa on vahvasti mukana käyttäjänäkökulma ja käyttökokemuksen seuranta, jotta saamme ajantasaista tietoa tilojen käytöstä ja palautetta rakennuksen käyttäjiltä. Myös kiinteistön omistajan näkökulma esimerkiksi energiatehokkuuteen ja taloudellisiin tunnuslukuihin on huomioitu”, kertoo Suvi Nenonen, joka toimii työ- ja oppimisympäristöjen asiantuntijana Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ssä.

Data auttaa tekemään oikeat päätökset muuttuvassa toimintaympäristössä

Kiinteistönomistajien rooli on jatkuvassa muutoksessa. ”Elämme kahden ison trendin keskellä: toisaalta digitalisaation, toisaalta opiskelu- ja työtapojen muuttumisen. Koronan myötä molempien trendien muutostahti on kiihtynyt”, kuvaa Suvi Nenonen.

Data-alusta tukee oivalluksien syntymistä ja oikeiden johtopäätösten tekemistä. ”Tarvitsemme oikeanlaista tietoa uudistumisen tueksi. Miten tiloja käytetään muuttuvassa tilanteessa? Miten tiloja ja palveluja tulee jatkossa uudistaa?”, sanoo Suvi Nenonen.

Tieto auttaa myös ymmärtämään digikulttuurin kehittymistä ja toimintatapojen muuttumista. ”Ei riitä, että omistamme fyysisiä rakennuksia. Tieto on yhtä oleellinen osa rakennusta kuin sähköjohto”, huomauttaa Suvi Nenonen. ”Data on nopea liikkumaan, rakennus on staattisempi, ihmiset puolestaan siltä väliltä. Tulevaisuuskestävyytemme määrittyy sen perusteella, miten kehitämme ihmislähtöisempää digikulttuuria ja hyödynnämme teknologiaa ihmisten ehdoilla”.

Pandemiatilanne lisää myös rakennuksen käyttäjien tarvetta tiedolle

Data-alustalla on huomioitu myös rakennuksen käyttäjien tietotarpeet. ”Koronatilanne on lisännyt tarvetta läpinäkyvyydelle. Pystymme jatkossa tarjoamaan mobiilisovelluksen avulla käyttäjille reaaliaikaista tietoa tilojen ilmanlaadusta, kuten hiilidioksidipitoisuudesta. Tilojen käyttöastetta voi tarkastella tietyllä hetkellä, ja kertyvän tiedon avulle pystymme myös antamaan ennusteita eri ajankohtien ruuhkaisuudesta eri tiloissa. Samaa tietoa kiinteistöhuolto voi hyödyntää esimerkiksi siivouksen suunnittelussa”, kuvailee Francisco Forns-Samso.

Kiinnostuitko BIMLIFE-tietoalustasta?

Mikäli haluat tutustua tietoalustaan testitunnusten avulla ja kuulla lisää hankkeesta, otathan yhteyttä Francisco Forns-Samsoon. 

Mikä on BIMLIFE?

BIMLIFE-hankkeen tavoitteena on luoda kiinteistötiedon yhdistävä digitaalinen alusta. Hanketta toteuttavat Suomessa Granlund ja Saksassa Fraunhofer, joka on Euroopan suurin sovelletun tekniikan tutkimusorganisaatio. Suomessa hanketta rahoittaa Business Finland. Vuosina 2018–2021 toteutettavassa hankkeessa on mukana neljä pilottikiinteistöä: kaksi Saksasta ja kaksi Suomesta.

Hankkeessa kehittävä data-alusta BIMLIFE Platform tarjoaa erilaisia näkymiä ja työkaluja eri käyttäjille:

  • OPEX Benchmarking - näkymä kiinteistöportfolion käyttökustannusten seurantaan ja vertailuun
  • Digital Twin Building Analytics – rakennuksen tietomalli rikastettuna mm. taloteknisten järjestelmien (lämpötila, ilmanvaihto) tiedoilla sekä palvelu- ja huoltopyynnöillä
  • AR4FM – lisättyä todellisuutta hyödyntävä työkalu rakennuksen ylläpidon ja huoltotoimien tehostamiseen. Mobiilityökalun oma virtuaalirobotti ohjaa esim. IV-asentajan suoraan rikkinäisen venttiilin luokse.
  • VR4RE – 3D-malliin pohjautuva työkalu, joka mahdollistaa esimerkiksi tilojen muutostöiden virtuaalisen suunnittelun ja testauksen.
  • Mobiilisovellus rakennuksen käyttäjille mm. sisäilmaolosuhteiden ja tilojen ruuhkaisuuden tarkasteluun sekä palautteen antamiseen ja palvelupyyntöjen tekemiseen.
Takaisin uutisiin

Jaa artikkeli

Haluatko kuulla lisää?