Uutiset

Mitä löytyy uuden Triplan konepellin alta?

Tripla rakennusvaiheessa, kuva: Auvo Takkinen, YIT.

Jättihanke Tripla on ollut sen verran valtava rakennushanke, ettei sen veroisia juuri kohtaa Suomen maaperällä.

Uutinen

Yli miljardin euron Tripla-hanke Pasilassa sisältää useita kiinteistöjä samalla tontilla. Granlundin väelle hanke on ollut merkittävä työllistäjä, jonka parissa on uurastettu jo viiden vuoden ajan. Haastavinta Triplassa on ollut eri kiinteistöjen talotekniikan yhteensovittaminen.

Esimerkiksi uusi Pasilan rautatieasema koostuu kolmesta eri kiinteistöstä, joista jokaiselle suunniteltiin omat sähköjärjestelmät, kun taas tele- ja turvajärjestelmät ovat kiinteistöille yhteiset.

”Kokonaisuus on poikkeuksellisen mutkikas, ja yleensä talotekniikassa käytettyjä suoria pystykuiluja voidaan hyödyntää vain osittain. Se aiheuttaa ylimääräisiä putki- ja kaapeliasennuksia, jotka vaativat jokaisessa kerroksessa lisätilaa”, kertoo Granlundin sähkösuunnittelun projektipäällikkö Pekka Tiitto.

Energiatehokkuus suuressa roolissa

YIT:n suunnittelun ja rakennuttamisen johtaja Jarkko Pakkala sanoo, että Triplan energia-asioissa tarvittiin spesiaaliosaamista, koska näkökulmia oli selvästi normaalihanketta enemmän.

”Suunnittelua ohjasivat Helsingin kaupungin kanssa sovitut ekologiset kriteerit ja LEED-sertifiointi. Lisäksi lähes nollaenergiarakentaminen oli ehtona kauppakeskuksen rahoitukselle Euroopan investointipankilta (EIB) ja Pohjoismaiden investointipankilta (NIB)”, Pakkala sanoo.

Granlundin LVI- ja automaatiosuunnittelijat tekivät tiivistä yhteistyötä Triplan laatuvaatimusten täyttämiseksi. Esimerkiksi energiatehokkuuden huomioiminen ja veden säästäminen ovat Mall of Triplassa itsestäänselvyyksiä. Määräystasoon ei ollut tyytyminen, vaan rima hilattiin huomattavasti korkeammalle: kansainvälisen LEED-ympäristösertifikaatin korkeimmalle platinatasolle.

”Alueella hyödynnetään kylmälaitteiden lauhdelämpöä. Lisäksi Mall of Triplassa säästetään puhdasta vettä käyttämällä vähän kuluttavia vesikalusteita ja vedettömiä urinaaleja”, kertoo Granlundin LVIA-suunnittelun hankevastaava ja vastuullinen LVI-suunnittelija Jukka Jaatinen.

Tilaa kasvaa

LVI-tekniikan suunnittelussa otettiin etunoja tulevaisuuteen ja tilat suunniteltiin muuntojoustaviksi. Esimerkiksi ravintoloiden keittiöitä palvelevien ilmanvaihtokoneiden mitoituksissa pyrittiin huomioimaan, että ravintolat ja niiden tekniikkaan liittyvät tarpeet voivat kasvaa vuosien varrella.

”Myös jäähdytysputkistoihin jätetään teho- ja laajennusvarauksia, ja vesijohtojen ja viemäreiden runkoputkistot rakennetaan niin, että niihin voidaan myöhemmin liittää helposti esimerkiksi uusia keittiöitä sekä sosiaali- ja taukotiloja”, Jaatinen sanoo.

Ansaittu ykköspalkinto tietomallikilpailussa

Lopullisten lähtötietojen saaminen suunnitteluun ajoittui lähelle hankkeen loppua, mikä toi haastetta suunnittelun pitämiseen tuotannon edellä. Suunnittelijoiden olikin reagoitava nopeasti tuleviin tarpeisiin. Siksi laajan hankkeen pullonkauloja ratkottiin yhdessä eri suunnittelutoimistojen kesken. Viikoittainen Big Room -päivä toi suunnitteluun ryhtiä, ja koordinointipalavereilla varmistettiin tiedon kulku.

Laadukas ja eri suunnittelualoja yhdistävä suunnittelu noteerattiin myös arvostetulla Suomen ja Baltian Tekla BIM Awards 2019 -tietomallikilpailun ykkössijalla. Hanke äänestettiin myös yleisökilpailun suosikiksi.

Raadin mukaan Tripla on ollut poikkeuksellisen laaja tietomallipohjainen hanke, jossa tietomallinnusta hyödynnettiin uraauurtavasti, tiiviissä yhteistyössä ja ennakkoluulottomalla asenteella.

”Projektissa kokeiltiin uusimpia teknologisia ratkaisuja, joista valittiin toimivimmat vaihtoehdot ja tarvittaessa rakennettiin niitä itse. Tietomallia käytettiin monipuolisesti ja osallistavasti läpi hankkeen asiakkaat huomioiden. Eri rakentamisen osa-aloja yhdistettiin laajamittaisesti tietomallinnuksen avulla”, tuomariston raportissa kerrotaan.

Lue lisää Granlundin roolista Tripla-hankkeesta ja suunnittelijoidemme kokemuksia ainutlaatuisen kaupunkikeskuksen suunnittelusta

Kuvassa Tripla rakentumassa, kuva: Auvo Takkinen, YIT.

Takaisin uutisiin

Jaa artikkeli

Haluatko kuulla lisää?