Hyppää sisältöön
Asuntomessutalon vähähiilisyyden arvioinnin tulokset

Asuntomessutalon vähähiilisyyden arvioinnin tulokset

2.7.2021 – Lohjan Asuntomessujen talojen hiilijalanjälkilaskenta tehtiin ympäristöministeriön päivitetyllä rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmällä. Arviointimenetelmällä tehtävä ilmastoselvitys auttaa rakentajaa tekemään hiilijalanjälkeä pienentäviä valintoja.

Aihepiiri
Vastuullisuus
Jaa

Ilmastonäkökulma ja ympäristöystävällisyys ovat merkittävä osa Lohjan Asuntomessuja, jonka messualue on rakennettu Hiidensalmeen Lohjanjärven rannalle. Granlund on laskenut asuntomessualueen talojen hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen. Laskennassa pilotoitiin ympäristöministeriön päivitettyä rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää, joka on osa maankäyttö- ja rakentamislain uudistusta. Asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä ja sen osana oleva vähähiilisyyden arviointimenetelmä ovat lausunnolla kesän 2021 aikana.

”Pääsimme ensimmäisinä testaamaan, kuinka päivitetty arviointimenetelmä toimii käytännössä rakennushankkeissa. Pystyimme projektin aikana sekä seuraamaan asuntomessurakennusten ilmastovaikutuksia että tuottamaan ympäristöministeriölle tietoa päivitetyn menetelmän selkeydestä ja toimivuudesta todellisissa kohteissa”, kertoo Granlundin hiilineutraaliusliiketoiminnasta vastaava Tytti Bruce-Hyrkäs.

Päästötavoitteiden tiukentuessa hiilijalanjäljen ohjaaminen on noussut entistä tärkeämmäksi. Rakentamisvaiheessa tehtävät päätökset määräävät rakennuksen aiheuttamat ilmastovaikutukset aina vuosikymmenien päähän, joten suunnitteluvaiheessa tulisi huomioida koko elinkaaren aikaiset vaikutukset. Siihen tähtää myös rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta.

”Asuntomessujen hiilijalanjälkilaskennan tavoitteena on ollut tietoisuuden kasvattaminen. Haluamme tehdä messukävijöille tutuksi rakennusten elinkaaritarkastelua ja tehdä hiilijalanjälkilaskentaa ymmärrettäväksi. Tulevaisuudessa idea on se, että jo rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa rakentaja pystyy tekemään hiilijalanjälkilaskennan avulla valintoja, jotka pienentävät hiilijalanjälkeä”, sanoo Jenna Kotilehto, joka toimii Lohjan asuntomessuilla CANEMURE-ilmastohankkeen projektivastaavana.

Tulevaisuudessa idea on se, että jo rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa rakentaja pystyy tekemään hiilijalanjälkilaskennan avulla valintoja, jotka pienentävät hiilijalanjälkeä.

Jenna Kotilehto, projektivastaava

Rakennuksen ilmastoselvitys: uudistettu arviointimenetelmä

Asuntomessukohteiden hiilijalanjälkilaskennan lähtötietona käytettiin rakennusten rakennuslupa-aineistoa ja rakennuttajilta saatuja lisätietoja. Rakennusten elinkaaren hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki määritettiin noudattaen päivitettyä arviointimenetelmää ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) rakentamisen päästötietokantaa. Hiilikädenjäljellä tarkoitetaan rakennuksen potentiaalisia positiivisia vaikutuksia, joita rakennuksella saattaa olla.

”Mahdollisimman kattavan elinkaariarvioinnin saavuttamiseksi täydensimme päästötietokannasta saatavia tietoja tuotekohtaisilla ympäristöselostetiedoilla siltä osin kuin tuotteet olivat tiedossa. Lisäksi täydensimme esimerkiksi elinkaaren lopun laskentaskenaarioita SYKE:n tietokannan ollessa vielä puutteellinen”, selventää Granlundin Anni Viitala.

Uutta ympäristöministeriön arviointimenetelmässä on muun muassa se, että rakennuksen ja rakennuspaikan hiilijalanjälki erotetaan toisistaan. Lisäksi laskennan tarkastelujakso on rakennuksen elinkaaren pituudesta riippumatta normitettu nyt 50 vuoteen, koska epävarmuuksien katsotaan kasvavan pidemmällä arviointijaksolla. Myös eloperäisten tuotteiden käsittely muuttuu. Niihin sitoutunut hiili voidaan uudessa menetelmäversiossa laskea hiilivarastoksi vain, mikäli tuotteet ovat kestävästi hoidetusta metsästä ja säilyvät rakennuksessa riittävän kauan eli vähintään 100 vuotta. Myös SYKE:n päästötietokannan mukaisten arvojen käyttö laskennassa vaikuttaa hiilijalanjäljen suuruuden lopputulokseen.

Ilmastoystävällinen rakentaminen korostuu Lohjan Asuntomessuilla

Asuntomessujen hiilijalanjälkilaskennan yhteydessä on myös pohdittu paljon sitä, miten tulokset saadaan havainnollistettua ymmärrettävästi. Laskennan tulokset on haluttu esittää mahdollisimman havainnollistavasti, että tavallinen omakotitalorakennuttaja pystyy hyödyntämään tietoja pohtiessaan omia valintojaan.

”Pyrimmepelkästään hiilidioksidiekvivalenteista puhumisen sijaan vertaamaan lukuja muihin arjen päästölähteisiin, kuten liikenteeseen. Esimerkiksi Hiidensalmen keskimääräinen pientalo tuottaa yhtä paljon kasvihuonekaasupäästöjä kuin jos autolla ajaisi maailman ympäri 17 kertaa”, Jenna Kotilehto kuvailee.

Ilmastonäkökulma on ollut mukana Lohjan asuntomessualueen suunnittelussa alusta saakka. Hiidensalmen monissa asuntomessutaloissa on kiinnitetty paljon huomiota energiatehokkuuteen. ”Lähes kaikissa pientaloissa on lämpöpumppuratkaisuja ja noin puolessa kohteissa on aurinkopaneelit. Alueen kerrostalokohteet on liitetty paikalliseen kaukolämpöverkkoon”, Kotilehto kertoo.

Hiilijalanjälkilaskennan ja energiatehokkuuteen panostamisen ohella vastuullinen asuinrakentaminen näkyy myös muun muassa uusiutuvissa ja kierrätetyissä rakennusmateriaaleissa. Asumisen ympäristöystävällisyyteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota.

”Ympäristöministeriön taholta tuleva ohjaus mahdollistaa markkinan muutosta ja pakottaa rakennuttajat tuottamaan tietoa päästöistä. Uskon kuitenkin, että muutosta tulee tapahtumaan myös siksi, että yksittäiset ihmiset ovat heräämässä asiaan”, Bruce-Hyrkäs toteaa.

Tutkimus: hiilineutraalius ei tee asuntorakentamisesta kalliimpaa

Yleinen uskomus on, että pienempi hiilijalanjälki nostaa asuntorakentamisen kustannuksia. Granlundin toteuttama tuore tutkimus kumoaa tämän sitkeän myytin.

Lohjan kaupungin ja Ympäristöministeriön toimeksiannosta tehty Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmän testaus 2021 tuo uutta tieota asiaan. Ilmastoystävällisempi asuntorakentaminen on mahdollista nykyisillä tai jopa nykyistä matalammilla rakennuksen elinkaarikustannuksilla.

Haluatko kuulla lisää?

Tytti Bruce-Hyrkäs

Vastuullisuusliiketoiminnan kehitysjohtaja
Granlund Oy

Anni Viitala

Ryhmäpäällikkö, kestävä rakentaminen
Granlund Oy

Lue muita blogejamme

Mitä kiristyvät vastuullisuusvaatimukset edellyttävät kiinteistöjen ylläpitopalveluilta?

10.05.2024 – Jatkossa kiinteistöjen ylläpitopalveluja tarjoavilta yrityksiltä edellytetään kestävien käytäntöjen kehittämistä ja avointa viestintää.

Blogi

Ilmastonmuutos kurittaa kiinteistöjä

22.04.2024 – Ilmastonmuutos on valitettava tosiasia, eikä sen seurauksilta voi välttyä: realisoituvat ilmastoriskit näkyvät meillä jo nyt – ja lisää on luvassa.…

Blogi

”Kaikkia pikkasen harmitti” – venyvä läpimenoaika on liian tuttu ilmiö

04.04.2024 – Kun seurasin sivusta pieleen mennyttä katkaisijoiden vaihtoa erään teollisuuslaitoksen muuntamorakennuksessa, mieleeni tuli vanha sanonta: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tässä…

Blogi

Energiatodistus, E-lukulaskelma, rakennusluvan energiaselvitys – mikä tarvitaan milloinkin?

22.02.2024 – Kestävän rakentamisen ryhmäpäällikkö Panu Rautio selventää alan terminologiaa. Mihin E-luku perustuu ja miksi juuri sillä mitataan rakennusten energiatehokkuutta? Millaisilla toimenpiteillä…

Blogi

Kestävien ratkaisujen kehittäminen laajenee kiinteistöistä kortteleihin

06.02.2024 – Kaiken kehitystoiminnan ytimessä ovat tällä hetkellä ilmastonmuutoksen vastaiset toimet. Meidän on löydettävä uusia päästövähennyskeinoja.

Blogi

Suurin osa kiinteistöalan tietojärjestelmistä on vanhentuneita

31.01.2024 – Kiinteistöalan tietojärjestelmät ovat usein vanhentuneita, eivätkä vastaa tämän päivän vaatimuksiin. Vanhentuneet järjestelmät aiheuttavat pulmia kaikille, jotka tarvitsevat ajantasaista ja luotettavaa…

Blogi

Tunnetko jo energiayhteisöjen monet mahdollisuudet?

22.11.2023 – Energiantuottajien ja -kuluttajien yhteenliittymät eli energiayhteisöt tuottavat suuria taloudellisia hyötyjä. Erityisesti asiakkaitamme kiinnostaa vihreän sähkön jakamistalous.

Blogi

Mitä tilojen toimivuuskysely kertoo terveydenhuollon tilojen käyttäjätyytyväisyydestä?

10.11.2023 – Terveydenhoidon rakennusprojekteille tehdään valmistumisen jälkeen taloudellinen loppuselvitys, mutta olisiko tarpeen toteuttaa myös toiminnallinen loppuselvitys? Vain kysymällä selviää, ovatko käyttäjät tyytyväisiä…

Blogi

Missä vaiheessa hiilijalanjälkilaskenta kannattaa tehdä?

30.10.2023 – Tiedätkö, missä vaiheessa ja miten usein hiilijalanjälkilaskentaa pitäisi rakennushankkeessa tehdä? Hiiliohjaus on parhaimmillaan prosessi, joka tuottaa dataa myös seuraavia hankkeita…

Blogi

Yritysten päästövähennystavoitteet vaativat enemmän myös hiilijalanjälkilaskennalta

24.10.2023 – Yritystason hiilijalanjälkilaskenta alkaa olla monelle jo arkipäivää, mutta päästöraportoinnin vaatimukset kasvavat koko ajan. Ihannetapauksessa hiilijalanjälkilaskenta tukee liiketoimintojen ja tuotteiden päästövaikutusten…

Blogi

Tilaa uutiskirjeemme

Ole ensimmäisten joukossa kuulemassa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.

Mitä tietoa etsit?