Hyppää sisältöön
Valaistus- ja AV-vinkit onnistuneeseen etäpalaveriin

Valaistus- ja AV-vinkit onnistuneeseen etäpalaveriin

9.11.2020 – Etäpalaverit ovat yleistyneet vauhdilla, ja samalla niin yrityksissä kuin kotitoimistoissa on törmätty kuvanlaadun, äänen ja valaistuksen haasteisiin. Granlundin valaistuksen ja audiovisuaalisen suunnittelun asiantuntijat kertovat, miten valitaan oikeanlainen etäneuvottelutila ja sen käyttöä tukeva tekniikka.

Aihepiiri
Data ja digitalisaatio
Jaa

Yrityksen imago tai asiantuntijan henkilöbrändi on yhä useammin kiinni siitä, minkälaisen kuvan annamme etänä. Granlundin AV-järjestelmien asiantuntija Arttu Harjula korostaa tilan hyvän akustiikan ja valaistuksen merkitystä. ”Laadukas kamera- ja mikrofonitekniikka toimii parhaiten, kun tilan perusasiat ovat kunnossa.”

Etäkokoustila valitaan akustiikan ja työrauhan ehdoilla

AV-suunnittelijat suosittelevat valitsemaan etäkokouksiin käytettävän tilan alusta asti huolella. Silloin työskentely ei häiriinny lähellä sijaitsevan kahvihuoneen äänistä tai liikenteen melusta. Lisäksi on tiloja, joista ääni ei saa vuotaa ulos tai muihin tiloihin ikkunoiden tai tekniikkakanavien kautta.

”Äänieristystä voidaan aina parantaa, mutta mikään mikrofonitekniikka ei muuta huonoa akustiikkaa hyväksi”, korostaa AV-suunnittelija Valtteri Mastola. ”Jos tilassa kaikuu ja puhe kuuluu epäselvästi, äänenvoimakkuuden nostaminen ei auta.”

Tilan kaikua voidaan vähentää pintoja pehmentämällä, esimerkiksi matoilla. Suuren pöydän tai lasiseinien vaikutusta akustiikkaan on vaikea hillitä, ja vahingossa saatetaan vaimentaa puheen kannalta olennaiset ylemmät keskitaajuudet. Samat haasteet koskevat häiriöääniä, joita pöytämikrofonit poimivat helposti.

”Olennaisinta on etsiä ja korjata huonon akustiikan tai häiriöäänien juurisyy”, Mastola sanoo. ”On paljon järkevämpää korjata vaikkapa IV-koneen aiheuttama sirinä kuin ostaa tilaan uutta turhaa tekniikkaa.”

Valaistuksen värilämpötilan säätö lisää tilan muuntojoustavuutta

Etäpalaverin valaistus toimii parhaiten useampaa valaisutapaa yhdistämällä. Yleisvalaistus luo tilaan kolmiulotteisen vaikutelman. ”Yleisvalaisimet kannattaa sijoittaa lähelle seinustoja, jolloin valo heijastuu tasaisesti seinistä ja katosta”, neuvoo Granlundin valaistussuunnittelun asiantuntija Jukka Huttunen.

Tyypillisiä virheitä on taustavalaistuksen unohtuminen. Hämärässä tilassa kuvanlaatu on heikko, valo tulee väärästä suunnasta tai hukkuu liian tummiin seiniin. Taustaksi kannattaakin valita rauhallinen ja neutraalin värinen pinta. ”Vaaleansininen toimii hyvin, tai kotitoimistossa voi käyttää apuna digitaalisia taustakuvia.”

Valoa ei pitäisi koskaan suunnata kameraan päin kuvattavien ihmisten takaa tai sivulta. ”Se jättää kasvot varjoon, ja tausta voi ylivalottua”, Huttunen sanoo. Siksi etäpalavereissa tarvitaan paljon suoraa ja epäsuoraa valoa kameran takaa kohti puhujia. ”Pikaratkaisuksi kelpaavat hyvin jalustalliset studiovalot.”

Huttunen neuvoo välttämään häikäiseviä pintakirkkaita valoja. Parempi valinta on diffuuserilla hajotettu valo, joka poistaa kuvan rakeisuutta ja saa puhujat näkymään selvästi. ”Kontrastia ja kasvojen ilmeiden näkyvyyttä saadaan parannettua yläpuolisella kohdevalaistuksella.” Keinovalaistuksen mahdollista välkkymistä kuvassa voidaan vähentää käyttämällä valaisimissa niin sanottuja flicker free -liitäntälaitteita.

”Etäpalaverissa kaikkien valonlähteiden pitäisi olla värilämpötilaltaan samanlaisia, mielellään viileitä eli päivänvalon kaltaisia”, Huttunen sanoo. Lämmin valo toimii lähikokouksissa, mutta videokuvassa se voi tehdä ihon luonnottoman väriseksi. Myös kamera säädetään samoihin valaistusasetuksiin.

Värilämpötilan digitaalisella ohjauksella valaistuksen värisävy voidaan säätää täsmälleen halutunlaiseksi. ”Kun valaistus on ohjattua, värilämpötilaa ja eri valaisinryhmien välisiä painotuksia säädetään sen mukaan, onko tila lähi- vai etäpalaverikäytössä”, Huttunen sanoo. ”Samalla tehostetaan tilan muuntojoustavuutta.”

Paras lopputulos syntyy, kun kamerat ja valaistus optimoidaan yhdessä. Kamera sijoitetaan valonlähteen eteen, kuten ikkunaseinän puolelle. Jos tilassa on useita kameroita, ne asetetaan samalle puolelle tilan keskilinjaa. ”Onhan häiritsevää, jos kameran kuvakulma vaihtuu 180 astetta tai samaa ihmistä kuvataan eri puolilta.”

Millainen mikrofoni valitaan eri tiloihin?

Mikrofonin valinnassa ja sijoittelussa ratkaisee ihmisten määrä. ”Kotitoimiston tärkein hankinta on laadukas pöytämikrofoni tai headset, jossa mikrofoni asettuu puhujan suun eteen”, Harjula sanoo. Silloin vältetään esimerkiksi näppäimistön äänien kuuluminen. Pöytämikrofoni toimii parhaiten tilassa, jossa ei kaiu. Liian suuressa tilassa kaukana istuvan ääni voi hukkua etualalta tuleviin häiriöääniin, kuten paperien rapinaan.

Avaraan tilaan sopii parhaiten keilaava kattomikrofoni, joka sisältää useita kapselimikrofoneja. Jokainen niistä osoittaa eri suuntaan ja aktivoituu puheesta. ”Näin vältetään usean mikrofonin aiheuttama äänten kakofonia”, Harjula toteaa. Mikään kamera-mikrofoniyhdistelmä ei toimi kaikissa tiloissa. ”Tekniikka pitää testata ennen käyttöä. Mikrofonien äänitasot, kameran valotus ja valaistus säädetään tilakohtaisesti.”

Arttu Harjula

Ryhmäpäällikkö, AV-järjestelmät
Granlund Oy

Valtteri Mastola

AV-suunnittelija
Granlund Oy

Jukka Huttunen

Projektipäällikkö
Granlund Oy

Näin laskemme hiilikädenjälkeämme

18.04.2023 – Kun autamme asiakkaitamme pienentämään hiilijalanjälkeään, kasvatamme omaa hiilikädenjälkeämme. Laskemme hiilikädenjälkeämme tutkimustietoon perustuvalla mallilla.

Blogi

Rakennus kuntoremonttiin?

14.04.2023 – 1960–1980-lukujen rakennukset – siinä missä ihmisetkin – saattavat kaivata pientä kuntoremonttia. Keski-ikäinen rakennetekniikan asiantuntija lähti tapamaan ikätovereitaan.

Blogi

Rakennushankkeen vastuullisuus on kokonaisuuden hallintaa

30.03.2023 – Rakennushankkeelta vaadittava vastuullisuuspaletti on tänä päivänä laaja. Energiatehokkuuden ja sisäolosuhteiden lisäksi on otettava huomioon muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja pian…

Blogi

LVI-suunnittelun pelikentillä

09.02.2023 – LVI-suunnittelija Tero Hietala kävi luokkakokouksessa. Tilanne pisti miettimään omaan työtä. ”Tuskin monikaan haaveilee pienenä LVI-suunnittelijan ammatista, mutta olen löytänyt siitä…

Blogi

Hiilikädenjäljen laskemiseen tarvitaan yhteisiä käytäntöjä

09.02.2023 – Hiilikädenjäljen tavoitteena on osoittaa yksilöiden ja yritysten tuottamia positiivisia ympäristövaikutuksia asiakkaille tai koko yhteiskunnalle.

Blogi
Ulla Nykter, Granlund

EU-taksonomiaa ei kannata jättää huomiotta

13.01.2023 – EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmällä eli taksonomialla on vaikutusta rakennushankkeisiin. Taksonomian kriteerit on hyvä ottaa huomioon jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.

Blogi
Jari Innanen, Granlund

Datakeskusten hukkalämpöä tulisi kierrättää enemmän kaukolämpöverkkoon

11.01.2023 – Energiatehokkaasti rakennetut datakeskukset ovat osa sähköverkon tehoreserviä. Kun datakeskukset hyödyntävät omana energialähteenään uusiutuvia energiamuotoja, voidaan pienentää myös hiilidioksidipäästöjä.

Blogi

Suuren yrityksen energiakatselmus – pakollinen paha vai pelastusrengas

12.10.2022 – Suuren yrityksen energiakatselmus on tehokas tapa selvittää oman yrityksen energiatehokkuuden taso. Kun toimeen tartutaan nyt, ennätyskorkeat energiahinnat hirvittävät selvästi vähemmän.

Blogi

Lopetetaanko energian haaskaus?

27.09.2022 – Jokohan Suomen kiinteistöissä oltaisiin nyt valmiita tekemään järkeviä ja kannattavia energiansäästötoimia, jotka eivät vaadi isoja investointeja?

Blogi

Miksi 4D-aikataulutus kannattaa rakennushankkeessa? Tässä 3 syytä!

20.09.2022 – Kaikki rakennusalalla tietävät tunteen, kun hankkeen kustannukset ja aikataulu alkavat karkaamaan käsistä, hanke on myöhässä ja syiden etsiminen alkaa. Tilanne…

Blogi

Mitä tietoa etsit?