Visiosta todellisuuteen – mistä aidosti älykäs rakennus koostuu?
25.10.2021 – Älykkään rakennuksen toteutusta ei kannata jättää puolitiehen. Yksittäisten digiratkaisujen sijaan on rakennettava kokonaisuus, josta hyötyvät niin kiinteistön omistaja kuin käyttäjätkin.
Älykkäistä rakennuksista on haaveiltu ja puhuttu pitkään, mutta nyt meillä on myös kaikki edellytykset niiden toteuttamiselle. Kiinteistöjen digitaalisia laitteita, järjestelmiä ja palveluja on markkinoilla enemmän kuin koskaan. Erilaiset ratkaisut on myös mahdollista laittaa keskustelemaan tehokkaasti keskenään, jolloin data liikkuu ja järjestelmät saadaan integroitua toisiinsa.
Älykäs digitekniikka, koneoppiminen ja massadata ovat vihdoin jalkautumassa rakennus- ja kiinteistöalallekin. Lisävauhtia muutokselle antaa vastuullisuusajattelu, sillä älykkään teknologian avulla voimme tehostaa merkittävästi rakennusten energian käyttöä ja vähentää näin päästöjä.
Myös käyttöön ja ylläpitoon saadaan lisää kustannustehokkuutta, kun toimintaa johdetaan tiedolla uusien digitaalisten työkalujen avulla.
Älykästä kiinteistöä ei suunnitella teknologian ehdoilla
Kiinteistöjen käyttäjillä on lukuisia ideoita kiinteistön toiminnallisuuksista, jotka lisäisivät viihtyisyyttä ja tekisivät työstä entistä sujuvampaa. Aina toiveita ei voida kuitenkaan toteuttaa, sillä esteeksi saattavat nousta teknisten järjestelmien laajat integroinnit tai edellytykset digitaaliselle ekosysteemille.
Onnistunut lopputulos edellyttäisi, että rakennuksen suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa digitaalisen kokonaisuuden hahmottaminen ja ratkaisujen määrittely olisi vastuutettu taholle, jolla on riittävä osaaminen ja resurssit kokonaisuuden johtamiseen.
Valitettavasti tällainen vastuutaho usein puuttuu. Tämä johtaa siihen, että kiinteistön omistajan ja käyttäjien tarpeita ei ole kartoitettu suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa, jolloin selkeät toiminnalliset tavoitteet älykkään ratkaisun toteuttamiselle puuttuvat.
Olivatpa älykkäässä kiinteistössä hyödynnettävät teknologiset ratkaisut sitten mitkä tahansa, ne tulisi suunnitella aina liiketoimintalähtöisesti – ei tekniikan tai digitaalisten järjestelmien ehdoilla.
Parhaimmillaan data hyödyttää kaikkia
Granlund on laatinut rakennusyhtiö YIT:n kanssa suunnitteluohjeen, jonka avulla YIT:n kehittämä älykkään rakennuksen konsepti viedään tehokkaasti käytäntöön suunnittelusta ja ylläpitoon saakka. Pilottihankkeena on ollut Helsingin Vallilaan avattu Workery + -työskentelytila, jossa energiankulutukseen ja olosuhteisiin liittyvän datan lisäksi anturit keräävät tietoa esimerkiksi ihmisten liikkumisesta toimistotilan sisällä.
Tilan käyttäjä voi hyödyntää dataa varaamalla matkapuhelimensa sovelluksella vapaan työpisteen, kokoustilan tai ilmoittaa paikallaolosta. Dataa hyödynnetään tehokkaasti myös kiinteistöjohtamisessa. Kaikki oleellinen tieto energian käytöstä, kunnossapidosta ja huoltotoiminnasta on nopeasti saatavilla älykkään ylläpidon johtamisen ohjelmiston kautta.
Uusi kilpailuvaltti kiinteistömarkkinoilla
Aidosti viisas kiinteistö on jatkossa entistä suurempi kilpailuvaltti, sillä kiinteistönomistajien on vastattava uudenlaisiin työnteon tarpeisiin. Siksi rakennushankkeissa kannattaa lähteä hyvissä ajoin selvittämään, millaisia tarpeita rakennuksen tulevilla käyttäjillä on digitaalisten ratkaisujen suhteen.
Keskeinen kysymys kuuluu, miten kokonaisuus saadaan palvelemaan mahdollisimman hyvin käyttäjien hyvinvointia ja liiketoiminnan tavoitteita. Kun toiminnalliset tavoitteet ja tarpeet on määritelty, rakennushankkeen osaksi tarvitaan oma hanke digitaalisen kokonaisuuden toteuttamiseen – tiiviissä yhteistyössä hankkeen muiden osapuolten kanssa.
Digitaalisessa kokonaisuudessa yhteen sovitettavia asioita on paljon. Hankkeessa on huomioitava osapuolten tehtävät ja vastuut hankinnoista ylläpitoon. Lisäksi on integroitava toisiinsa erilaiset tieto- ja talotekniset ratkaisut ja data-alustat.
Onnistuminen edellyttää, että hankkeeseen kiinnitetään riittävän aikaisin taho, joka kykenee kokoamaan pitkästä arvoketjusta ja pirstaleisesta markkinasta toteutuskelpoisen kokonaisuuden.
Kaikki hyötyvät aidosti viisaasta kiinteistöstä
Paljosta puheesta huolimatta oikeasti älykkäät rakennukset ovat edelleen harvinaisuuksia, sillä yksittäiset ja erillään toimivat digitaaliset ratkaisut eivät tee kiinteistöstä vielä älykästä.
Kiinteistösijoittajat ja omistajat ovat avainasemassa. Heidän tehtävänsä on nostaa rimaa ja panostaa aidosti älykkäisiin kokonaisratkaisuihin. Myös kiinteistökäyttäjien tulisi vaatia liiketoimintaa aidosti tukevaa digitaalisuutta.
Intressi on yhteinen, sillä rakennuksen digitaalisilla omaisuuksilla on hyvin toteutettuna merkittävä taloudellinen arvo. Niillä voidaan parantaa huomattavasti tuottavuutta tai nostaa kiinteistön arvoa. Se tarkoittaa matalampia kustannuksia, nopeampia aikatauluja, parempaa laatua ja käyttäjää paremmin palvelevia kiinteistöjä.
Juttu on julkaistu alun perin Kauppalehden kumppanisisältönä 25.10.2021.
Haluatko kuulla lisää?
Jukka Karhu
Ville Reinikainen
Lue muita blogejamme
Näin laskemme hiilikädenjälkeämme
18.04.2023 – Kun autamme asiakkaitamme pienentämään hiilijalanjälkeään, kasvatamme omaa hiilikädenjälkeämme. Laskemme hiilikädenjälkeämme tutkimustietoon perustuvalla mallilla.
Rakennus kuntoremonttiin?
14.04.2023 – 1960–1980-lukujen rakennukset – siinä missä ihmisetkin – saattavat kaivata pientä kuntoremonttia. Keski-ikäinen rakennetekniikan asiantuntija lähti tapamaan ikätovereitaan.
Rakennushankkeen vastuullisuus on kokonaisuuden hallintaa
30.03.2023 – Rakennushankkeelta vaadittava vastuullisuuspaletti on tänä päivänä laaja. Energiatehokkuuden ja sisäolosuhteiden lisäksi on otettava huomioon muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja pian…
LVI-suunnittelun pelikentillä
09.02.2023 – LVI-suunnittelija Tero Hietala kävi luokkakokouksessa. Tilanne pisti miettimään omaan työtä. ”Tuskin monikaan haaveilee pienenä LVI-suunnittelijan ammatista, mutta olen löytänyt siitä…
Hiilikädenjäljen määrittämiseen ja laskemiseen tarvitaan yhteisiä käytäntöjä
09.02.2023 – Hiilikädenjäljen tavoitteena on osoittaa yksilöiden ja yritysten tuottamia positiivisia ympäristövaikutuksia asiakkaille tai koko yhteiskunnalle.
EU-taksonomiaa ei kannata jättää huomiotta
13.01.2023 – EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmällä eli taksonomialla on vaikutusta rakennushankkeisiin. Taksonomian kriteerit on hyvä ottaa huomioon jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.
Datakeskusten hukkalämpöä tulisi kierrättää enemmän kaukolämpöverkkoon
11.01.2023 – Energiatehokkaasti rakennetut datakeskukset ovat osa sähköverkon tehoreserviä. Kun datakeskukset hyödyntävät omana energialähteenään uusiutuvia energiamuotoja, voidaan pienentää myös hiilidioksidipäästöjä.
Suuren yrityksen energiakatselmus – pakollinen paha vai pelastusrengas?
12.10.2022 – Suuren yrityksen energiakatselmus on tehokas tapa selvittää oman yrityksen energiatehokkuuden taso. Kun toimeen tartutaan nyt, ennätyskorkeat energiahinnat hirvittävät selvästi vähemmän.
Lopetetaanko energian haaskaus?
27.09.2022 – Jokohan Suomen kiinteistöissä oltaisiin nyt valmiita tekemään järkeviä ja kannattavia energiansäästötoimia, jotka eivät vaadi isoja investointeja?
Miksi 4D-aikataulutus kannattaa rakennushankkeessa? Tässä 3 isoa syytä!
20.09.2022 – Kaikki rakennusalalla tietävät tunteen, kun hankkeen kustannukset ja aikataulu alkavat karkaamaan käsistä, hanke on myöhässä ja syiden etsiminen alkaa. Tilanne…
Tilaa uutiskirjeemme
Ole ensimmäisten joukossa kuulemassa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.
