Hyppää sisältöön
Vuonna 2021 KiRa-alan vastuullisuus otti ison harppauksen eteenpäin

Vuonna 2021 KiRa-alan vastuullisuus otti ison harppauksen eteenpäin

3.3.2022 – Kiinteistö- ja rakennusalan vastuullisuusmurros sai viime vuonna vauhtia. Nopeasti kasvavia trendejä ovat EU-taksonomia ja rahoitusalan kiinnostus. Konkreettiseksi toiminnaksi muuttuvat hiilineutraaliustavoitteet ja vastuullisuuden huomioiminen aiempaa laajemmin. Muuttunut maailman tilanne nostaa vihreän siirtymän entistä tärkeämpään rooliin.

Aihepiiri
Tuottavuus, Vastuullisuus
Jaa

Vähähiilisyys ja vastuullisuus ovat nousseet kiinteistö- ja rakennusalalla sivuroolista liiketoiminnan edellytykseksi. Ilmastovastuu on päässyt mukaan strategisiin tavoitteisiin, ja nämä otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa. Kehityksestä jääminen alkaa olla liiketoimintariski, jota epävakaa maailman tilanne korostaa entisestään. Vihreä siirtymä auttaa lisäämään omavaraisuutta ja suojaamaan kiinteistöliiketoimintaa maailmantilanteen heittelyltä.

ESG-tavoitteet ohjaavat osake- ja kiinteistökauppaa

Yksi vuoden 2021 suurimmista muutoksista oli rahan siirtyminen vastuullisuus- eli  ESG-luokiteltuihin kohteisiin (Environmental, Social ja Governance). Osakekaupassa sijoitusten määrä vastuulliseksi luokiteltuihin sijoituskohteisiin kaksinkertaistui, ja ennusteiden mukaan vuonna 2025 jo kolmasosa kaikesta sijoitetusta rahasta on sijoitettu vihreiksi määriteltyihin kohteisiin. Koko rahoitusalaa koskeva muutos näkyy selvästi myös kiinteistö- ja rakennusalalla.

Toisin kuin on tähän asti luultu, muutos ulottuu myös kuluttajien kiinteistökauppaan. Danske Bankin tutkimuksen mukaan asuntojen omistajista 70 prosenttia sanoo ympäristötekijöiden vaikuttavan hintaan, jonka he ovat valmiita asunnosta maksamaan.

EU-taksonomia loi sijoituskohteiden kestävyyskriteerit

Joulun alla 2021 hyväksyttiin EU-tason kriteerit sille, miten sijoitustuotteiden ympäristökestävyyttä arvioidaan. EU-taksonomian vaatimukset kahden ensimmäisen tavoitteen – ilmastonmuutoksen torjunnan ja sopeutumisen osalta – astuivat voimaan 2022 alussa. Jo ensi vuoden alussa kaikkien yli 500 hengen pörssiyhtiöiden on raportoitava, miten suuri osa liiketoiminnasta täyttää taksonomian vaatimukset. Finanssialaa vastaava vaatimus koskee 2024 alusta lähtien.

KiRa-alalle EU-taksonomia luo paineita tuottaa läpinäkyvää tietoa rakennushankkeiden ja kiinteistöjen vastuullisuudesta. Tämä tulee todennäköisesti vaikuttamaan niin kiinteistöjen arvoon, likviditeettiin kuin rahoitukseenkin. Edelläkävijänä taksonomian käyttöönotossa toimii muun muassa YIT, jonka kanssa aloitimme konsernitason taksonomiaohjauksen kehittämisen ja useita pilottikohteita syksyllä 2021.

Kiinteistöportfoliotason taksonomia-analyyseja teimme mm. kiinteistösijoitusyhtiö Antiloopin kiinteistökannassa kehittämäämme AI-taksonomia -työkalua hyödyntäen. Tämä paljastaa, mitä taksonomian mukaisuuden saavuttaminen vaatii sekä mitkä ovat optimaaliset keinot taksonomianmukaisuuden saavuttamiseen ja portfolio-ohjaukseen. Osallistuimme myös alan osaamisen kehittämiseen järjestämällä aiheesta kaksi webinaaria.

Mitä hiilineutraalius vaatii?

Kiinteistönomistajien omat hiilineutraaliustavoitteet yleistyivät viime vuonna, ja edelläkävijät tähtäävät hiilineutraaliudessa jo vuoteen 2025. Samalla vaatimukset tavoitteiden läpinäkyvyydelle, huomioitavien asioiden laajuudelle ja uskottavuudelle kasvavat. Tavoitteiden taustalla on oltava uskottava päästövähennyspolku ja toimet on pystyttävä viemään käytäntöön. Tässä hyvä työkalu ovat hiilineutraaliustiekartat, joita toteutimmekin lukuisille asiakkaille.

Samanaikaisesti alalla kaivataan kaikille yhteisiä pelisääntöjä siitä, millainen on esimerkiksi hiilineutraali rakennus. Olimme konsulttina laatimassa Green Building Council Finlandille Hiilineutraali rakennus -ohjetta, joka luo kaikille yhteiset pelisäännöt rakennushankkeiden hiilineutraaliuden tavoitteluun ja hiilineutraaliusväitteiden esittämiseen. Ohje siirtyi vuoden 2021 alusta pilotointiin, jossa olemme mukana sekä pilotointia ohjaamassa, että useiden rakennushankkeiden kautta.

Toinen vastauksemme hiilineutraaliuden ympärillä käytyyn keskusteluun on ohje vapaaehtoisten päästökompensaatioiden toteuttamiseen vastuullisesti. On ensisijaista, että päästöjä pystytään vähentämään, mutta nollaan pääseminen ei ole useimmille mahdollista ainakaan heti. Tällöin ilmastonmuutoksen torjuntaa voidaan nopeuttaa kompensoimalla päästöjä muualla. Ohjeella pyritään varmistamaan, että jos päästökompensaatioita käytetään, ne johtavat aidosti päästövähennyksiin.

Hiilijalanjälkeä ohjataan rakennuksen koko elinkaarella

Rakennushankkeiden hiilijalanjäljen ohjauksessa selkeänä trendinä on siirtyä käytön energiankulutuksen ohjauksesta kohti koko elinkaaren ilmastovaikutuksia, jolloin käytön energiankulutuksen päästöjen lisäksi huomioidaan rakennuksen koko elinkaaren ilmastovaikutukset. Tämä tarkoittaa niin materiaalien valmistuksessa ja toimitusketjuissa, ylläpidossa kuin elinkaaren lopussa syntyviä päästöjä.

Ympäristöministeriön tavoitteena on tuoda rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjäljen arviointi ja ohjaus osaksi rakennusalan säätelyä osana rakentamislain uudistusta. Tavoite on, että vuoteen 2025 mennessä kaikilta uudiskohteita ja rakennusluvan vaativilta korjauksilta vaaditaan ilmastoselvitys, ja lisäksi uudiskohteille on asetettu vaatimustasot päästöille. Vuonna 2021 uudistuksesta olivat lausuntokierroksella tekniset vaatimukset sisältävä luonnos Maankäyttö- ja kaavoituslaista, asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä ja siihen liittyvä arviointimenetelmä, jota testasimme ensimmäisenä Suomessa asuntomessukohteissamme.

Rakennusala ei ole kuitenkaan jäänyt odottamaan lainsäädännön valmistumista. Laskennan lisäksi hankkeissa on yhä useammin kunnianhimoisia hiilitavoitteita, joita ohjataan läpi hankkeen. Yhä useammin koko elinkaaren päästöt ovat myös mukana hiilineutraaliustavoitteessa, ja tähän kannustaa myös Green Building Councilin Net Zero Carbon -sitoumus, joka päivittyi 2021 huomioimaan koko elinkaaren vaikutukset.

Digitalisaatio helpottaa laajenevien vastuullisuustavoitteiden hallintaa

Hiilijalanjäljen ja taksonomian lisäksi KiRa-alan vastuullisuus nähdään aiempaa laajemmin. Huomiota kiinnitetään yhä useammin esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, hiilikädenjälkeen, luonnon biodiversiteettiin ja kiertotalouteen. Koko ajan kasvavat ja monimutkaistuvat vastuullisuustavoitteet ja raportointivelvollisuudet luovat tarpeen uusille datapohjaisille työkaluille, jotka mahdollistavat rakennushankkeiden ja kiinteistökannan vastuullisuus-tavoitteiden tietoon perustuvan ohjauksen.

Kehitimmekin vuoden aikana digitaalisia ratkaisuja, joilla datavirtoja hallitaan tehokkaasti kiinteistön koko elinkaarella, ja jotka mahdollistavat optimaalisten ratkaisujen löytämisen. Hyvä esimerkki ovat AI-taksonomia ja -hiili -työkalumme, jotka mahdollistavat optimaalisten hiilineutraaliustoimenpiteiden tunnistamisen kiinteistökannasta tekoälyä hyödyntäen.  

Haluatko keskustella lisää? Ota yhteyttä

Tytti Bruce-Hyrkäs

Liiketoiminnan kehitysjohtaja
Granlund Oy

Lue lisää blogejamme

Näin laskemme hiilikädenjälkeämme

18.04.2023 – Kun autamme asiakkaitamme pienentämään hiilijalanjälkeään, kasvatamme omaa hiilikädenjälkeämme. Laskemme hiilikädenjälkeämme tutkimustietoon perustuvalla mallilla.

Blogi

Rakennus kuntoremonttiin?

14.04.2023 – 1960–1980-lukujen rakennukset – siinä missä ihmisetkin – saattavat kaivata pientä kuntoremonttia. Keski-ikäinen rakennetekniikan asiantuntija lähti tapamaan ikätovereitaan.

Blogi

Rakennushankkeen vastuullisuus on kokonaisuuden hallintaa

30.03.2023 – Rakennushankkeelta vaadittava vastuullisuuspaletti on tänä päivänä laaja. Energiatehokkuuden ja sisäolosuhteiden lisäksi on otettava huomioon muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja pian…

Blogi

LVI-suunnittelun pelikentillä

09.02.2023 – LVI-suunnittelija Tero Hietala kävi luokkakokouksessa. Tilanne pisti miettimään omaan työtä. ”Tuskin monikaan haaveilee pienenä LVI-suunnittelijan ammatista, mutta olen löytänyt siitä…

Blogi

Hiilikädenjäljen laskemiseen tarvitaan yhteisiä käytäntöjä

09.02.2023 – Hiilikädenjäljen tavoitteena on osoittaa yksilöiden ja yritysten tuottamia positiivisia ympäristövaikutuksia asiakkaille tai koko yhteiskunnalle.

Blogi
Ulla Nykter, Granlund

EU-taksonomiaa ei kannata jättää huomiotta

13.01.2023 – EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmällä eli taksonomialla on vaikutusta rakennushankkeisiin. Taksonomian kriteerit on hyvä ottaa huomioon jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.

Blogi
Jari Innanen, Granlund

Datakeskusten hukkalämpöä tulisi kierrättää enemmän kaukolämpöverkkoon

11.01.2023 – Energiatehokkaasti rakennetut datakeskukset ovat osa sähköverkon tehoreserviä. Kun datakeskukset hyödyntävät omana energialähteenään uusiutuvia energiamuotoja, voidaan pienentää myös hiilidioksidipäästöjä.

Blogi

Suuren yrityksen energiakatselmus – pakollinen paha vai pelastusrengas

12.10.2022 – Suuren yrityksen energiakatselmus on tehokas tapa selvittää oman yrityksen energiatehokkuuden taso. Kun toimeen tartutaan nyt, ennätyskorkeat energiahinnat hirvittävät selvästi vähemmän.

Blogi

Lopetetaanko energian haaskaus?

27.09.2022 – Jokohan Suomen kiinteistöissä oltaisiin nyt valmiita tekemään järkeviä ja kannattavia energiansäästötoimia, jotka eivät vaadi isoja investointeja?

Blogi

Miksi 4D-aikataulutus kannattaa rakennushankkeessa? Tässä 3 syytä!

20.09.2022 – Kaikki rakennusalalla tietävät tunteen, kun hankkeen kustannukset ja aikataulu alkavat karkaamaan käsistä, hanke on myöhässä ja syiden etsiminen alkaa. Tilanne…

Blogi

Haluatko lisätietoa tai jättää tarjouspyynnön?

Kerro meille millaista lisätietoa tarvitset tai lähetä tarjouspyyntö. Olemme pian yhteydessä sinuun.

Löydä Granlund-yhteyshenkilö paikkakunnallasi

Mitä tietoa etsit?