Hyppää sisältöön
Yritysten päästövähennystavoitteet vaativat enemmän myös hiilijalanjälkilaskennalta

Yritysten päästövähennystavoitteet vaativat enemmän myös hiilijalanjälkilaskennalta

24.10.2023 – Yritystason hiilijalanjälkilaskenta alkaa olla monelle jo arkipäivää, mutta päästöraportoinnin vaatimukset kasvavat koko ajan. Ihannetapauksessa hiilijalanjälkilaskenta tukee liiketoimintojen ja tuotteiden päästövaikutusten ajantasaista johtamista. Nyt on hyvä aika tarkistaa, onko oma hiilijalanjälkilaskenta ajan tasalla.

Organisaatiotason päästölaskenta, päästöjen vuosiraportointi ja päästövähennystavoitteiden määrittely ovat jo vakiintuneet monissa organisaatioissa. Ilmastonmuutoksen hidastamiseen on herätty laajalti, joten organisaatiot ovat asettaneet vastuullisuustavoitteita sekä laatineet tiekarttoja ja strategioita päästöjen vähentämiseen. Moni on myös havainnut, että vastuullinen liiketoiminta on myös kannattavaa.

Globaalisti yli 3 600 organisaatiota on asettanut tieteeseen pohjautuvan päästövähennystavoitteen Science Based Target -sitoumuksen mukaisesti. Granlundin keväällä tehdyn markkinatutkimuksen perusteella 70 % Suomen rakennusalan toimijoista on asettanut tavoitteita vähähiilisyydelle tai hiilineutraaliudelle. Granlundilla diplomityön ohessa tehdyn kyselytutkimukseen mukaan Suomessa rakennusalan organisaatioista 60 % tutkimukseen osallistuneista organisaatioista oli sitoutunut johonkin päästövähennysohjelmaan tai tavoitteeseen.

Tukeeko organisaatiosi hiilijalanjälkilaskenta muita vastuullisuustavoitteita?

Päästövähennystavoitteet kuitenkin kiristyvät, ja sen myötä myös hiilijalanjälkiraportoinnin vaatimukset ja tarpeet laajenevat. Hiilijalanjälkilaskentaa ja -raportointia kannattaa siis johdonmukaisesti kehittää.

Hiilijalanjälkiraportointi ja -tavoitteet liittyvät vahvasti muihin ympäristövastuullisuuden osa-alueisiin, kuten energiankäyttöön, uusiutuvan energian hankintaan, tuotannon tehokkuuteen, toimitusketjujen hallintaan sekä kestävään tuotesuunnitteluun ja tuotteiden elinkaaren päästövaikutuksiin. Vastuullisuustavoitteita kannattakin käsitellä kokonaisuutena, koska tämä auttaa vastuullisuusraportoinnin ja -tavoitteiden seurannan suunnittelussa sekä toimenpiteiden kohdistamisessa oikeisiin asioihin.

Jos päästölaskenta rajataan vain Scope 1 ja 2 -päästöihin, liiketoiminnan hiilijalanjälki ja siihen vaikuttavat tekijät eivät ole kattavasti tiedossa.

Sara Grotell, ryhmäpäällikkö, enegiajohtaminen ja vastuullisuus

Päästöjä, joita ei mitata, ei voida johtaa

Päästövähennystavoitteiden määritys lähtee liikkeelle kattavasta hiilijalanjälkilaskennasta eli päästöjen nykytilan määrityksestä. Yritysten ja organisaatioiden hiilijalanjälkilaskennassa on globaalisti käytössä yksi tunnettu laskentatapa, jonka määrittää GHG Protocol -standardi. Sen mukaan hiilijalanjälki arvioidaan vuositasolla.

Yritystoiminnan päästöt jaetaan kolmeen scopeen niiden alkuperän mukaisesti. Scope 1 tarkoittaa organisaation suoria päästöjä, Scope 2 energiankäytöstä aiheutuvia epäsuoria päästöjä ja Scope 3 yrityksen arvoketjun epäsuoria päästöjä.

Päästöjen muodostuminen GHG Protokollan mukaan.

Usein hiilijalanjälkilaskennassa keskitytään Scope 1 ja Scope 2 -päästöihin, koska näiden päästölähteiden tietojen keruu ja laskenta on yleensä melko suoraviivaista. Laskenta on helppo toistaa tulevina vuosina ja yrityksillä on usein suora vaikutusmahdollisuus päästöihin.

Monilla aloilla, kuten rakennusalalla ja rakennustuoteteollisuudessa epäsuorat Scope 3 -päästöt ovat kuitenkin hyvin keskeisessä asemassa. Jos päästölaskenta rajataan vain Scope 1 ja 2 -päästöihin, liiketoiminnan hiilijalanjälki ja siihen vaikuttavat tekijät eivät ole kattavasti tiedossa. Tämä hankaloittaa myös niiden hallintaa.

Scope 3 -päästöjen huomioiminen kannattaa monesta syystä:

  • Luodaan läpinäkyvä ja uskottava pohja yrityksen päästölaskennalle ja -tavoitteille.​
  • Tunnistetaan yrityksen toimitusketjujen hiiliriskit ja päästövähennysmahdollisuudet​.
  • Varaudutaan lainsäädännön vaatimusten kehittymiseen​, kuten kestävyysraportointidirektiivi CSRD:hen.
  • Varaudutaan mahdollisen päästöraportointiohjelman tai sitoumuksen tuomiin vaatimuksiin esim. Science Based Target Initiative.
  • Hahmotetaan, ovatko nykyiset liiketoimintamallit yhteensopivia alan päästövähennystavoitteiden kanssa.

Paras hetki tarkastella Scope 3 -päästöjä on siinä vaiheessa, kun yrityksen päästöjen lähtötasoa ja päästövähennystavoitteita määritetään. Suosittelemme Scope 3 -päästöjen olennaisuusanalyysia päästölaskennan kattavuuden määrittämiseksi.

Hiilijalanjälkilaskennan prosessi tukemaan EPD-laadintaa ja tuotekehitystä

Ihannetapauksessa hiilijalanjälkilaskenta tukee yritysten eri liiketoimintojen ja tuotteiden päästövaikutusten ajantasaista johtamista. Esimerkiksi rakennusteollisuudessa EPD-ympäristöselosteiden ja tuotekohtaisen päästötiedon merkitys kasvaa koko ajan. Ympäristöselosteet kannattaa laatia hiilijalanjälkiraportoinnin yhteydessä. Näin tietojenkeruu tukee niin tuotteiden kuin organisaatiotason laskentaa ja päästövähennystavoitteita.

Scope 3 -päästöjen laskenta on olennainen osa EPD-ympäristöselosteen laadintaa, sillä toimitusketjujen ja tuotteiden elinkaaren tarkastelu on tärkeä osa prosessia.  EPD:ssä selvitetään esimerkiksi, mistä yrityksen tarvitsemat raaka-aineet hankitaan ja kuinka pitkä logistiikkaketju tuotteilla on, samoin tuotannon prosessit käydään läpi.

Laskenta kannattaa pyrkiä automatisoimaan mahdollisimman pitkälle, sillä tämä keventää raportointia tulevina vuosina.

Anni Viitala, ryhmäpäällikkö, kestävä rakentaminen

Hiilijalanjälkiraportoinnin prosessi kuntoon

Hiilijalanjälkilaskentaan ja -raportointiin tulisi suhtautua jatkuvasti kehittyvänä prosessina. Näin lähtötietojen tarkkuutta ja laatua voidaan parantaa vuosi vuodelta yrityksen tavoitteet huomioiden.

Laskenta kannattaa pyrkiä automatisoimaan mahdollisimman pitkälle, sillä tämä keventää raportointia tulevina vuosina. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Laskennan kehityksessä kannattaa kiinnittää huomiota mm. tietolähteiden ja integraatioiden suunnitteluun, tiedon käsittelyyn sekä datapohjaisen raportointiympäristön luomiseen. Kun raportointi on kunnossa, aikaa ja resursseja voidaan keskittää päästöjen johtamiseen, toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Jos hiilijalanjälkilaskennan kehittäminen ja raportointi, päästövähennystavoitteiden määrittäminen ja seuranta tai EPD-tuoteselosteet ovat työpöydälläsi, tuemme mielellään näiden kehittämisessä.  

Haluatko keskustella aiheesta lisää?

Anni Viitala

Ryhmäpäällikkö, kestävä rakentaminen
Granlund Oy

Sara Grotell

Ryhmäpäällikkö, energiajohtaminen ja vastuullisuus

Annin ja Saran vinkit organisaation hiilijalanjälkilaskennan kehittämiseen

  1. Huomioi hiilijalanjälkilaskenta osana vastuullisuusraportoinnin kokonaisuutta. Yrityksen hiilijalanjälkilaskenta ja laskennan tiedonkeruu kannattaa suunnitella kokonaisuutena huomioiden yrityksen muut vastuullisuustavoitteet.
  2. Tarkista hiilijalanjälkilaskennan kattavuus. Hiilijalanjälkeä, jota ei mitata, ei voida myöskään johtaa. Tarkista myös epäsuorien scope 3 päästöjen kattavuus ja määritystavat.
  3. Suunnittele hiilijalanjälkilaskennan prosessi tukemaan EPD-laadintaa ja tuotekehitystä. Parhaassa tapauksessa hiilijalanjälkilaskenta tukee yritysten eri liiketoimintojen ja tuotteiden päästövaikutusten ajantasaista johtamisesta, esimerkiksi EPD-ympäristöselosteiden laadintaa ja EPD-tiedon päivitystä.
  4. Suunnittele päästöraportointi tukemaan johtamista. Kun raportointi on kunnossa, aikaa ja resursseja voidaan keskittää päästöjen johtamiseen, toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Lisää aiheesta

Energiatodistus, E-lukulaskelma, rakennusluvan energiaselvitys – mikä tarvitaan milloinkin?

22.02.2024 – Kestävän rakentamisen ryhmäpäällikkö Panu Rautio selventää alan terminologiaa. Mihin E-luku perustuu ja miksi juuri sillä mitataan rakennusten energiatehokkuutta? Millaisilla toimenpiteillä…

Blogi
Davor Stjelja, Priyanka Thapa, Anna Korolyuk ja Nhung Nguyen

Kansainväliset granlundilaiset osallistuvat aktiivisesti yhtiön monimuotoisuuden kehittämiseen

15.02.2024 – Granlundin kansainvälisillä työntekijöillä on paljon annettavaa työyhteisön monimuotoisuudelle ja osaamisen kasvattamiselle. Neljä Suomeen muuttanutta granlundilaista kertoo kokemuksistaan.

Uutinen

Kestävien ratkaisujen kehittäminen laajenee kiinteistöistä kortteleihin

06.02.2024 – Kaiken kehitystoiminnan ytimessä ovat tällä hetkellä ilmastonmuutoksen vastaiset toimet. Meidän on löydettävä uusia päästövähennyskeinoja.

Blogi

Tunnetko jo energiayhteisöjen monet mahdollisuudet?

22.11.2023 – Energiantuottajien ja -kuluttajien yhteenliittymät eli energiayhteisöt tuottavat suuria taloudellisia hyötyjä. Erityisesti asiakkaitamme kiinnostaa vihreän sähkön jakamistalous.

Blogi

Missä vaiheessa hiilijalanjälkilaskenta kannattaa tehdä?

30.10.2023 – Tiedätkö, missä vaiheessa ja miten usein hiilijalanjälkilaskentaa pitäisi rakennushankkeessa tehdä? Hiiliohjaus on parhaimmillaan prosessi, joka tuottaa dataa myös seuraavia hankkeita…

Blogi

Lean-ajattelu vauhdittaa rakennusalan vihreää siirtymää

19.10.2023 – Rakennusalan muutosliikettä kohti lean-periaatteita ajava RAIN3-hanke kerää yhteen alan eri asiantuntijoita. Granlundilla järjestetyssä Lean ja vihreä siirtymä -työpajassa käsiteltiin vähähiilisen…

Uutinen

Uskottava vastuullisuusstrategia on kiinteistöalalla kilpailuvaltti

19.10.2023 – Kiinteistönomistajan on pystyttävä osoittamaan sijoittajille ja vuokralaisille, että se harjoittaa vastuullista liiketoimintaa. Kiristyvä sääntely edellyttää pienemmiltäkin toimijoilta uskottavaa vastuullisuusstrategiaa.

Blogi

Miten vastuullisuuden edelläkävijät toimivat rakennushankkeissa?

11.10.2023 – Vastuullisuus vaatii edelläkävijöiltä koko ajan enemmän. Ilmastoteot ovat vain yksi osa laajassa vastuullisuuden kentässä. Mistä edelläkävijät tunnistaa ja miten heidän…

Blogi

Mikä on ilmastoriskikartoitus?

02.10.2023 – Kiristyvä lainsäädäntö on vain yksi syy kartoittaa kiinteistöomaisuuden ilmastoriskit. Lue, milloin ilmastoriskikartoitus tuottaa suurimmat hyödyt?

Uutinen

Miltä energia näyttää valotaiteen keinoin?

08.09.2023 – Jyväskylässä järjestettävä Valon kaupunki -tapahtuma pidetään tänä vuonna 28.9.–7.10. Granlundin vuorovaikutteisen teoksen teema on energian eri muodot. Teokseen osallistuvan ihmisen…

Uutinen

Tilaa uutiskirjeemme

Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä

Mitä tietoa etsit?