Energiantuottajan vastuu tiettyjen ympäristökriteerien täyttymisestä kehittyy jatkuvasti, ja energian alkuperästä ollaan paljon aiempaa tietoisempia. ”Ilmastonmuutos on alalla iso kysymys. Siirtyminen ilmastoa vähemmän kuormittavaan energiaan on jo osa kaikkien energiayhtiöiden strategiaa; siitä on tullut luonnollinen osa liiketoimintaa. Investoinnit vievät hiilineutraaliin suuntaan, eikä muita tuotantoinvestointeja juuri tehdä”, sanoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Energiantuotannon päästöt ovat puolittuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja seuraavan kymmenen vuoden aikana päästöjen arvioidaan vähintään puolittuvan vielä nykyisestä. Energiateollisuus uskoo, että energia-ala voi olla hiilineutraali 2030-luvulla. Sähkön osalta Suomen tuotannosta 80 prosenttia on jo nyt hiilineutraalia ja tulevaisuudessa sähköllä korvataan muutakin energiatuotantoa. Aurinko- ja tuulisähkön käyttö lisääntyy voimakkaasti koko ajan.
Kaukolämpöä tullaan puolestaan tuottamaan vielä pitkään polttamalla. Energiateollisuus arvioi polttamalla tuotetun kaukolämmön määrän silti pienenevän puoleen 2040-lukuun mennessä ja kaukolämmön kokonaismäärän vähenevän yleisesti energiatehokkuuden ansiosta.
”Keinot tähän ovat vielä osin auki. Hukkalämmön hyödyntäminen on jo hyvässä vauhdissa ja se tulee kasvamaan. Uusia kehitteillä olevia teknologioita ovat mm. erilaiset geotermiset ratkaisut, kaukolämmön ja myöhemmin kaasun tuottaminen sähköllä, ydinkaukolämpö ja aurinkokaukolämpö. Veikkaus on, että uusia teknologioita on jo tarjolla 2030-luvulla, mutta 2020-luvulla niillä ei vielä ehdi olla suurta merkitystä”, Leskelä sanoo.
Hiilineutraali Helen 2035
Energiayhtiö Helenillä on tavoitteena olla vuonna 2035 hiilineutraali. Samoin kuin Helsingin kaupungilla, se tarkoittaa 80 prosenttisesti päästövähennyksiä ja 20 prosenttisesti kompensointia.
”Ensimmäisenä meillä taklataan lämmöntuotannossa kivihiilen käyttöä. Hanasaaren voimalaitos suljetaan 2024 mennessä ja Salmisaaressa kivihiilen käyttö loppuu vuonna 2029. Tällä hetkellä haarukoimme valikoimaa, miten kivihiilellä tuotettu energia tullaan korvaamaan. Osa tuotannosta korvautuu biomassalla, lisäksi Helen tekee paljon lämpöpumppuinvestointeja ja esimerkiksi Mustikkamaalle on tulossa mittava lämpövarasto. Myös sähkössä päästöttömän tuotannon osuus kasvaa; Helenillä on Olkiluoto 3 -ydinvoimalasta 10 prosentin omistus ja tuulivoiman lisääminen kiinnostaa”, kertoo Helenin vastuullinen johtaja Maiju Westergren.
Lämmönjakohuoneesta kiinteistön tiloihin – missä menee rajapinta?
Energia-alan kasvava ympäristövastuullisuus näkyy myös siinä, miten toimintaa viedään kohti kiertotaloutta ja yhteistyötä eri toimialojen välillä kasvatetaan.
Tulevaisuudessa esimerkiksi kumppanuus energiayhtiöiden ja kiinteistöalan välillä tiivistynee nykyisestä. Granlundin Energiajohtaminen nyt -markkinatutkimuksen mukaan energialaitoksissa nähdään, että palveluntarjontaa tulisi laajentaa asiakkaiden suuntaan. Myös Energiateollisuuden Jukka Leskelä uskoo, että yhteistyö alojen välillä lähtee juuri kiinteistönomistajien ja energiayhtiöiden väliltä.
”Perinne on ollut se, että energiayhtiöt eivät mene asiakkaan tiloihin, vaan ainoastaan mittarille asti. Maailmat ovat vielä erikseen, ja tätä kannattaisi pyrkiä rikkomaan. Yhteistyön ei tarvitse rajoittua lämmönjakohuoneeseen”.
“Yhteistyössä voitaisiin myös suunnitella kiinteistöille elinkaarimalleja, joissa energiantuotanto on vahvemmin mukana. Riippuen mihin rakennusta käytetään, voidaan miettiä, miten energia hankitaan pitkällä aikavälillä”, sanoo Jukka Leskelä.
Myös Helenillä on pohdittu missä menee rajapinta asiakkaan ja energiayhtiön välillä. Uusi älykäs lämmönjakokeskus yhdistää kaukolämmön tuotannon ja kiinteistön olosuhteiden seurannan yhdeksi palveluksi. Parhaillaan Helen myös pilotoi yhdessä Helsingin kaupungin asuntojen (Heka) kanssa lämmön kysyntäjoustohanketta, jossa huoneistokohtaisten kosteus- ja lämpömittareiden avulla Helen pystyy parantamaan asuinkerrostalojen energiatehokkuutta helposti ja kustannustehokkaasti.
”Meillä on valmius mennä nopeastikin lämmönjakohuoneeseen. Jos siitä halutaan edetä edelleen kiinteistön puolelle, siihen täytyy rakentaa valmiuksia. Nyt Hekan asunnoissa testaamme osaamistamme asiakkaan tilojen sisällä”, kertoo Maiju Westergren.
Asiakkaat mukaan energiamarkkinoille
Energia-alan tulevaisuusvision mukaan energian pientuotanto ja energiaomavaraisuus lisääntyvät esimerkiksi kiinteistökohtaisten aurinkopaneelien myötä. Samalla kiinteistöt osallistuvat itse automaattisesti energiamarkkinoille.
Energiayhtiöt ovat olleet mukana avaamassa sitä, että asiakkaat voivat tuottaa itse energiaa ja tehdä omia ratkaisujaan. Esimerkiksi Helen tarjoaa sähkön tuotantoon sähkövarastoa, jonka avulla kaikki aurinkopaneeleilla kerätty energia saadaan hyödynnettyä ja asiakkaat voivat myös myydä ylimääräistä aurinkosähköään verkkoon. Helen myös ostaa ylijäämälämpöä muun muassa tuotantolaitoksilta ja kiinteistöiltä, jotka ovat liittyneet Helsingin kaukolämpöverkkoon.
”Energiakumppanuus on se tulevaisuuden juttu. Yhteistyötä kannattaa tehdä useiden toimijoiden välillä eikä yrittää tehdä kaikkea yksin. Näin saavutetaan myös fiksuimmat ja tehokkaimmat ratkaisut”, Maiju Westergren sanoo.
Tämä artikkeli on Granlundin energia- ja ympäristöasioita käsittelevän juttusarjan ensimmäinen osa. Kiinteistöjen energiajohtamisella on suuret mahdollisuudet vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään, sillä rakennusten lämmitys muodostaa noin neljänneksen energian kokonaiskulutuksesta. Granlund Consultingin energiatiimissä työskentelee jo noin 50 asiantuntijaa.
