Hyppää sisältöön
UutisetEnergia-alan muutos näkyy myös kiinteistöissä

Energia-alan muutos näkyy myös kiinteistöissä

08.07.2019 – Energiantuotanto kehittyy Suomessa voimakkaasti hiilineutraaliin suuntaan, ja ympäristövastuullisuuden merkitys kasvaa. Miten energiamurros tulee näkymään kiinteistöalalla?

Aihepiiri
Vastuullisuus
Jaa

Energiantuottajan vastuu tiettyjen ympäristökriteerien täyttymisestä kehittyy jatkuvasti, ja energian alkuperästä ollaan paljon aiempaa tietoisempia. ”Ilmastonmuutos on alalla iso kysymys. Siirtyminen ilmastoa vähemmän kuormittavaan energiaan on jo osa kaikkien energiayhtiöiden strategiaa; siitä on tullut luonnollinen osa liiketoimintaa. Investoinnit vievät hiilineutraaliin suuntaan, eikä muita tuotantoinvestointeja juuri tehdä”, sanoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Energiantuotannon päästöt ovat puolittuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja seuraavan kymmenen vuoden aikana päästöjen arvioidaan vähintään puolittuvan vielä nykyisestä. Energiateollisuus uskoo, että energia-ala voi olla hiilineutraali 2030-luvulla. Sähkön osalta Suomen tuotannosta 80 prosenttia on jo nyt hiilineutraalia ja tulevaisuudessa sähköllä korvataan muutakin energiatuotantoa. Aurinko- ja tuulisähkön käyttö lisääntyy voimakkaasti koko ajan.

Kaukolämpöä tullaan puolestaan tuottamaan vielä pitkään polttamalla. Energiateollisuus arvioi polttamalla tuotetun kaukolämmön määrän silti pienenevän puoleen 2040-lukuun mennessä ja kaukolämmön kokonaismäärän vähenevän yleisesti energiatehokkuuden ansiosta.

”Keinot tähän ovat vielä osin auki. Hukkalämmön hyödyntäminen on jo hyvässä vauhdissa ja se tulee kasvamaan. Uusia kehitteillä olevia teknologioita ovat mm. erilaiset geotermiset ratkaisut, kaukolämmön ja myöhemmin kaasun tuottaminen sähköllä, ydinkaukolämpö ja aurinkokaukolämpö. Veikkaus on, että uusia teknologioita on jo tarjolla 2030-luvulla, mutta 2020-luvulla niillä ei vielä ehdi olla suurta merkitystä”, Leskelä sanoo.

Hiilineutraali Helen 2035

Energiayhtiö Helenillä on tavoitteena olla vuonna 2035 hiilineutraali. Samoin kuin Helsingin kaupungilla, se tarkoittaa 80 prosenttisesti päästövähennyksiä ja 20 prosenttisesti kompensointia.

”Ensimmäisenä meillä taklataan lämmöntuotannossa kivihiilen käyttöä. Hanasaaren voimalaitos suljetaan 2024 mennessä ja Salmisaaressa kivihiilen käyttö loppuu vuonna 2029. Tällä hetkellä haarukoimme valikoimaa, miten kivihiilellä tuotettu energia tullaan korvaamaan. Osa tuotannosta korvautuu biomassalla, lisäksi Helen tekee paljon lämpöpumppuinvestointeja ja esimerkiksi Mustikkamaalle on tulossa mittava lämpövarasto. Myös sähkössä päästöttömän tuotannon osuus kasvaa; Helenillä on Olkiluoto 3 -ydinvoimalasta 10 prosentin omistus ja tuulivoiman lisääminen kiinnostaa”, kertoo Helenin vastuullinen johtaja Maiju Westergren.

Lämmönjakohuoneesta kiinteistön tiloihin – missä menee rajapinta?

Energia-alan kasvava ympäristövastuullisuus näkyy myös siinä, miten toimintaa viedään kohti kiertotaloutta ja yhteistyötä eri toimialojen välillä kasvatetaan.

Tulevaisuudessa esimerkiksi kumppanuus energiayhtiöiden ja kiinteistöalan välillä tiivistynee nykyisestä. Granlundin Energiajohtaminen nyt -markkinatutkimuksen mukaan energialaitoksissa nähdään, että palveluntarjontaa tulisi laajentaa asiakkaiden suuntaan. Myös Energiateollisuuden Jukka Leskelä uskoo, että yhteistyö alojen välillä lähtee juuri kiinteistönomistajien ja energiayhtiöiden väliltä.

”Perinne on ollut se, että energiayhtiöt eivät mene asiakkaan tiloihin, vaan ainoastaan mittarille asti. Maailmat ovat vielä erikseen, ja tätä kannattaisi pyrkiä rikkomaan. Yhteistyön ei tarvitse rajoittua lämmönjakohuoneeseen”.

“Yhteistyössä voitaisiin myös suunnitella kiinteistöille elinkaarimalleja, joissa energiantuotanto on vahvemmin mukana. Riippuen mihin rakennusta käytetään, voidaan miettiä, miten energia hankitaan pitkällä aikavälillä”, sanoo Jukka Leskelä.

Myös Helenillä on pohdittu missä menee rajapinta asiakkaan ja energiayhtiön välillä. Uusi älykäs lämmönjakokeskus yhdistää kaukolämmön tuotannon ja kiinteistön olosuhteiden seurannan yhdeksi palveluksi. Parhaillaan Helen myös pilotoi yhdessä Helsingin kaupungin asuntojen (Heka) kanssa lämmön kysyntäjoustohanketta, jossa huoneistokohtaisten kosteus- ja lämpömittareiden avulla Helen pystyy parantamaan asuinkerrostalojen energiatehokkuutta helposti ja kustannustehokkaasti.

”Meillä on valmius mennä nopeastikin lämmönjakohuoneeseen. Jos siitä halutaan edetä edelleen kiinteistön puolelle, siihen täytyy rakentaa valmiuksia. Nyt Hekan asunnoissa testaamme osaamistamme asiakkaan tilojen sisällä”, kertoo Maiju Westergren.

Asiakkaat mukaan energiamarkkinoille

Energia-alan tulevaisuusvision mukaan energian pientuotanto ja energiaomavaraisuus lisääntyvät esimerkiksi kiinteistökohtaisten aurinkopaneelien myötä. Samalla kiinteistöt osallistuvat itse automaattisesti energiamarkkinoille.

Energiayhtiöt ovat olleet mukana avaamassa sitä, että asiakkaat voivat tuottaa itse energiaa ja tehdä omia ratkaisujaan. Esimerkiksi Helen tarjoaa sähkön tuotantoon sähkövarastoa, jonka avulla kaikki aurinkopaneeleilla kerätty energia saadaan hyödynnettyä ja asiakkaat voivat myös myydä ylimääräistä aurinkosähköään verkkoon. Helen myös ostaa ylijäämälämpöä muun muassa tuotantolaitoksilta ja kiinteistöiltä, jotka ovat liittyneet Helsingin kaukolämpöverkkoon.

”Energiakumppanuus on se tulevaisuuden juttu. Yhteistyötä kannattaa tehdä useiden toimijoiden välillä eikä yrittää tehdä kaikkea yksin. Näin saavutetaan myös fiksuimmat ja tehokkaimmat ratkaisut”, Maiju Westergren sanoo.

Tämä artikkeli on Granlundin energia- ja ympäristöasioita käsittelevän juttusarjan ensimmäinen osa. Kiinteistöjen energiajohtamisella on suuret mahdollisuudet vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään, sillä rakennusten lämmitys muodostaa noin neljänneksen energian kokonaiskulutuksesta. Granlund Consultingin energiatiimissä työskentelee jo noin 50 asiantuntijaa.

Juho Lepistö EFCA Future Leaders -kilpailun neljännelle sijalle

Granlundin Juho Lepistö pärjäsi 12. kertaa järjestetyssä EFCA Future Leaders -kilpailussa ja tuli neljännelle sijalle.

Uutinen
Talotekniikan tietomalli

Talotekniikan YTV2020 laite- ja järjestelmänimistöt koekäyttöön – Granlund, Ramboll ja Sweco mukana kansallisissa talkoissa

Vakioitujen tietosisältöjen käyttö tietomalleissa hyödyttää koko rakennusalaa. Vakiointi mahdollistaa mallien koneluettavuuden ja siten automaation. YTV2020-hankkeen puitteissa on nyt määritelty talotekniikan…

Uutinen

Rakennushankkeiden kustannusohjausta tulisi muuttaa ohjaavaan suuntaan

Petteri Heinilä aloitti Granlundilla talotekniikan laskentapäällikkönä ja toi mukanaan vahvaa talotekniikan kustannuslaskennan osaamista.

Uutinen

Granlund Kuopion liikevaihto nousi koronavuonna yli 10 miljoonaan euroon

Korona ei ole hidastanut Granlund Kuopio Oy:n kasvua. Yhtiön liikevaihto nousi viime vuonna uudelle tasolle, noin 10,5 miljoonaan euroon. Myös…

Uutinen

Vastuullisuus ja asiantuntemus ovat tutkitusti Granlundin valtteja

Kiitos teille asiakkaamme – 99 % asiakkaistamme on meihin tyytyväisiä. Henkilöstömme asiantuntemus ja toimintamme vastuullisuus saavat huippuarvosanat tuoreimmassa asiakassuhdetutkimuksessa.

Uutinen

Granlund teki 2020 hyvän tuloksen koronasta huolimatta

Granlund teki vuonna 2020 hyvän tuloksen. Uudella strategiakaudella tavoitellaan 200 M€ liikevaihtoa

Uutinen

Granlundin ja Wapicen yhteisratkaisu Helsinki Energy Challengen finaalissa

Granlund ja Wapice pääsivät Flexible Future -ratkaisullaan Helsinki Energy Challenge -kilpailun finalistijoukkoon.

Uutinen

Vapaus ja vastuu kohtaavat asiantuntijan työssä

Anni Viitalan ja Andreas Lundin mielestä on mielekästä tehdä työtä, jolla voi vaikuttaa ympäröivään maailmaan. Tule Annin ja Andreaksen työkaveriksi!

Uutinen

Granlund Tampere Oy ostaa Sähkösuunnittelu Pousi Oy:n

Kaksi terveydenhuoltoon ja sairaaloihin erikoistunutta sähköosaajaa päätyvät saman katon alle, kun Granlund-konserniin kuuluva Granlund Tampere Oy ostaa koko sähkösuunnittelu Pousi…

Uutinen

Mitä tietoa etsit?