LVI-insinööri laittaa arvokiinteistössä peliin kaiken osaamisensa
31.1.2022 – Helsingin yliopiston päärakennuksen peruskorjaus on Antti Vaahtolan työuran vaativimpia hankkeita. LVI-suunnitelmia on jouduttu päivittämään lukemattomia kertoja, mutta tekemistä se ei ole haitannut.
Antti Vaahtola on toiminut pitkään Granlundilla LVI-suunnittelun tehtävissä, mutta Helsingin yliopiston päärakennuksen peruskorjausta haastavampaa hanketta ei ole tullut vielä uralla vastaan. LVI-suunnittelun projektipäällikkönä hän vastaa, että uudistukset tehdään historiallista ympäristöä tarkasti kunnioittaen.
“Suojellussa rakennuksessa ulkonäön on säilyttävä yksityiskohtia myöten, vaikka sinne asennetaan modernia talotekniikkaa. Esimerkiksi ilmanvaihtokanavat peitetään valeseinillä, joita ei päälle päin erota alkuperäisistä”, Vaahtola sanoo.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa remontoitiin päärakennuksen vanhin osa 1800-luvulta. Nyt peruskorjauksessa on 1900-luvulla rakennettu puoli. Vaahtolan mukaan ison haasteen työhön tuovat historiallisen kiinteistön yksilölliset tilat.
“Uudisrakentamiseen verrattuna työmäärä tuplaantuu, kun samoja ratkaisuja ei voi toistaa. Jokaiseen tilaan on mietittävä sopivin vaihtoehto. Se pistää oman osaamisen koville. Toisaalta tällainen uniikki kohde on äärimmäisen kiinnostava.”
Teknisen osaamisen ohella tarvitaan kosolti luovuutta, jotta sopivin ratkaisu löytyy.
Antti Vaahtola, LVI-insinööri
Tekemisen meininki antaa lisävirtaa
Vanhan korjaamisessa tulee jatkuvasti vastaan yllätyksiä. LVI-suunnitelmiakin on jouduttu päivittämään lukemattomia kertoja, mutta tekemistä se ei ole Vaahtolan mukaan haitannut.
“Teknisen osaamisen ohella tarvitaan kosolti luovuutta, jotta sopivin ratkaisu löytyy.”
Hänen mielestään oleellista on saumaton yhteistyö rakennushankkeen eri toimijoiden välillä. Se on sujunut mainiosti allianssimallilla toteutettavassa hankkeessa.
“Meillä on yhdessä tekemisen meininki. Pohdimme paljon asioita yhdessä kasvokkain, mikä sitouttaa yhteisiin tavoitteisiin.”
Meillä on yhdessä tekemisen meininki. Pohdimme paljon asioita yhdessä kasvokkain, mikä sitouttaa yhteisiin tavoitteisiin.
Peruskorjauksen ensimmäinen vaihe valmistui edellä aikatauluaan. Vaativan hankkeen ammattitaitoinen toteutus sai myös ulkopuolista tunnustusta, kun se voitti vuonna 2020 Rakennuslehden Vuoden työmaa -kilpailun.
Granlund vastaa hankkeessa LVIA-suunnittelun ohella LVIA-valvonnasta. Vaahtolan läheisimpiin yhteistyökumppaneihin kuuluvat muun muassa urakoitsijat, työmaainsinöörit, pääsuunnittelija ja rakentamisen eri aloista vastaavat suunnittelijat. Työajasta iso osa kuluu erilaisissa palavereissa ja työmaakierroksilla.
“Päivän aikana tapaa paljon erilaisia ihmisiä ja oppii paljon kohtaamisista.”
Työuralla kohti haastavampia hankkeita
Antti Vaahtola opiskeli ammattikorkeakoulussa LVI-insinööriksi. Työura Granlundilla lähti 26 vuotta siten liikkeelle sammutusjärjestelmien suunnittelusta. Sittemmin työkenttä on vaihtunut LVI-järjestelmiin, joita hän on suunnitellut muun muassa uusiin toimisto- ja teollisuuskiinteistöihin.
Viime vuosina Vaahtola on saanut tehtäväkseen entistä vaativampia kohteita, kuten laboratoriotiloja ja vanhoja suojeltuja rakennuksia.
“Työura on edennyt luontevasti helpommista rakennustyypeistä kohti haastavampia kohteita, kun kokemus on karttunut. Koko ajan arkiseen tekemiseen on tullut uutta porkkanaa.”
Vaahtolan mukaan LVI-suunnittelijan työ ei ole yksinäistä pakertamista. Hän korostaa hyvän tiimityön merkitystä.
“Granlundilla on asiantunteva organisaatio, jonka laajasta osaamisesta löytyy aina apua pulmatilanteissa.”
Katso, millaisia uramahdollisuuksia tarjoamme
Tutustu avoimiin työpaikoihimme
Lue Granlundilaisten uratarinoita
Tuore selvityshanke antaa kiinteistönomistajalle rahanarvoisia vinkkejä energiamurrokseen
02.02.2023 – Kiinteistön energiamarkkinaperusteisesta energiahallinnasta kannattaa kiinnostua viimeistään nyt. Kulujen hallinta vaatii energiatehokkuuden ohella myös fiksua tehohallintaa.
Laboratoriosuunnittelija tuntee tilojen tekniikan ja käyttäjien tarpeet
01.02.2023 – Puhdastila- ja laboratoriosuunnittelija Mari Jäntti tuntee laboratoriot. Suunnittelussa tarvitaan ymmärrystä laboratorioiden erityistekniikasta, kiinteistä kalusteista ja käyttäjien tarpeista.
Osaava asiakkuuspäällikkö ja vahva tiimi tuovat asiantuntemusta kiinteistöjohtamiseen
30.01.2023 – Kiinteistöjohtamisessa kaiken keskiössä on tieto ja sen jalkauttaminen oikeiksi toimenpiteiksi, sanoo asiakkuuspäällikkö Juhana Söder.
”Energia-asioissa on kova veto päällä” – Ville Pajukangas vahvistaa Granlundin energiaosaamista Pohjanmaalla
25.01.2023 – Granlund Pohjanmaan uutta energiaosastoa vetää alan konkari Ville Pajukangas. Hän tuntee perusteellisesti kiinteistönhallintajärjestelmät ja asiakastarpeet.
Talotekniikka-ala uudistuu – tule mukaan yhteiskehittämiseen!
25.01.2023 – Granlundin uusi innovaatiojohtaja Heikki Ihasalo pitää talotekniikka-alan uudistumista väistämättömänä. Toimintatavat muuttuvat vain yhdessä tekemällä.
EU-taksonomiaa ei kannata jättää huomiotta
13.01.2023 – EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmällä eli taksonomialla on vaikutusta rakennushankkeisiin. Taksonomian kriteerit on hyvä ottaa huomioon jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.
Datakeskusten hukkalämpöä tulisi kierrättää enemmän kaukolämpöverkkoon
11.01.2023 – Energiatehokkaasti rakennetut datakeskukset ovat osa sähköverkon tehoreserviä. Kun datakeskukset hyödyntävät omana energialähteenään uusiutuvia energiamuotoja, voidaan pienentää myös hiilidioksidipäästöjä.
Uusi innovaatiojohtaja Heikki Ihasalo: “Innovaatioita tarvitaan rakennuksen koko elinkaarella”
03.01.2023 – Granlundin innovaatiojohtajana 1.1. aloittanut Heikki Ihasalo korostaa talotekniikka-alan yhteisen tekemisen ja tahtotilan merkitystä. Innovaatioita tarvitaan rakennuksen koko elinkaarella.
Sähkön hinnan nousu kirpaisee myös yrityksiä – ”Yksinkertaisilla toimilla saadaan isoja säästöjä”
30.12.2022 – Yritysten toimitiloissa säästyisi valtava määrä sähköä, jos talotekniikan säädöt olisivat kohdillaan. Suurin energiasyöppö on yleensä ilmanvaihto.
Granlund sitoutuu tieteeseen pohjautuvaan 1,5 asteen päästövähennyspolkuun
20.12.2022 – Granlund on sitoutunut tieteeseen perustuvaan Science Based Targets -aloitteeseen (SBTi), jonka perusteella Granlund asettaa toiminnalleen 1,5 asteen päästövähennystavoitteen.
