Mikä on ilmastoriskikartoitus?

Suomalaisten kiinteistönomistajien tieto ilmastoriskeistä on lisääntynyt EU-taksonomian myötä. Ilmastoriskikartoitus vaaditaan, kun kiinteistö halutaan raportoida taksonomian mukaiseksi. EU:n kestävyysraportointiin liittyvän CSRD-direktiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive)myötä taksonomian velvoitteet laajenevat.

Riskit jaotellaan akuutteihin ja kroonisiin neljästä näkökulmasta: lämpötila, maaperä, tuuli ja vesi.

“Vuonna 2025 CSRD-direktiivi velvoittaa jo suurta osaa suomalaisista yrityksistä raportoimaan vastuullisuudestaan ja ottamaan huomioon taksonomian vaatimukset”, toteaa Granlundin Energia ja vastuullisuuspalveluiden johtaja Asta Autelo.

Kiristyvä lainsäädäntö on vain yksi syy kartoittaa kiinteistöomaisuuden ilmastoriskit. Konkreettisista uhkista kertovat kesän 2023 metsäpalot Havaijilla, tulvat Åressa ja rankkasateet kotimaassa. Granlundin konsultointipalvelujen liiketoimintajohtaja Ritva Rissasen mukaan oman alueen ilmastoriskit kannattaa selvittää.

“Kiinteistönomistaja voi ennakoida muuttuvaan säähän ja luontoon liittyviä riskejä, joita esimerkiksi huonokuntoiset perustukset, vaativa maasto tai ylläpidon puutteet korostavat.”

Valtakunnalliset, alueelliset ja kiinteistökohtaiset ilmastoriskit

Ilmastoriskikartoitus kohdistetaan aina ensin Suomeen, sitten tiettyyn alueeseen ja lopuksi kiinteistöön. Riskit jaotellaan akuutteihin ja kroonisiin neljästä näkökulmasta: lämpötila, maaperä, tuuli ja vesi. Arvioinnissa huomioidaan muun muassa talotekniikkajärjestelmät, rakenteet ja rakennuksen lähiympäristö.

“Piha-alueilla arvioidaan esimerkiksi sadevesiviemäröinnin toimivuutta, pintamateriaaleja, maastonmuotoja ja kasvillisuuden määrää, koska ne kaikki vaikuttavat kohteen tulvariskiin”, Rissanen sanoo.

Suomessa ilmastoriskeihin varaudutaan esimerkiksi huolehtimalla rakennuksen vaipan säänkestävyydestä, sadevesiviemäreiden kapasiteetista ja rakennuksen sisäolosuhteiden hallinnasta säästä riippumatta.

Riski voi olla sietämätön, merkittävä, kohtalainen, vähäinen tai merkityksetön.

Merkittävät ilmastoriskit vaativat toimenpiteitä

Ilmastoriskejä peilataan IPCC:n skenaarioihin ilmaston 1,5 tai 2 asteen lämpenemisestä. Riskien vakavuus määritetään ilmastoriskitaulukon avulla. Riski voi olla sietämätön, merkittävä, kohtalainen, vähäinen tai merkityksetön.

“Kaikki vähintään merkittävät riskit vaativat EU-taksonomian mukaan toimenpiteitä”, Autelo muistuttaa.

Ilmastoriskikartoitus kerralla koko kiinteistöportfolioon

Ilmastoriskiselvitykset ja havaitut toimenpiteet pitää aikatauluttaa kaikissa kiinteistöissä, jotka halutaan raportoida EU-taksonomian mukaisiksi. Laajempikin ilmastoriskien selvittäminen kannattaa, jotta kiinteistöjen mahdolliset riskit tunnistetaan ajoissa ja voidaan ottaa osaksi kohteen PTS-johtamista.

Lähtötiedoiksi riittävät samat asiat kuin kiinteistöjen kuntoarvioissa. Autelo kertoo, että lähtötiedot voidaan koota samalla vaivalla ja samoilla kohdekierroksilla.

“Ilmastoriskikartoitus on usein kustannustehokasta toteuttaa osana laajempaa kuntotutkimus- tai DD-prosessia“, Rissanen sanoo.

Kuka voi tehdä ilmastoriskikartoituksen?

Rissasen mukaan kuntoarvioijan pätevyys antaa ilmastoriskikartoituksen tekijälle hyvät pohjatiedot. Lisäksi hyötyä on kattavasta taloteknisestä ja kiinteistöjohtamisen osaamisesta. Myös itse aihepiiri vaatii paneutumista. Kattavan taustatyö ilmastoriskien eri osa-alueista ja ilmastoskenaarioista tulee tarpeeseen.

Paras lopputulos syntyy, kun ilmastoriskikartoituksen tulokset nähdään laajemmassa kontekstissa.

“Siksi kartoittajalta on tärkeää löytyä ymmärrystä myös kunnossapidon johtamisesta ja EU-taksonomiasta”, Autelo sanoo.

Haluatko kuulla lisää?