Hyppää sisältöön
UutinenMikä on ilmastoriskikartoitus?

Mikä on ilmastoriskikartoitus?

2.10.2023 – Kiristyvä lainsäädäntö on vain yksi syy kartoittaa kiinteistöomaisuuden ilmastoriskit. Lue, milloin ilmastoriskikartoitus tuottaa suurimmat hyödyt?

Aihepiiri
Kiinteistöjohtaminen, Vastuullisuus
Jaa

Suomalaisten kiinteistönomistajien tieto ilmastoriskeistä on lisääntynyt EU-taksonomian myötä. Ilmastoriskikartoitus vaaditaan, kun kiinteistö halutaan raportoida taksonomian mukaiseksi. EU:n kestävyysraportointiin liittyvän CSRD-direktiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive)myötä taksonomian velvoitteet laajenevat.

Riskit jaotellaan akuutteihin ja kroonisiin neljästä näkökulmasta: lämpötila, maaperä, tuuli ja vesi.

“Vuonna 2025 CSRD-direktiivi velvoittaa jo suurta osaa suomalaisista yrityksistä raportoimaan vastuullisuudestaan ja ottamaan huomioon taksonomian vaatimukset”, toteaa Granlundin Energia ja vastuullisuuspalveluiden johtaja Asta Autelo.

Kiristyvä lainsäädäntö on vain yksi syy kartoittaa kiinteistöomaisuuden ilmastoriskit. Konkreettisista uhkista kertovat kesän 2023 metsäpalot Havaijilla, tulvat Åressa ja rankkasateet kotimaassa. Granlundin konsultointipalvelujen liiketoimintajohtaja Ritva Rissasen mukaan oman alueen ilmastoriskit kannattaa selvittää.

“Kiinteistönomistaja voi ennakoida muuttuvaan säähän ja luontoon liittyviä riskejä, joita esimerkiksi huonokuntoiset perustukset, vaativa maasto tai ylläpidon puutteet korostavat.”

Valtakunnalliset, alueelliset ja kiinteistökohtaiset ilmastoriskit

Ilmastoriskikartoitus kohdistetaan aina ensin Suomeen, sitten tiettyyn alueeseen ja lopuksi kiinteistöön. Riskit jaotellaan akuutteihin ja kroonisiin neljästä näkökulmasta: lämpötila, maaperä, tuuli ja vesi. Arvioinnissa huomioidaan muun muassa talotekniikkajärjestelmät, rakenteet ja rakennuksen lähiympäristö.

“Piha-alueilla arvioidaan esimerkiksi sadevesiviemäröinnin toimivuutta, pintamateriaaleja, maastonmuotoja ja kasvillisuuden määrää, koska ne kaikki vaikuttavat kohteen tulvariskiin”, Rissanen sanoo.

Suomessa ilmastoriskeihin varaudutaan esimerkiksi huolehtimalla rakennuksen vaipan säänkestävyydestä, sadevesiviemäreiden kapasiteetista ja rakennuksen sisäolosuhteiden hallinnasta säästä riippumatta.

Riski voi olla sietämätön, merkittävä, kohtalainen, vähäinen tai merkityksetön.

Merkittävät ilmastoriskit vaativat toimenpiteitä

Ilmastoriskejä peilataan IPCC:n skenaarioihin ilmaston 1,5 tai 2 asteen lämpenemisestä. Riskien vakavuus määritetään ilmastoriskitaulukon avulla. Riski voi olla sietämätön, merkittävä, kohtalainen, vähäinen tai merkityksetön.

“Kaikki vähintään merkittävät riskit vaativat EU-taksonomian mukaan toimenpiteitä”, Autelo muistuttaa.

Ilmastoriskikartoitus kerralla koko kiinteistöportfolioon

Ilmastoriskiselvitykset ja havaitut toimenpiteet pitää aikatauluttaa kaikissa kiinteistöissä, jotka halutaan raportoida EU-taksonomian mukaisiksi. Laajempikin ilmastoriskien selvittäminen kannattaa, jotta kiinteistöjen mahdolliset riskit tunnistetaan ajoissa ja voidaan ottaa osaksi kohteen PTS-johtamista.

Lähtötiedoiksi riittävät samat asiat kuin kiinteistöjen kuntoarvioissa. Autelo kertoo, että lähtötiedot voidaan koota samalla vaivalla ja samoilla kohdekierroksilla.

“Ilmastoriskikartoitus on usein kustannustehokasta toteuttaa osana laajempaa kuntotutkimus- tai DD-prosessia“, Rissanen sanoo.

Kuka voi tehdä ilmastoriskikartoituksen?

Rissasen mukaan kuntoarvioijan pätevyys antaa ilmastoriskikartoituksen tekijälle hyvät pohjatiedot. Lisäksi hyötyä on kattavasta taloteknisestä ja kiinteistöjohtamisen osaamisesta. Myös itse aihepiiri vaatii paneutumista. Kattavan taustatyö ilmastoriskien eri osa-alueista ja ilmastoskenaarioista tulee tarpeeseen.

Paras lopputulos syntyy, kun ilmastoriskikartoituksen tulokset nähdään laajemmassa kontekstissa.

“Siksi kartoittajalta on tärkeää löytyä ymmärrystä myös kunnossapidon johtamisesta ja EU-taksonomiasta”, Autelo sanoo.

Haluatko kuulla lisää?

Ketä EU-taksonomia koskee vuonna 2023?

• Kiinteistösijoittajia

• Yli 500 henkilöä työllistäviä pörssiyhtiöitä

• Pankkeja

• Vakuutusyhtiöitä.

Ketä CSRD-direktiivi koskee vuoden 2025 alusta?

Yhtiöitä, joiden kohdalla vähintään kaksi kriteeriä täyttyy:

• Yli 250 työntekijää

• Yli 40 M€:n liikevaihto

• Yli 20 M€:n tase.

Asta Autelo

Johtaja, energiajohtaminen ja vastuullisuus
Granlund Oy

Ritva Rissanen

Liiketoimintajohtaja
Granlund Oy

Lisää uutisiamme

Rakennesuunnittelu Granlund

Granlund laajentaa rakennesuunnittelun liiketoimintaa

14.05.2024 – Talotekniikan markkinajohtaja laajentaa rakennesuunnittelun liiketoimintaansa. Palveluissa tullaan keskittymään erityisen vaativiin kohteisiin ja vähähiiliseen rakentamiseen.

Uutinen

Vesidata virtaa Granlund Manageriin

12.04.2024 – Granlund Managerin ja Smartvattenin integraatio tekee vedenkulutuksen seurannasta ja raportoinnista huomattavasti nopeampaa ja luotettavampaa. Kiristyvät vastuullisuusraportointivaatimukset korostavat integraation hyötyjä.

Uutinen

Granlundin maine vakaana ja luotettavana työnantajana ei ole syntynyt tyhjästä

10.04.2024 – Finanssikriisi, 90-luvun lama, pandemia, rakennusalan haasteet… Näissäkin maailman meille heittämissä kierrepalloissa Granlund on pysynyt vuodesta toiseen työntekijöidensä silmissä turvaa tuovana…

Uutinen

Modelspacen ja Granlund Managerin integraatio: tehokkuutta korjaushankkeiden johtamiseen

03.04.2024 – Modelspacen ja Granlund Managerin integraation avulla johdat korjaus- ja rakennushankkeitasi tehokkaasti, kun kaikki hankkeiden johtamiseen tarvittavat tiedot löytyvät samasta paikasta.

Uutinen

Rakennuttamisen liiketoiminta on Granlundilla vahvassa kasvussa

02.04.2024 – Granlundin rakennuttamisen ja valvonnan liiketoiminta on kasvanut vuosikymmenessä yli 17 miljoonaan euroon. Asiakkaat arvostavat erityisesti kokonaispalvelua.

Uutinen

Ken Dooley palaa Granlundille Chief Data Officerin rooliin

25.03.2024 – Työskenneltyään muutaman vuoden kasvuyrityksessä, Ken Dooley palaa Granlundille tehtävänään tuoda dataliiketoimintaan uusia tuulia ja kiinteistöjen käyttäjien näkökulmaa.

Uutinen
Tiia-Lotta Tuominen

Mentorointi lisää itsetuntemusta ja tuo uusia näkemyksiä

07.03.2024 – Granlundin mentorointiohjelmassa granlundilaiset pääsevät keskustelemaan ammatti-identiteetistä ja urastaan kokeneemman konkarin kanssa. Ohjelmasta hyötyy myös mentori.

Uutinen
Timo Palonkoski, Granlund

Timo Palonkoski liiketoiminnan kehitysjohtajaksi Granlundille

26.02.2024 – Liiketoiminnan kasvattamisen ja kehittämisen ammattilainen Timo Palonkoski on nimitetty Granlundille liiketoiminnan kehitysjohtajan tehtävään.

Uutinen
Davor Stjelja, Priyanka Thapa, Anna Korolyuk ja Nhung Nguyen

Kansainväliset granlundilaiset osallistuvat aktiivisesti yhtiön monimuotoisuuden kehittämiseen

15.02.2024 – Granlundin kansainvälisillä työntekijöillä on paljon annettavaa työyhteisön monimuotoisuudelle ja osaamisen kasvattamiselle. Neljä Suomeen muuttanutta granlundilaista kertoo kokemuksistaan.

Uutinen

Tilaa uutiskirjeemme

Ole ensimmäisten joukossa kuulemassa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.

Mitä tietoa etsit?