Tulevaisuuden kiinteistöt tehdään käyttäjien ehdoilla

Tulevaisuuden ennustaminen on haastavaa, mutta samalla innostavaa. Erilaisia skenaarioita voidaan luoda loputtomasti. Granlund on omassa innovaatiostrategiatyössään kehittänyt erilaisia tulevaisuusmalleja. Edellisessä kirjoituksessa esittelimme jakotalouteen perustuvaa suunnittelun yhtenäistymistä ja tulevaisuuden älykkäitä kiinteistöratkaisuja. Tässä osassa keskitymme kiinteistön käyttäjään ja markkinamuutoksen mahdollisuuksiin.

Miltä työpäivä näyttää tulevaisuuden toimistoympäristössä?

Projektitiimi on päättänyt Teams-sovelluksen kautta tavata poikkeuksellisesti yhteisissä tiloissa; yleensä työskentelemme kotoa käsin. Kuskiton sähkötaksi on tilattu, ja se tuo samalta suunnalta saapuvat ihmiset paikalle. Tapaamisia ei järjestetä aina pääkonttorilla vaan siellä, missä se on milloinkin kätevintä. Tämän päivän tiimitapaaminen päätettiin pitää keskustan suositussa coworking-tilassa, koska tiimi haluaa mennä yhdessä syömään tilan viereen juuri avattuun uuteen ravintolaan. Tapaamiset ovat tärkeitä paitsi työnteon myös tiimin ryhmähengen kannalta.

Rakennuksen ovi aukeaa automaattisesti, kun ihmiset tunnistetaan kasvotunnistuksella. Valmiiksi aulaan laskeutunut hissi vie tiimin oikeaan kerrokseen, ja hississä olevalla näytöllä opastetaan oikeaan neuvottelutilaan. Neuvotteluhuoneessa odottavat tiimin jäsenten edellisenä iltana varaamat aamupalat. Seinien ja pöytälevyn ohutnäytöille on valmiiksi viritetty tarvittavat digitaaliset työtilat. Oven pielessä oleva olosuhde- ja hallintaohutnäyttö osoittaa tilan sisäilman olosuhteet ja kertoo tarvittaessa, miten niihin on päädytty. Tiimin kaikkien jäsenten profiilitiedoissa on tallennettuna heidän henkilökohtaiset mieltymyksensä, joiden perusteella tilaan on valittu lämpötilan, kosteuden ja valaistuksen asetusarvot. Luonnollisesti myös ulkona vallitsevat sääolosuhteet on otettu huomioon.

Älykkäät ratkaisut tuovat lisäarvoa tilan käyttäjälle

Toimistotyön miellyttävyyttä lisätään jokaisessa työpisteessä ja neuvotteluhuoneessa saatavilla olevilla palveluportaaleilla. Päivittäisten palvelujen, kuten ruokakaupan, lounaan, kuntosalin ja monien muiden, tarjonta on liitetty palveluportaaliin, josta itselleen voi rakentaa haluamansa vakiopaketin tai räätälöidä asioita kulloisenkin tarpeen mukaan. Palvelut eivät tunne työnantaja- tai kiinteistönomistusrajoja. Myös ulkoilman huono laatu ajaa ihmisiä työskentelemään moderneissa työtiloissa, joissa ilmanlaatu on korkeatasoista ja joissa se myös raportoidaan avoimesti.

Kaikki data ja ohjelmistot ovat pilvipalveluissa, ja tunnistautuminen tapahtuu jonkin oman fyysisen elementin avulla, esimerkiksi silmän- tai kasvontunnistuksella. Äänikomennot ovat pääasiallinen ihmisen ja teknologian välinen kommunikointimuoto. 

Markkinamuutos – kuka selviytyy voittajana?

Kiinteistöjen omistamisessa, hallinnassa ja ylläpidossa olennainen tekijä on tulevaisuudessa valtavien tietomassojen hallinta. Kilpailussa voittavat ne yritykset, jotka oppivat käsittelemään ja hyödyntämään tehokkaasti suuria tietomääriä sekä kaupallistamaan tämän taidon.

Käyttäjille tieto on avointa. He voivat valita haluamansa tilan sijainnin, ominaisuuksien ja mieltymysten perusteella. Vuokrat peritään todellisen käytön mukaan automaattisesti kirjautuvien käyttömäärien perusteella. Kiinteistöjen hallinnan ja ylläpidon markkinoita eivät hallitse yritykset, joilla on eniten isännöitsijöitä ja huoltomiehiä palkkalistoillaan. Tärkeintä on ymmärtää ihmisten muuttuvia vaatimuksia ja tuottaa heille digitaalisten kanavien kautta tarjontaa, johon fyysiset elementit sitten vastaavat.

Palveluita hankkivan ei tarvitse enää maksaa suuria hallinnon kustannuksia eikä odotuksesta aiheutuvia hukkakustannuksia. Raskaita organisaatiorakenteita voidaan korvata virtuaalisilla rakenteilla. Työstä maksetaan sen tuottaman lisäarvon mukaan eikä siihen käytetyn ajan mukaan. Hinnoittelun läpinäkyvyys on lähes aukotonta sekä työlle että materiaaleille ja laitteille. Voittajilla on paras kyky hallita dataa ja tuottaa siihen pohjautuvia supertehokkaita palveluja.

Kohti tulevaisuutta

Muutos on rakennus- ja kiinteistöalalla väistämätöntä. Tuottavuus laahaa, ja esimerkiksi autoteollisuuteen verrattuna lopputuotteen ja tuotantoprosessin kehitys ovat jääneet selvästi jälkeen. Muutos on siis varmaa, mutta aikataulu on auki. Mistä tulee se vääntö, joka pakottaa ainakin tässä markkinatilanteessa suhteellisen menestyksekkään toimialan uudistumaan? Yleensä suuret muutosvoimat tulevat ulkopuolelta, kuten varmaan myös rakennus- ja kiinteistöalalla. Granlund haluaa kuitenkin omassa toiminnassaan olla myös muutoksen tekijä. Uskomme, että uudistuneessakin toimialassa asiantuntijoille on monenlaisia rooleja tarjolla.

Miltä alalla näyttää vuonna 2030?

Skenaarion kirjoittajina Granlundin toimitusjohtaja Pekka Metsi ja rakennusautomaation osastonjohtaja Jukka Karhu.

Tutustu myös:

Vuonna 2030 älykkäät kiinteistöt suunnitellaan yhteisellä tiedolla

Datakeskus tai toimisto – tekoäly on osa rakennusalan tulevaisuutta

Innovaatiotoiminta Granlundilla