Hyppää sisältöön
UutinenYhdessä kehittäminen on kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuutta

Yhdessä kehittäminen on kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuutta

3.11.2021 – Building the Change -seminaarissa etsittiin vastuullisia ratkaisuja ilmastonmuutokseen, pandemioiden ennaltaehkäisyyn ja hybridityöskentelyyn.

Granlundin Building the Change -seminaari kokosi yhteen satoja rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisia 2.11.2021. Ilmassa oli jälleennäkemisen riemua, kun osa kuulijoista oli paikan päällä Sanomatalossa. Päivän aikana etsittiin vastuullisia ratkaisuja koko maailmalle yhteisiin haasteisiin. ”Kiinteistö- ja rakennusalalla puhutaan jo ihan oikeista asioista, mutta maailman suurimpana toimialana meidän on löydettävä seuraavaksi myös ratkaisuja rakennetun ympäristön suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon”, kiteytti Granlundin toimitusjohtaja Pekka Metsi.

Katse kiinteistöjen digitaaliseen elinkaareen

Muutos vaatii alalla toimintatapojen muutosta ja rakennusten digitaalisen elinkaaren kehittämistä. Microsoftin kiinteistöjohtamisen organisaation globaali innovaatiojohtaja Salla Eckhardt osallistui seminaariin Seattlesta ja avasi, mitä kiinteistöprosessien kattava digitalisointi merkitsee. ”Digital Building Lifecycle tarkoittaa rakennuksen harkittua digitaalista toteuttamista jo ennen fyysistä rakennusta. Digitaalisuudesta myös pidetään kiinni rakennuksen koko elinkaaren ajan.”

Granlundin liiketoiminnan kehitysjohtaja Ville Reinikaisen mukaan suurin este kiinteistön elinkaaren digitalisoinnille on yhteistyön puute. ”Kiinteistö- ja rakennusala on yhä sirpaleinen, ja kaipaamme hankkeisiin poikkitieteellisiä toteutusmalleja”, hän totesi. Onneksi digitaalisuus ja tuottavuus kehittyvät usein rinnakkain. ”Jos rakennuksen käyttäjät vaativat digitaalisuutta ja ovat valmiita siitä maksamaan, rakennusala innostuu varmasti uusien ratkaisujen kehittämisestä.”

Salla Eckhardt kannustikin suomalaisia yrityksiä kehittämään innovaatioita yhdessä ja esittelemään niitä Yhdysvaltojen markkinoille. ”Suomalaiselle osaamiselle ja teknologioille on kysyntää.”

Korona muutti käsityksen turvallisesta sisäilmasta

Granlundin kehitysjohtaja ja Tampereen yliopiston Industry Professor Piia Sormunen toi esiin, miten korona on mullistanut käsityksemme sisäilmaongelmista. Sisäilmastoa ja ihmisten terveyttä ei enää uhkaa vain rakennus, vaan sen sisällä toimivat ihmiset. Alalla keskustellaan erityisesti ilmanvaihdon merkityksestä pandemioiden leviämisen systemaattisessa estämisessä. ”Ihmisiä ei pystytä suojelemaan hengitystieinfektioilta vain rokotuksilla, vaan rakennusten sisäilmastolla on suuri merkitys sille, miten pandemioita vastaan taistellaan tulevaisuudessa.”

Korona onkin luonut kokonaan uuden liiketoiminta- ja tutkimusalueen, joka liittyy älykkäiden rakennusten ilmahygieniaan ja terveysturvallisuuteen. ”Tutkimuksissa on jo havaittu, että pandemian torjunnassa on ymmärrettävä ihmisten, rakennusten ja mikrobien käyttäytymistä”, Sormunen totesi. Uusia ratkaisumalleja kehitetään Suomessa seuraavaksi yli 20 yrityksen ja suurimpien tutkimuslaitosten yhteishankkeessa E3 Excellence in Pandemic Response and Enterprise Solutions. ”Rakennusten älykkäällä ja reagoivalla ilmanvaihdolla voidaan estää ihmisiä tartuttamasta toinen toisiaan.”

Miten nuori sukupolvi houkutellaan takaisin työpaikoille?

Pandemia on mullistanut myös työelämän, ja YIT on etsinyt keinoja sopeutua hybridityöskentelyyn Uuden työn tila -tutkimuksella. Noin 1100 nuorelta kysyttiin, millaisen työpaikan he kokevat houkuttelevaksi. ”Milleniaalit haluavat työskennellä kaksi päivää viikossa toimistolla ja kaksi kotona. Yhden päivän he pyhittäisivät oman elämän ja yhteiskunnan parantamiseen”, kertoi YIT:n palvelujen kehityksestä vastaava johtaja Anders Stenbäck. Pandemia on saanut nuoret myös arvostamaan omaa autoa, lyhyitä työmatkoja ja pysyvyyttä. ”Moni kokee jääneensä pandemian aikana yksin, ja siksi he kaipaavat arvostavaa työyhteisöä ja sen merkkinä esimerkiksi omaa nimettyä työpöytää.”

Tulosten pohjalta YIT on luonut uudenlaisen Workery+-etätyöskentelyhubien verkoston. Granlund on ollut mukana suunnittelemassa maailman älykkäimmän uuden työn laboratorion pilottikohdetta Helsingin Vallilaan. Stenbäck kuvaili rakennuksesta luotua digitaalista kaksosta, jonka ansiosta tekoälyllä optimoidaan esimerkiksi tilojen varaamista, lämmitystä ja siivousta. 1930-luvulla rakennettu kohde saikin ensimmäisenä Suomessa Platinum Smart Building -sertifikaatin. ”Se todistaa, ettei älykäs ja muuntojoustava toimitilarakentaminen vaadi uudisrakentamista.”

EU-taksonomia luo uusia vaatimuksia kiinteistönomistajille

Kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä EU-taksonomia määrittelee, mikä on ympäristön kannalta kestävää toimintaa. Suomen suurimpiin kiinteistösijoitusyhtiöihin kuuluvan Spondan Head of ESG Pirkko Airaksinen kertoi seminaarissa, miksi he ovat olleet taksonomian toteuttamisessa varhain liikkeellä. ”Se on meille osa laajempaa vastuullisuustyötä ja asia, joka kiinnostaa sidosryhmiämme ja rahoittajia. Meidän on pystyttävä antamaan heille luotettavaa tietoa.”

Granlundin Head of Carbon Neutrality Tytti Bruce-Hyrkäs korosti, että kriteerit ovat päivittyviä ja niissä on yhä paljon tulkinnanvaraa. Taksonomia kannattaa kuitenkin linkittää muuhun vastuullisuusohjaukseen, koska sillä on paljon synergioita muiden ympäristötavoitteiden kanssa. Bruce-Hyrkäs havainnollisti taksonomian vaatimuksia myös käytännön esimerkillä: YIT:n rakentamisvaiheessa olevalla Espoon Kronoksella. Merkittävä vaikutus vähintään yhteen taksonomian ympäristötavoitteeseen oli helppo todentaa rakentamisen aikana, mutta todisteet haittojen ehkäisystä vaativat lisätoimia. ”Esimerkiksi työmaa- ja purkujätteiden kierrätyksestä on tehtävä kiertotaloussuunnitelma ja vesivarojen käytöstä riskiarvio.”

Digitaalinen kaksonen vastaa KiRa-alan haasteisiin

Päivän päätti kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijoiden paneelikeskustelu. He nostivat esiin alan suurimpina haasteina toimijoiden siiloutumisen ja vanhat ajattelutavat, luontokadon, osaajien puutteen ja tuottavuusongelman. Lähes kaikkien haasteiden ratkaisut kietoutuivat elinkaariajattelun ympärille. Esimerkiksi K-ryhmän kiinteistöjohtaja Virpi Järvinen totesi, että vaikka myymälöitä on suunniteltu tietomallipohjaisesti jo pitkään, rakentamisvaihe toteutuu vain harvoin sen mukaan.

Tiedonkulku suunnittelusta toteutukseen ja kiinteistön ylläpitoon vaatiikin alalta yhteisiä intressejä ja standardeja. Yksi ratkaisuista on digitaalinen kaksonen. ”Se luo osapuolten välille läpinäkyvän työkalun, jonka kautta toimia yhdessä”, sanoi Business Finlandin puheenjohtaja ja Fintraffic Oy:n toimitusjohtaja Pertti Korhonen. YIT:n Anders Stenbäck nosti käytännön esimerkiksi Workery+ Vallilan digitaalisen kaksosen. Sen kautta on luotu standardoitu suunnitteluohje, jota tullaan hyödyntämään tulevissakin rakennushankkeissa. ”Se on alalla merkittävä läpimurto.”

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Sanna Sianoja korosti, että alan toimijoiden pitäisi myös uskaltaa oppia projekteista yhdessä. Granlundin toimitusjohtaja Pekka Metsi ehdotti, että asiakkuuksista siirryttäisiin yhä enemmän pitkäaikaisiin kumppanuuksiin, jolloin opitkin siirtyvät paremmin projektista toiseen. ”Samalla projektitoiminnasta kehittyy palvelutoimintaa.”

Lue lisää aiheesta

Pekka Metsi, Granlund

Rakennusalan tuottavuus ei parane poteroissa

18.10.2021 – Paras lääke rakentamisen tuottavuuden nostoon on sujuva tiedonkulku eri toimijoiden välillä. Myös rakennushankkeiden tilaajien kannattaa vaatia, että sama data virtaa…

Blogi

Kiinteistöjohtajan kahden palan palapeli

04.10.2021 – Meillä kiinteistöjohtamisen parissa työskentelevillä on miljoonan palan palapeli käsissämme, vai sittenkin vain kahden?

Blogi

Sisäilmastonmuutos vaatii toimia – kuinka varaudumme tuleviin pandemioihin?

04.10.2021 – Koronapandemian ratkaisuun on muodostunut uusi liiketoiminta-alue: sisätilojen terveysturvallisuus. Sisäilmastonmuutosta ei ratkaista vain rajoituksilla ja rokotteilla, vaan vaaditaan toimia sisäilman parantamiseen.

Blogi
Energiatehokas rakennus

Millaista tukea rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen voi saada?

19.08.2021 – Energiatehokkuushankkeisiin on mahdollista saada useita eri tukia, joiden avulla voi päästä lähemmäs rakennuksen energiansäästö- ja hiilineutraaliustavoitteita. Millaista tukea kannattaa hakea…

Blogi

Asuntomessutalon vähähiilisyyden arvioinnin tulokset

02.07.2021 – Lohjan Asuntomessujen talojen hiilijalanjälkilaskenta tehtiin ympäristöministeriön päivitetyllä rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmällä. Arviointimenetelmällä tehtävä ilmastoselvitys auttaa rakentajaa tekemään hiilijalanjälkeä pienentäviä valintoja.

Blogi
Rakennusten ympristövastuu kaipaa kunnianhimoisuutta.

Paljon puhetta, vähän villoja – rakennusten ympäristövastuu odottaa läpimurtoa

17.06.2021 – Tarvitsemme rakennusalalle uusia määräyksiä ja luokitteluja, jotka tähtäävät kunnianhimoisempaan tekemiseen ja pienempään hiilijalanjälkeen, kirjoittaa Pekka Pajuniemi.

Blogi
Kuvituskuva kiinteistötiedon tulolähteistä tiedonhallintaa varten.

Muuta kiinteistösi tuottama tieto rahaksi

04.06.2021 – Rakennuksista kerätty tieto auttaa säästämään energiakuluja ja leikkaamaan päästöjä. Jatkossa datan avulla luodaan täysin uudenlaisia palveluja kiinteistöjen käyttäjille.

Blogi

Talotekniikka kaipaa uudistusta

19.05.2021 – Suomalainen talotekniikkasektori ei ole onnistunut ottamaan sille kuuluvaa mandaattia edes rakentamisen uusissa toteutusmalleissa. Sisäympäristö ja energiatehokkuus, jotka ovat pääosin talotekniikan…

Blogi

Ympäristösertifikaatti ei ole tae vastuulliselle rakentamiselle

12.04.2021 – Ympäristövastuusta voi tulla kannattava osa rakentamista, jos tekoja johdetaan ylätasolta, eikä yksittäisen rakennushankkeen näkökulmasta. Usein esimerkiksi rakennushankkeen vastuullisuus määritellään ympäristösertifikaattien…

Blogi

Tiekartta vie kohti hiilineutraalia toimintaa

24.03.2021 – Heikosti johdettu hiilineutraaliusprojekti lisää kustannuksia ja tuhlaa resursseja, onnistunut sen sijaan tuo säästöjä ja parantaa yrityksen kilpailukykyä.

Blogi

Mitä tietoa etsit?