Hyppää sisältöön
UutinenYhdessä kehittäminen on kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuutta

Yhdessä kehittäminen on kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuutta

3.11.2021 – Building the Change -seminaarissa etsittiin vastuullisia ratkaisuja ilmastonmuutokseen, pandemioiden ennaltaehkäisyyn ja hybridityöskentelyyn.

Granlundin Building the Change -seminaari kokosi yhteen satoja rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisia 2.11.2021. Ilmassa oli jälleennäkemisen riemua, kun osa kuulijoista oli paikan päällä Sanomatalossa. Päivän aikana etsittiin vastuullisia ratkaisuja koko maailmalle yhteisiin haasteisiin. ”Kiinteistö- ja rakennusalalla puhutaan jo ihan oikeista asioista, mutta maailman suurimpana toimialana meidän on löydettävä seuraavaksi myös ratkaisuja rakennetun ympäristön suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon”, kiteytti Granlundin toimitusjohtaja Pekka Metsi.

Katse kiinteistöjen digitaaliseen elinkaareen

Muutos vaatii alalla toimintatapojen muutosta ja rakennusten digitaalisen elinkaaren kehittämistä. Microsoftin kiinteistöjohtamisen organisaation globaali innovaatiojohtaja Salla Eckhardt osallistui seminaariin Seattlesta ja avasi, mitä kiinteistöprosessien kattava digitalisointi merkitsee. ”Digital Building Lifecycle tarkoittaa rakennuksen harkittua digitaalista toteuttamista jo ennen fyysistä rakennusta. Digitaalisuudesta myös pidetään kiinni rakennuksen koko elinkaaren ajan.”

Granlundin liiketoiminnan kehitysjohtaja Ville Reinikaisen mukaan suurin este kiinteistön elinkaaren digitalisoinnille on yhteistyön puute. ”Kiinteistö- ja rakennusala on yhä sirpaleinen, ja kaipaamme hankkeisiin poikkitieteellisiä toteutusmalleja”, hän totesi. Onneksi digitaalisuus ja tuottavuus kehittyvät usein rinnakkain. ”Jos rakennuksen käyttäjät vaativat digitaalisuutta ja ovat valmiita siitä maksamaan, rakennusala innostuu varmasti uusien ratkaisujen kehittämisestä.”

Salla Eckhardt kannustikin suomalaisia yrityksiä kehittämään innovaatioita yhdessä ja esittelemään niitä Yhdysvaltojen markkinoille. ”Suomalaiselle osaamiselle ja teknologioille on kysyntää.”

Korona muutti käsityksen turvallisesta sisäilmasta

Granlundin kehitysjohtaja ja Tampereen yliopiston Industry Professor Piia Sormunen toi esiin, miten korona on mullistanut käsityksemme sisäilmaongelmista. Sisäilmastoa ja ihmisten terveyttä ei enää uhkaa vain rakennus, vaan sen sisällä toimivat ihmiset. Alalla keskustellaan erityisesti ilmanvaihdon merkityksestä pandemioiden leviämisen systemaattisessa estämisessä. ”Ihmisiä ei pystytä suojelemaan hengitystieinfektioilta vain rokotuksilla, vaan rakennusten sisäilmastolla on suuri merkitys sille, miten pandemioita vastaan taistellaan tulevaisuudessa.”

Korona onkin luonut kokonaan uuden liiketoiminta- ja tutkimusalueen, joka liittyy älykkäiden rakennusten ilmahygieniaan ja terveysturvallisuuteen. ”Tutkimuksissa on jo havaittu, että pandemian torjunnassa on ymmärrettävä ihmisten, rakennusten ja mikrobien käyttäytymistä”, Sormunen totesi. Uusia ratkaisumalleja kehitetään Suomessa seuraavaksi yli 20 yrityksen ja suurimpien tutkimuslaitosten yhteishankkeessa E3 Excellence in Pandemic Response and Enterprise Solutions. ”Rakennusten älykkäällä ja reagoivalla ilmanvaihdolla voidaan estää ihmisiä tartuttamasta toinen toisiaan.”

Miten nuori sukupolvi houkutellaan takaisin työpaikoille?

Pandemia on mullistanut myös työelämän, ja YIT on etsinyt keinoja sopeutua hybridityöskentelyyn Uuden työn tila -tutkimuksella. Noin 1100 nuorelta kysyttiin, millaisen työpaikan he kokevat houkuttelevaksi. ”Milleniaalit haluavat työskennellä kaksi päivää viikossa toimistolla ja kaksi kotona. Yhden päivän he pyhittäisivät oman elämän ja yhteiskunnan parantamiseen”, kertoi YIT:n palvelujen kehityksestä vastaava johtaja Anders Stenbäck. Pandemia on saanut nuoret myös arvostamaan omaa autoa, lyhyitä työmatkoja ja pysyvyyttä. ”Moni kokee jääneensä pandemian aikana yksin, ja siksi he kaipaavat arvostavaa työyhteisöä ja sen merkkinä esimerkiksi omaa nimettyä työpöytää.”

Tulosten pohjalta YIT on luonut uudenlaisen Workery+-etätyöskentelyhubien verkoston. Granlund on ollut mukana suunnittelemassa maailman älykkäimmän uuden työn laboratorion pilottikohdetta Helsingin Vallilaan. Stenbäck kuvaili rakennuksesta luotua digitaalista kaksosta, jonka ansiosta tekoälyllä optimoidaan esimerkiksi tilojen varaamista, lämmitystä ja siivousta. 1930-luvulla rakennettu kohde saikin ensimmäisenä Suomessa Platinum Smart Building -sertifikaatin. ”Se todistaa, ettei älykäs ja muuntojoustava toimitilarakentaminen vaadi uudisrakentamista.”

EU-taksonomia luo uusia vaatimuksia kiinteistönomistajille

Kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä EU-taksonomia määrittelee, mikä on ympäristön kannalta kestävää toimintaa. Suomen suurimpiin kiinteistösijoitusyhtiöihin kuuluvan Spondan Head of ESG Pirkko Airaksinen kertoi seminaarissa, miksi he ovat olleet taksonomian toteuttamisessa varhain liikkeellä. ”Se on meille osa laajempaa vastuullisuustyötä ja asia, joka kiinnostaa sidosryhmiämme ja rahoittajia. Meidän on pystyttävä antamaan heille luotettavaa tietoa.”

Granlundin Head of Carbon Neutrality Tytti Bruce-Hyrkäs korosti, että kriteerit ovat päivittyviä ja niissä on yhä paljon tulkinnanvaraa. Taksonomia kannattaa kuitenkin linkittää muuhun vastuullisuusohjaukseen, koska sillä on paljon synergioita muiden ympäristötavoitteiden kanssa. Bruce-Hyrkäs havainnollisti taksonomian vaatimuksia myös käytännön esimerkillä: YIT:n rakentamisvaiheessa olevalla Espoon Kronoksella. Merkittävä vaikutus vähintään yhteen taksonomian ympäristötavoitteeseen oli helppo todentaa rakentamisen aikana, mutta todisteet haittojen ehkäisystä vaativat lisätoimia. ”Esimerkiksi työmaa- ja purkujätteiden kierrätyksestä on tehtävä kiertotaloussuunnitelma ja vesivarojen käytöstä riskiarvio.”

Digitaalinen kaksonen vastaa KiRa-alan haasteisiin

Päivän päätti kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijoiden paneelikeskustelu. He nostivat esiin alan suurimpina haasteina toimijoiden siiloutumisen ja vanhat ajattelutavat, luontokadon, osaajien puutteen ja tuottavuusongelman. Lähes kaikkien haasteiden ratkaisut kietoutuivat elinkaariajattelun ympärille. Esimerkiksi K-ryhmän kiinteistöjohtaja Virpi Järvinen totesi, että vaikka myymälöitä on suunniteltu tietomallipohjaisesti jo pitkään, rakentamisvaihe toteutuu vain harvoin sen mukaan.

Tiedonkulku suunnittelusta toteutukseen ja kiinteistön ylläpitoon vaatiikin alalta yhteisiä intressejä ja standardeja. Yksi ratkaisuista on digitaalinen kaksonen. ”Se luo osapuolten välille läpinäkyvän työkalun, jonka kautta toimia yhdessä”, sanoi Business Finlandin puheenjohtaja ja Fintraffic Oy:n toimitusjohtaja Pertti Korhonen. YIT:n Anders Stenbäck nosti käytännön esimerkiksi Workery+ Vallilan digitaalisen kaksosen. Sen kautta on luotu standardoitu suunnitteluohje, jota tullaan hyödyntämään tulevissakin rakennushankkeissa. ”Se on alalla merkittävä läpimurto.”

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Sanna Sianoja korosti, että alan toimijoiden pitäisi myös uskaltaa oppia projekteista yhdessä. Granlundin toimitusjohtaja Pekka Metsi ehdotti, että asiakkuuksista siirryttäisiin yhä enemmän pitkäaikaisiin kumppanuuksiin, jolloin opitkin siirtyvät paremmin projektista toiseen. ”Samalla projektitoiminnasta kehittyy palvelutoimintaa.”

Lue lisää aiheesta

Energiatodistus, E-lukulaskelma, rakennusluvan energiaselvitys – mikä tarvitaan milloinkin?

22.02.2024 – Kestävän rakentamisen ryhmäpäällikkö Panu Rautio selventää alan terminologiaa. Mihin E-luku perustuu ja miksi juuri sillä mitataan rakennusten energiatehokkuutta? Millaisilla toimenpiteillä…

Blogi

Kestävien ratkaisujen kehittäminen laajenee kiinteistöistä kortteleihin

06.02.2024 – Kaiken kehitystoiminnan ytimessä ovat tällä hetkellä ilmastonmuutoksen vastaiset toimet. Meidän on löydettävä uusia päästövähennyskeinoja.

Blogi

Suurin osa kiinteistöalan tietojärjestelmistä on vanhentuneita

31.01.2024 – Kiinteistöalan tietojärjestelmät ovat usein vanhentuneita, eivätkä vastaa tämän päivän vaatimuksiin. Vanhentuneet järjestelmät aiheuttavat pulmia kaikille, jotka tarvitsevat ajantasaista ja luotettavaa…

Blogi

Tunnetko jo energiayhteisöjen monet mahdollisuudet?

22.11.2023 – Energiantuottajien ja -kuluttajien yhteenliittymät eli energiayhteisöt tuottavat suuria taloudellisia hyötyjä. Erityisesti asiakkaitamme kiinnostaa vihreän sähkön jakamistalous.

Blogi

Mitä tilojen toimivuuskysely kertoo terveydenhuollon tilojen käyttäjätyytyväisyydestä?

10.11.2023 – Terveydenhoidon rakennusprojekteille tehdään valmistumisen jälkeen taloudellinen loppuselvitys, mutta olisiko tarpeen toteuttaa myös toiminnallinen loppuselvitys? Vain kysymällä selviää, ovatko käyttäjät tyytyväisiä…

Blogi

Missä vaiheessa hiilijalanjälkilaskenta kannattaa tehdä?

30.10.2023 – Tiedätkö, missä vaiheessa ja miten usein hiilijalanjälkilaskentaa pitäisi rakennushankkeessa tehdä? Hiiliohjaus on parhaimmillaan prosessi, joka tuottaa dataa myös seuraavia hankkeita…

Blogi

Yritysten päästövähennystavoitteet vaativat enemmän myös hiilijalanjälkilaskennalta

24.10.2023 – Yritystason hiilijalanjälkilaskenta alkaa olla monelle jo arkipäivää, mutta päästöraportoinnin vaatimukset kasvavat koko ajan. Ihannetapauksessa hiilijalanjälkilaskenta tukee liiketoimintojen ja tuotteiden päästövaikutusten…

Blogi

Uskottava vastuullisuusstrategia on kiinteistöalalla kilpailuvaltti

19.10.2023 – Kiinteistönomistajan on pystyttävä osoittamaan sijoittajille ja vuokralaisille, että se harjoittaa vastuullista liiketoimintaa. Kiristyvä sääntely edellyttää pienemmiltäkin toimijoilta uskottavaa vastuullisuusstrategiaa.

Blogi

Miten vastuullisuuden edelläkävijät toimivat rakennushankkeissa?

11.10.2023 – Vastuullisuus vaatii edelläkävijöiltä koko ajan enemmän. Ilmastoteot ovat vain yksi osa laajassa vastuullisuuden kentässä. Mistä edelläkävijät tunnistaa ja miten heidän…

Blogi

Näin laskemme hiilikädenjälkeämme

18.04.2023 – Kun autamme asiakkaitamme pienentämään hiilijalanjälkeään, kasvatamme omaa hiilikädenjälkeämme. Laskemme hiilikädenjälkeämme tutkimustietoon perustuvalla mallilla.

Blogi

Mitä tietoa etsit?