Ympäristöministeriön selvitys tarkentaa tietoa talotekniikan päästövaikutuksista

Hiilijalanjälkilaskenta on yleistynyt rakennusalalla, ja tuleva rakentamislaki velvoittaa hiilijalanjälkilaskentaan osana rakennusluvan ilmastoselvitystä vuodesta 2025 alkaen. Ympäristöministeriö on teettänyt selvityksen taloteknisten järjestelmien hiilijalanjäljestä ja materiaalisisällöstä, joka tarkentaa merkittävästi aiemmin käytössä ollutta dataa. Selvityksen ovat tehneet Granlund ja Talotekninen teollisuus ja kauppa ry (Talteka).

Selvityksestä saatavaa uutta tietoa voidaan hyödyntää rakentamislain mukaisen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen laatimisessa, kun tarkkaa laskettua tietoa toteumasta ei ole esimerkiksi rakennusluvan jättövaiheessa. Selvitys sisältää ehdotuksen talotekniikan oletusarvoiksi, joita selvitysten laadinnassa voidaan hyödyntää.

“On tärkeää jatkuvasti syventää ymmärrystämme rakentamisen päästövaikutuksista. Tämä selvitys antaa hyvän pohjan päivittää ja edelleen kehittää kansallisen päästötietokannan (co2data.fi) tietoja talotekniikan osalta”, kommentoi Syke:n ryhmäpäällikkö Janne Pesu.

On tärkeää jatkuvasti syventää ymmärrystämme rakentamisen päästövaikutuksista. Tämä selvitys antaa hyvän pohjan päivittää ja edelleen kehittää kansallisen päästötietokannan (co2data.fi) tietoja talotekniikan osalta.

Janne Pesu, ryhmäpäällikkö, Syke

Uusi data auttaa ennakoinnissa

Selvitys auttaa rakennusalan toimijoita ennakoimaan taloteknisten järjestelmien vaikutusta rakennuksen hiilijalanjälkeen sen elinkaaren aikana. ”Vastaavaa dataa on ollut käytössä aiemmin muista rakennusosista, mutta nyt tieto tarkentuu merkittävästi talotekniikan osalta”, kertoo Granlundin kestävän rakentamisen ryhmäpäällikkö Anni Viitala.

Selvitystä varten on laskettu kymmeniä kohteita ja sitä varten on käytetty huomattavasti laajempaa dataa kuin aiemmin, komponenttitasolle saakka. ”Kun rakennuskohteissa halutaan tehdä jatkossa päästövähennystoimenpiteitä, suurimpien päästölähteiden selvittäminen on helpompaa ja samalla mahdollisuudet vaikuttaa niihin paranevat huomattavasti”, Granlundin laskentapäällikkö Mikko Kouhia kertoo.

Taltekan teknologiajohtaja Juhani Hyvärisen mielestä on tärkeää, että talotekniikan hiilijalanjäljen laskenta on esitetty riittävän yksityiskohtaisella tasolla tuoteryhmittäin. ”Esimerkiksi valmistajakohtaisten EPD-tietojen hyödyntämisen edellytyksenä on, että tuoteryhmät ovat samoja, joita käytetään rakentamisen yleisissä nimikkeistöissäkin. Tuloksia tullaan hyödyntämään mm. LVI-info.fi -palvelun kehittämisessä niin, että tiedon kulku suunnittelussa on sujuvaa”, hän tarkentaa.

Talotekniikan hiilijalanjäljen suuruutta selittää taloteknisten järjestelmien käyttöikä. Esimerkiksi toimistoissa tekniikka saatetaan vaihtaa noin 20 vuoden välein, asuinkiinteistöissä talotekniikkaa uusitaan harvemmin.

Mikko Kouhia, laskentapäällikkö, Granlund

Talotekniset järjestelmät muodostavat toiseksi suurimman osan hiilijalanjäljestä

Taloteknisillä järjestelmillä on merkittävä vaikutus rakennusten hiilijalanjälkeen. Granlundin rakennushankkeissa tehtyjen elinkaariarviointien mukaan talotekniset järjestelmät muodostavat toiseksi suurimman osan rakennusten materiaalien hiilijalanjäljestä rungon jälkeen.  Kiinteistökohtaisia eroja kuitenkin on. Esimerkiksi asuinkerrostaloissa talotekniikan osuus elinkaaren hiilijalanjäljestä on noin 10 prosenttia, kun toimistorakennuksissa, majoitus- ja opetustiloissa se muodostaa jopa neljäsosan hiilijalanjäljestä.

”Talotekniikan hiilijalanjäljen suuruutta selittää taloteknisten järjestelmien käyttöikä. Esimerkiksi toimistoissa tekniikka saatetaan vaihtaa noin 20 vuoden välein, asuinkiinteistöissä talotekniikkaa uusitaan harvemmin. Teknisten osien vaihdot muodostavat talotekniikan hiilijalanjäljestä noin puolet muissa kuin asuinrakennuksissa”, selventää Mikko Kouhia.

Haluatko kuulla lisää?

Taloteknisten järjestelmien hiilijalanjäljen ja materiaalisisällön oletusarvoja tullaan selvityksen pohjalta tarkentamaan rakentamisen päästötietokantaan co2data.fi-sivustolle.

Selvitys löytyy kokonaisuudessaan Hankeikkunassa.

Mikko Kouhia
Laskentapäällikkö, Granlund
mikko.kouhia@granlund.fi
p. 040 1953 765

Juhani Hyvärinen
Johtaja, teknologia, Talotekninen teollisuus ja kauppa ry (Talteka)
juhani.hyvarinen@talteka.fi
p. 040 745 7907

Janne Pesu
Ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus (Syke)
janne.pesu@syke.fi
p. 0295 251 405

Lisää uutisiamme