Hyppää sisältöön
Näin laskemme hiilikädenjälkeämme

Näin laskemme hiilikädenjälkeämme

18.4.2023 – Kun autamme asiakkaitamme pienentämään hiilijalanjälkeään, kasvatamme omaa hiilikädenjälkeämme. Laskemme hiilikädenjälkeämme tutkimustietoon perustuvalla mallilla.

Aihepiiri
Granlund
Jaa

Energiatehokkuushankkeiden avulla voidaan vähentää tehokkaasti hiilidioksidipäästöjä, kun kiinteistössä investoidaan esimerkiksi hukkalämpöjen kierrätykseen ja paikan päällä tuotettuun uusiutuvaan energiaan. Tämän vuoksi aloitimme hiilikädenjälkemme, eli toimintamme positiivisten ympäristövaikutusten, laskemisen suunnittelemastamme Keskon energiankierrätysjärjestelmästä.

Suomessa 40 prosenttia kulutetusta energiasta käytetään rakennuksissa ja 38 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä muodostuu kiinteistöissä. Meidän jokaisen on kannettava kortemme kekoon, jotta kiinteistö- ja rakennusalalla päästään asetettuun tavoitteeseen olla hiilineutraali vuonna 2035.

Meidän hiilikädenjälkemme kasvaa, kun autamme asiakkaitamme pienentämään hiilijalanjälkeään

Valmistautuessamme kädenjälkemme laskentaan havaitsimme, että hiilikädenjäljen määrittely ja laskenta tarvitsevat yhtenäistämistä.

Päätimme, että laskemme hiilikädenjälkeämme tutkimustietoon perustuvalla mallilla, jonka ovat kehittäneet VTT ja LUT.

Miksi ja miten hiilikädenjälki laskettiin?

Motivan Vuoden Energianerokas 2019 -tunnustuksen saanut Keskon energiankierrätysjärjestelmä tuo merkittäviä säästöjä lämmönkulutukseen ja sähkölaskuun. Konsepti on monistettavissa kaikkiin Keskon kiinteistöihin, mikä tulee pienentämään merkittävästi Keskon vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä.

Energiatehokkuushankkeet sopivat ensimmäiseksi laskentakohteeksi, koska olemassa olevista rakennuksista on saatavilla sekä rakennuksen energiankulutuksen lähtötiedot perusuraa varten että hankkeen energialaskennan mukaiset potentiaaliset energiankulutustiedot hankkeen toteutuksen jälkeen vertailuskenaariota varten. Näissä hankkeissa kädenjäljen laskenta on lisäksi mahdollista varmentaa hankkeen jälkeen toteumatiedon perusteella.

Hiilikädenjälki = perusuran hiilijalanjälki – energiankierrätysjärjestelmän hiilijalanjälki

Konsepti on innovatiivinen ja Granlundilla on ollut merkittävä rooli sen kehittämisessä, minkä vuoksi sen kädenjälkihyöty on helppo osoittaa. Haasteena hiilikädenjäljen laskennassa oli talotekniikan järjestelmien ja materiaalien elinkaarilaskenta, sillä päästökertoimia on vielä varsin huonosti saatavilla.

Vuodessa jopa 10 000 tonnia

Neljästäkymmenestä kiinteistöstä laskettu hiilikädenjälki vähentää hiilidioksidipäästöjä kahdessakymmenessä vuodessa yhteensä 34 500 tCO2e.

Hankkeita on toteutettu neljänä vuonna. Vuosikohtainen hiilikädenjälki on ollut reilusta kuudesta tuhannesta jopa yli kymmeneen tuhanteen hiilidioksidiekvivalenttiin.

Esimerkiksi viime vuonna toteutettujen Keskon kiinteistöjen energiatehokkuushankkeiden vaikutus oli yhteensä 8 000 tCO2e/20v – tämä vastaa lähes 780 suomalaisen vuotuisia päästöjä. Hankkeen hiilikädenjäljen suuruus riippuu kauppatyypistä ja kaupan koosta.

Laskemamme hankkeiden hiilikädenjälki on summa toteutumisvuotta seuraavista 20 vuoden elinkaarenaikaisista päästövähenemistä. Laskenta on rajattu kattamaan kiinteistön lämmitykseen vaadittava ostoenergia elinkaaripäästöineen, kaupan kylmäkoneiden, lämpöpumppujen ja muiden asennettujen laitteistojen vaatima sähkönkulutus elinkaaripäästöineen sekä asennetun energiankierrätysjärjestelmän elinkaarenaikaiset materiaalipäästöt. Tämän rajauksen katsottiin parhaiten vastaavan VTT:n ja LUT:in hiilikädenjäljen laskentamenetelmää.

Millä perusteella kädenjälki voidaan lukea Granlundin hyödyksi?

On tärkeää huomioida, että Granlundin lisäksi myös muut toimijat ovat omalta osaltaan vaikuttaneet hiilikädenjäljen syntyyn. Rakennushankkeessa muun muassa seuraavat tahot ovat osaltaan vaikuttamassa ratkaisun toteutumiseen ja siten kädenjäljen syntyyn: käytetyn materiaalipäästöjen laskentasoftan kehittäjä ja päästötietokantojen tuottajat, konsultti, rakennuttaja, rahoittaja, valittujen vähähiilisten rakennustuotteiden valmistajat, erilaiset kierrätystoimijat sekä jätehuoltoyhtiö, suunnittelutiimi, urakoitsija sekä rakennuksen käyttäjä.

Käyttämämme laskentamalli ei ota suoraan kantaa yrityksen panoksen koon tai merkittävyyden määrittelyyn kädenjäljen synnyssä tai kädenjäljen jakamiseen silloin, kun kädenjäljen syntyyn vaikuttaa useita toimijoita, mutta yleisesti ottaen tuotteella tai palvelulla on oltava ratkaiseva rooli päästövähenemän synnyssä, jotta kädenjälki ansaitaan.

Sikäli, kun Granlund on selkeästi kädenjäljen synnyttävän innovaation ja siten asiakkaan hiilijalanjäljen vähennyksen takana, VTT:n ja LUTin mallin mukaisesti päästövähenemä voidaan laskea kokonaisuudessaan Granlundin eduksi. Granlundin hiilikädenjäljeksi voidaan siis energiatehokkuushankkeiden kohdalla katsoa koko vähennetty hiilijalanjälki, vaikka hankkeeseen onkin osallistunut muita toimijoita.

Miten hyödynnetään jatkossa?

Me Granlundilla näemme, että negatiivisiin vaikutuksiin keskittyvän hiilijalanjälkiajattelun rinnalle on hyvä tuoda myös myönteinen lähestymistapa, joka tekee parannusmahdollisuudet näkyviksi ja kannustaa kohtaamaan maailmanlaajuisia haasteita, kuten ilmastonmuutosta, vesikriisiä ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymistä.

Parhaimmillaan avoimesti ja läpinäkyvästä toteutettu hiilikädenjäljen laskenta voi toimia työkaluna lisäarvon luomiselle asiakassuhteissa sekä strategisena mittarina yrityksen sisäisessä kehittämisessä. Tämän vuoksi laskemme hiilikädenjälkeämme tänä vuonna entistä useammasta projektista.

Maila Herva ja Linda Pesu

Keskon energiankierrätysjärjestelmä

  • Yksittäisen rakennuksen lämmönkulutus pienenee parhaimmillaan jopa 85–95 prosenttia
  • Kauppiaan sähkölasku pienenee parhaimmillaan 10–15 prosenttia
  • Granlundin hiilikädenjälki laskettu tähän mennessä neljästäkymmenestä Keskon kiinteistöstä
  • Palkittiin Vuoden Energianerokas 2019 -tunnustuksella

Haluatko kuulla lisää?

Maila Herva

Laatu- ja vastuullisuusjohtaja
Granlund Oy

Lue muita blogejamme

Parhaat sijainnit datakeskuksille löytyvät Suomesta ja Ruotsista

11.06.2024 – Kaikista maailman maista datakeskuksen sijaintipaikaksi kannattaa valita Suomi tai Ruotsi. Meillä on monta kilpailuvalttia, joilla päihitämme kilpailijat esimerkiksi Keski-Euroopassa.

Blogi

Viisi oivallusta tulevaisuuden superkortteleista vievät kohti hiilineutraalia kaupunkisuunnittelua

11.06.2024 – Alue-energiajärjestelmä tukee hiilineutraalia kaupunkisuunnittelua. Tulevaisuuden superkortteli rakentuu näiden oivallusten varaan.

Blogi

Jopa kolmannes luontokadosta johtuu rakentamisesta

07.06.2024 – Vastuulliset rakennusalan yritykset ovat jo ottaneet käyttöön luontovaikutuksia arvioivia mittareita. Tämä vaikuttaa koko rakentamisen arvoketjuun ja pakottaa kaikki muutokseen.

Blogi
Vastuullisuuspäällikkö Kirsti Sääjärvi

Vähäpäästöisillä menopeleillä konkretiaa kestävään liikkumiseen

03.06.2024 – Asiantuntijayrityksenä Granlundin tärkein tuote on aineeton, osaamisemme. Meidän merkittävimmät päästömme eivät synnykään tuotteiden elinkaaren eri vaiheissa kuten materiaalihankinnoista.

Blogi

Uupumus oli kova pala nieltäväksi

28.05.2024 – Nuoren, tunnollisen ja eteenpäin pyrkivän ihmisen voi olla vaikea myöntää itselleen olevansa uupunut. Hankekehityspäällikkömme Jere Korpisalo kertoo oman tarinansa siitä,…

Blogi

Mitä kiristyvät vastuullisuusvaatimukset edellyttävät kiinteistöjen ylläpitopalveluilta?

10.05.2024 – Jatkossa kiinteistöjen ylläpitopalveluja tarjoavilta yrityksiltä edellytetään kestävien käytäntöjen kehittämistä ja avointa viestintää.

Blogi

Ilmastonmuutos kurittaa kiinteistöjä

22.04.2024 – Ilmastonmuutos on valitettava tosiasia, eikä sen seurauksilta voi välttyä: realisoituvat ilmastoriskit näkyvät meillä jo nyt – ja lisää on luvassa.…

Blogi

”Kaikkia pikkasen harmitti” – venyvä läpimenoaika on liian tuttu ilmiö

04.04.2024 – Kun seurasin sivusta pieleen mennyttä katkaisijoiden vaihtoa erään teollisuuslaitoksen muuntamorakennuksessa, mieleeni tuli vanha sanonta: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tässä…

Blogi

Energiatodistus, E-lukulaskelma, rakennusluvan energiaselvitys – mikä tarvitaan milloinkin?

22.02.2024 – Kestävän rakentamisen ryhmäpäällikkö Panu Rautio selventää alan terminologiaa. Mihin E-luku perustuu ja miksi juuri sillä mitataan rakennusten energiatehokkuutta? Millaisilla toimenpiteillä…

Blogi

Kestävien ratkaisujen kehittäminen laajenee kiinteistöistä kortteleihin

06.02.2024 – Kaiken kehitystoiminnan ytimessä ovat tällä hetkellä ilmastonmuutoksen vastaiset toimet. Meidän on löydettävä uusia päästövähennyskeinoja.

Blogi
Näin laskemme hiilikädenjälkeämme

Lue vastuullisuuspalveluistamme

Vastuullisuuspalvelumme tukevat tehokkaasti kiinteistösi johtamista ja vastuullisuustavoitteiden saavuttamista. Monipuolinen osaamisemme kattaa ympäristösertifioinnit, raportoinnin ja kiinteistön olosuhteiden seurannan.

Tilaa uutiskirjeemme

Ole ensimmäisten joukossa kuulemassa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.

Mitä tietoa etsit?