Hyppää sisältöön
UutinenGranlundin hankekehityspalvelut pureutuvat dataan

Granlundin hankekehityspalvelut pureutuvat dataan

10.11.2022 – Hankekehitysvaihe on merkittävä osa onnistunutta rakennushanketta, koska silloin päätetään hankkeen energia-, vastuullisuus-, elinkaari- ja laatutavoitteet. Olemme kehittäneet hankekehityksen tueksi benchmark-tietopankin, jonka avulla kustannuksia voidaan arvioida tarkasti jo hankkeen alkuvaiheessa.

Aihepiiri
Talotekniikka, Tuottavuus
Jaa

Talotekniikan kustannukset jopa 30 % investointikustannuksista

Talotekniikan osuus rakennushankkeissa on kasvanut viime vuosien aikana merkittävästi. Taustalla vaikuttaa niin digitaalisten ratkaisujen kehitys kuin energiatehokkuuteen ja sisäilmaan liittyvien vaatimusten kasvu. “Rakennuksissa on yksinkertaisesti enemmän tekniikkaa kuin aiemmin”, toteaa Granlundin liiketoimintajohtaja Juho Lepistö. Rakennusala kaipaakin toimintamallien muutosta, jotta talotekniikka huomioitaisiin paremmin hankkeen alkumetreiltä lähtien.

Siksi Granlundilla on ryhdytty toimeen ja kehitetty hankekehitysvaiheen talotekniikkakokonaisuus. Aiemmin talotekniikkaan vaikuttavia tarpeita on arvioitu hankkeen alkuvaiheessa vain karkealla tasolla, mutta nyt Granlund tarjoaa laskentadataan perustuvia ratkaisuja. ”Olemme luoneet erilaisiin tilamalleihin perustuvan benchmark-tietopankin, jonka pohjalta voimme laskea hankkeen kustannuksia tarkasti jo hankekehitysvaiheessa”, Lepistö avaa. Talotekniikan kustannuksia ei siis enää kuitata neliökohtaisilla hinnoilla, vaan todellisista kohteista vuosien mittaan kerätyllä datalla.

Talotekniikan laskenta jo hankkeen alkumetreillä on tärkeää, sillä tekniikka muodostaa suuren osan kokonaiskustannuksista. ”Talotekniikka on noussut rakennushankkeen suurimmaksi kustannuseräksi, jopa ohi runkoratkaisujen. Tekniikan osuus voi olla jopa 30 prosenttia investointikustannuksista”, Lepistö sanoo. Talotekniikalla on suuri merkitys myös kohteen ylläpitokustannuksille, älykkyydelle ja taksonomiakelpoisuudelle. “Kiinteistösijoittajat, rakennuttajat ja kiinteistönomistajat kaipaavatkin apua talotekniikkavalintojen määrittelyyn ja johtamiseen.”

Hankekehityksessä monialaista osaamista

Granlundin hankekehitysosastolla työskentelee laaja joukko eri alojen asiantuntijoita. Lepistön mukaan hankkeen alkuvaiheessa onkin tärkeää yhdistää talotekninen konsultointi suunnitteluun, energia- ja elinkaariosaamiseen, määrä- ja kustannuslaskentaan sekä 4D-aikataulutukseen, jolla visualisoidaan hankkeen etenemistä. “Yhteisvoimin voimme auttaa hankekehittäjiä koko talotekniikkakokonaisuuden hallinnassa.”

Asiantuntijat auttavat määrittelemään jo hankkeen alkuvaiheessa toimivan teknisen konseptin, tekniikan laatutavoitteet, vastuut ja tilavaraukset. “Sen jälkeen muutamme laadulliset tavoitteet järjestelmävalinnoiksi ja euroiksi, joita on helppo mitata, seurata ja ohjata.”

Suora näköala suunnittelumuutosten seurauksiin

Rakennushankkeiden tyypillisiä haasteita ovat talotekniikkajärjestelmien yhteensovitus ja kokonaisuuden hallinta. Lepistön mukaan hankekehittäjillä ei ole yleensä selkeää näköalaa siihen, mitä eri tekniikkavalinnoista seuraa. “Suunnittelun aikana tehdään aina muutoksia alkuperäisiin valintoihin, millä on seurauksia myös alkuvaiheessa asetettuihin tavoitteisiin.”

Taloteknisessä hankekehityksessä yksi Granlundin asiantuntija toimii tilaajan oikeana kätenä ja varmistaa, ettei hankekehittäjän aika huku tiedon keräämiseen eri lähteistä. “Seuraamme koko rakennushankkeen ajan, miten eri ratkaisut vaikuttavat elinkaarikustannuksiin, aikatauluun, asiakastyytyväisyyteen ja vastuullisuuteen”, Lepistö sanoo. Tavoitteina on yleensä esimerkiksi LEED- tai BREEAM-ympäristösertifiointi, EU-taksonomiakelpoisuus, A-energialuokka, vähähiilisyys ja sisäilmaston laatutaso.

Kokonaisvaltaisen tate-kumppanin suurin arvo tulee esiin tilanteissa, joissa esimerkiksi tilaohjelma muuttuu, budjetti kiristyy tai sertifioinnissa tähdätään astetta korkeammalle tasolle. “Pystymme kertomaan nopeasti, miten muutokset vaikuttavat aikatauluihin, kustannuksiin tai vaikkapa hiilipäästöihin.”

Haluatko kuulla lisää?

Juho Lepistö

Liiketoimintajohtaja
Granlund Oy

Hartela ja Granlund loivat yhdessä talotekniikan kumppanuusmallin

Talotekniikan merkitys projekteissa kasvaa koko ajan, mutta talotekniikkaa ei silti vaadita suunnittelemaan rakennuslupavaiheessa kovin pitkälle. Tarvetta uudenlaiselle mallille on, koska talotekniikka vaikuttaa suoraan hankkeen muuhun suunnitteluun.

Kumppanuuden ideana on, että yritykset kantavat yhdessä kokonaisvastuun Hartelan toimitilakohteiden talotekniikan onnistumisesta. Valintoja ohjataan hankekehityksestä alkaen muun muassa kustannusten, laadun, asiakastyytyväisyyden ja toteutettavuuden mukaan.

Uutta kumppanuusmallia pilotoidaan toimistokohde Ilmalan Aurassa. Kuva: Hartela

Lisää uutisia aiheesta

Miksi 4D-aikataulutus kannattaa rakennushankkeessa? Tässä 3 syytä!

20.09.2022 – Kaikki rakennusalalla tietävät tunteen, kun hankkeen kustannukset ja aikataulu alkavat karkaamaan käsistä, hanke on myöhässä ja syiden etsiminen alkaa. Tilanne…

Blogi

Päättäjätutkimus: Talotekniikan rooli tulee kasvamaan merkittävästi

13.10.2022 – Granlund teetti yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa selvityksen siitä, kuinka kiinteistö- ja rakennusalan päättäjät näkevät talotekniikan roolin tällä hetkellä ja tulevaisuudessa.

Uutinen

Miksi talotekniikan kustannus- ja määrälaskenta kannattaa ulkoistaa?

28.02.2022 – Määrälaskennan ulkoistaminen vapauttaa rakennuttajan ja urakoitsijan resursseja. Se mahdollistaa myös tarjousten paremman vertailtavuuden.

Blogi

Tilaa uutiskirjeemme

Ole ensimmäisten joukossa kuulemassa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.

Mitä tietoa etsit?