Hartela ja Granlund loivat yhdessä talotekniikan kumppanuusmallin

Pari vuotta sitten Hartela ja Granlund aloittivat keskustelun uudenlaisesta yhteistyöstä tavanomaisen talotekniikkakonsultoinnin sijaan. Talotekniikan hallintaan kaivattiin kokonaisvaltaisuutta, koska järjestelmien kehitysvauhti kiihtyy ja samalla talotekniikan merkitys rakennushankkeissa kasvaa.

”Granlundilla on kokonaisvaltaista osaamista talotekniikasta ja meillä jo yli 80-vuotinen kokemus projektien hankekehittämisestä ja rakentamisesta. Yhteistyöllä saamme tuotettua lisäarvoa asiakkaillemme”, toteaa Hartelan hankekehitysjohtaja Ilmari Hämäläinen.

Talotekniikalla on suuret heijastevaikutukset muuhun suunnitteluun.

Ilmari Hämäläinen, Hartela

Talotekniikkaa ei vaadita suunnittelemaan vielä rakennuslupavaiheessa pitkälle, ja siksi myös talotekniikkasuunnittelua tehdään Hämäläisen mielestä hankkeiden alkuvaiheessa yleisesti liian vähän. ”Talotekniikka vaikuttaa suoraan hankkeiden muuhun suunnitteluun, joten jo hankkeiden alkuvaiheessa on paljon optimoitavaa muiden suunnittelualojen kanssa.”

Kumppanuuden ideana on, että Granlund ja Hartela kantavat yhdessä kokonaisvastuun Hartelan toimitilakohteiden talotekniikan onnistumisesta. Valintoja ohjataan hankekehityksestä alkaen muun muassa kustannusten, laadun, asiakastyytyväisyyden ja toteutettavuuden mukaan. ”Emme tarjoa Hartelalle vain taloteknistä konsultointia ja suunnittelua, vaan onnistuneen lopputuloksen”, kiteyttää Granlundin Juho Lepistö.

Allianssia kevyempi yhteistyömalli

Kumppanuusmalli sisältää samanlaisen bonus-sanktiojärjestelmän kuin allianssi, mutta sopimus on yksinkertaisempi ja kevyempi. Riskit ja vastuut kannetaan yhdessä, ja Granlundin palkkiot on sidottu yhdessä määriteltyihin ja helposti mitattaviin tavoitteisiin, kuten hankkeen aikatauluun, kustannuksiin ja laatutasoon.

”Laatulupauksiin kuuluu esimerkiksi tietty ympäristösertifioinnin ja sisäilmaluokituksen taso sekä asiakastyytyväisyydestä kertova NPS-luku eli suositteluindeksi”, Lepistö luettelee. Yhteisen tekemisen kehittämisestä ja seuraamisesta vastaa kumppanuuden ohjausryhmä. ”Lisäksi käymme projektikohtaisia koordinointipalavereita, joissa arvioidaan talotekniikan onnistumista.”

Kumppanuusmallilla tuotamme asiakkaillemme kustannustehokkaasti toimivan, ympäristöystävällisen ja nykyaikaisen kokonaisuuden.

Ilmari Hämäläinen, Hartela

Yhteisten prosessien rakentaminen on vaatinut myös luottamuksen rakentamista. Kumppanien kesken on uskallettava jakaa tietoa vapaammin. ”Kortit on pistetty pöytään avoimesti puolin ja toisin, ja se on tuottanut lisäarvoa molemmille”, Hämäläinen sanoo. Rajapintojen avaaminen on muun muassa laajentanut kumppanien näkemystä siitä, mihin kaikkeen talotekniikkaratkaisut vaikuttavat ja mitä lisäarvoa yhteistyöllä voidaan saavuttaa.

Kumppanuusmallia pilotoidaan Ilmalan Aurassa

Kumppanuusmallia pilotoidaan toimistokohde Ilmalan Aurassa, jonka Hartela rakentaa Union Investmentille. ”Granlund osallistui jo hankkeen käyttäjä- ja sijoittajaneuvotteluihin, jolloin saimme optimoitua taloteknistä kokonaisuutta ja löysimme asiakkaillemme toimivia ratkaisuja kokonaisvaltaisesti”, Hämäläinen kertoo.

Talotekniikan tavoitteiden tarkan määrittelyn ansiosta rima on asetettu hankkeessa korkealle. ”Käytännössä lupaamme Hartelalle kaikki ne asiat, jotka Hartela haluaa luvata omille asiakkailleen”, Lepistö sanoo. Kumppanuuden ytimessä on vastuullisuuden ohjaaminen. Sopimusmalliin kuuluvat esimerkiksi talotekniikan hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkilaskennat, EU-taksonomiakelpoisuuden arviointi ja kohteen ympäristösertifiointi.

Vastuu talotekniikan onnistumisesta jatkuu käytön aikana

Tavoiteohjattu talotekniikkakumppanuus kattaa suunnittelun lisäksi talotekniikan määrä- ja kustannuslaskennan. Sen jälkeen vuorossa ovat hankinnat, urakoitsijoiden kilpailutus ja urakoiden yhteensovitus. Lepistön mukaan hankkeen etenemistä seurataan Tilannehuoneella ja 4D-aikataulutuspalveluilla. ”Ne auttavat hallitsemaan lisä- ja muutostöitä kustannusvaikutuksineen.”

Uusi kumppanuusmalli avaa tietä kiinteistö- ja rakennusalan toimintakulttuurin muutokselle. Tiedon jakaminen puolin ja toisin luo selvää lisäarvoa kaikille.

Ilmari Hämäläinen, Hartela

Työmaavaiheessa urakoitsijoilta kerätään laitetiedot suoraan Granlundin digitaaliseen tietokantaan, joka toimii sähköisen huoltokirjan pohjana. Kohteen valmistuttua tiedot voidaan siirtää Granlund Manageriin ylläpidon johtamista varten. Talotekniikan toimintaa seurataan myös takuuaikana, jotta esimerkiksi sisäolosuhteet ovat moitteettomat. ”Kumppanuusmallilla tuotamme asiakkaillemme kustannustehokkaasti toimivan, ympäristöystävällisen ja nykyaikaisen kokonaisuuden”, Hämäläinen kiittelee.

Hänen mukaansa uudenlaisen kumppanuuden kehittäminen avaa tietä kiinteistö- ja rakennusalan laajemmalle toimintakulttuurin muutokselle. ”Rakennusalan toimintatapoihin ei kuulu tiedon jako eri osapuolille, vaikka näin voisimme saavuttaa lisäarvoa kaikille. Uudenlaiset sopimusmallit hyödyttävät niin rakennusvaiheen eri osapuolia kuin kiinteistöjen tulevia käyttäjiä ja omistajia.”

Haluatko kuulla lisää?

Juho Lepistö

Liiketoimintayksikön johtaja, hankejohtaminen

Granlund Oy

040 660 8033

etunimi.sukunimi@granlund.fi