Hyppää sisältöön
Rakennusalan tuottavuus ei parane poteroissa

Rakennusalan tuottavuus ei parane poteroissa

18.10.2021 – Paras lääke rakentamisen tuottavuuden nostoon on sujuva tiedonkulku eri toimijoiden välillä. Myös rakennushankkeiden tilaajien kannattaa vaatia, että sama data virtaa tehokkaasti läpi koko ketjun.

Aihepiiri
Tuottavuus
Jaa

Aloitetaan hyvistä uutisista: kiinteistö- ja rakennusalalla on saavutettu viime vuosina paljon edistysaskelia niin toimintatavoissa kuin uuden teknologian käyttöönotossa. Allianssi- ja elinkaarimallien kaltaisia uusia hankemalleja on otettu onnistuneesti käyttöön. Suunnittelijat hyödyntävät entistä tehokkaampia digitaalisia työvälineitä, sekä pikkuhiljaa myös tekoälyä ja koneoppimista. Työmaille on saatu uusia työkaluja digitaaliseen johtamiseen.

Teknologian kehitys etenee vauhdilla. Esimerkiksi talotekniikkaan tulee kiihtyvällä tahdilla älykkäitä ratkaisuja, jotka auttavat parantamaan rakennusten energiatehokkuutta, säästämään kustannuksia ja lisäämään viihtyisyyttä.

Rakennustyömailla vain 27 prosenttia lisäarvoa tuottavaa aikaa ja työtä

Kiinteistö- ja rakennusalan yksittäisiä edistysaskelia voisi luetella paljon enemmänkin, mutta isossa kuvassa alan tuottavuus ei ole parantunut. Aihe on keskiössä Aalto-yliopiston johtamassa Building 2030 -konsortiossa, jossa alan uudistamista pohtii toimialan 21 yritystä Granlund mukaan lukien.

Pohdittavaa rakentamisen sujuvoittamisessa, hukan vähentämisessä ja aikataulujen tiivistämisessä riittääkin. Konsortiota vetävän professori Olli Seppäsen tutkimusten mukaan rakennustyömailla on vain 27 prosenttia lisäarvoa tuottavaa aikaa ja työtä. Hukka-ajan syynä eivät ole kuitenkaan timpureiden tai putkimiesten huonot työsuoritukset, vaan tuottamattomuus johtuu ennen muuta ongelmista suunnittelun ja työmaan välisessä kommunikaatiossa ja työn koordinoinnissa.

Samat haasteet myös Suomen ulkopuolella

Kyse ei ole nyt vain Suomea koskevasta ongelmasta. Rakennusala kärsii heikosta tuottavuudesta kaikkialla maailmassa. The Economist arvioi muutama vuosi sitten, että yli 90 prosenttia maailman kaikista rakennushankkeista on myöhässä tai ylittänyt budjettinsa.

Yhdysvalloissa alan tuottavuus ei ole kohonnut juuri lainkaan sitten toisen maailmansodan. Samaan aikaan moni muu toimiala on ottanut moninkertaisia parannusloikkia.

Tuoreen arvion mukaan maailman rakennusala menetti viime vuonna 1840 miljardia Yhdysvaltain dollaria heikon tai olemattoman tiedonkulun vuoksi. Summa koostuu huonosta päätöksenteosta, työmaiden tyhjäkäynnistä, viivästyksistä ja virheistä.

Pois poteroista ja kohti parempaa tiedonkulkua

Heikko tai olematon tiedonkulku on myös Suomen kiinteistö- ja rakennusalan suurimpia yksittäisiä ongelmia. Data ei virtaa sujuvasti läpi koko ketjun kiinteistön suunnittelusta rakentamiseen ja ylläpitoon.

Makaamme edelleen liian paljon vanhoissa poteroissamme, joissa suunnittelijat, urakoitsijat ja kiinteistöistä vastaavat ammattilaiset tekevät omaa työtään ilman todellista (data)yhteyttä.

Tarvitaan lisää yhteistoiminnan mahdollistavia sopimusmalleja, moderneja digitaalisia ratkaisuja ja vahvoja johtamisen malleja kiinteistön koko elinkaaren ajalle. Hyvä esimerkki yhteistyön edistämisestä on Raklin käynnissä oleva hanke, jossa edistetään rakennusluvan hakemista ja myöntämistä tietomallia hyödyntäen. Uudistuksen avulla yksi osa prosessia tehostuu ja sujuvoituu.

Edistyneimmät urakoitsijat hyödyntävät jo tehokkaasti suunnitteluvaiheen tietomalleja. Kolmiulotteiseen tietomalliin perustuva digitaalinen kaksonen toimii parhaimmillaan yhteisenä alustana rakennushankkeen eri toimijoille. Myös kiinteistön ylläpidossa ja huollossa voidaan hyödyntää rakennusaikaisia tietomalleja, kun ne yhdistetään kiinteistöstä mitattavaan dynaamiseen dataan.

Kiinteistöjen omistajille ja tilaajille digitaaliset työkalut tarjoavat mahdollisuuden siirtyä tiedolla johtamiseen mutu-tuntuman sijaan.

Rakennushankkeen tilaaja voi vaikuttaa

Hyvä uutinen on se, että meillä on jo olemassa tehokkaita työkaluja datan virtauttamiseen. Nämä keinot olisi nyt vain otettava yhdessä laajemmin käyttöön. Samalla yritykset, jotka ovat panostaneet kehittämiseen, saavat siitä myös aidosti kilpailuetua.

Kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden ohella tarvitaankin nyt vetoapua rakennushankkeiden tilaajilta. Tilaaja voisi esimerkiksi vaatia, että hankkeen kustannusarvio on tehtävä datapohjaisesti, kaikki tarjoukset laaditaan digitaalisten määräluettelojen pohjalta ja suunnittelussa laadittua tietomallia on hyödynnettävä aikataulujen laadinnassa.

Rakennuksen luovutuksen jälkeen kaiken digitaalisen tiedon tulisi olla kiinteistön omistajan ja ylläpidosta vastaavien käytettävissä. Datan tuottajilta vaaditaan rajapinnat, joiden kautta muutkin pääsevät tietoa hyödyntämään.

Intressi on yhteinen, sillä rakennuksen digitaalisella omaisuudella on taloudellista arvoa silloin, kun sillä voidaan aidosti parantaa tuottavuutta. Kokonaiskuvassa tämä tarkoittaa matalampia kustannuksia, nopeampia aikatauluja ja parempaa laatua.

Tule kuulemaan lisää tuottavuuden parantamisesta Granlundin Building the Change -seminaariin 2.11.2021.

Blogi on julkaistu aiemmin Kauppalehden kumppanisisältönä.

Lue lisää rakennusalan tuottavuudesta blogeistamme

Pekka Metsi, Granlund

Rakennusalan tuottavuus ei parane poteroissa

18.10.2021 – Paras lääke rakentamisen tuottavuuden nostoon on sujuva tiedonkulku eri toimijoiden välillä. Myös rakennushankkeiden tilaajien kannattaa vaatia, että sama data virtaa…

Blogi
Energiatehokas rakennus

Millaista tukea rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen voi saada?

19.08.2021 – Energiatehokkuushankkeisiin on mahdollista saada useita eri tukia, joiden avulla voi päästä lähemmäs rakennuksen energiansäästö- ja hiilineutraaliustavoitteita. Millaista tukea kannattaa hakea…

Blogi
Kuvituskuva kiinteistötiedon tulolähteistä tiedonhallintaa varten.

Muuta kiinteistösi tuottama tieto rahaksi

04.06.2021 – Rakennuksista kerätty tieto auttaa säästämään energiakuluja ja leikkaamaan päästöjä. Jatkossa datan avulla luodaan täysin uudenlaisia palveluja kiinteistöjen käyttäjille.

Blogi

Talotekniikka kaipaa uudistusta

19.05.2021 – Suomalainen talotekniikkasektori ei ole onnistunut ottamaan sille kuuluvaa mandaattia edes rakentamisen uusissa toteutusmalleissa. Sisäympäristö ja energiatehokkuus, jotka ovat pääosin talotekniikan…

Blogi

Kattava Due Diligence varmistaa onnistuneen kiinteistökaupan

09.12.2020 – Granlundin Due Diligence -selvitykset tuottavat monipuolista tietoa teknisten ja ympäristöasioiden vaikutuksista kiinteistön arvoon. Puolueeton arvio auttaa kiinteistökaupassa sekä myyjää että…

Blogi

Otetaan talosta mittaa!

29.09.2020 – Granlundin mittaus- ja tarkastuspalvelujen avulla voidaan selvittää erilaisia ongelmatapauksia ja testata, että talotekniikka toimii suunnitellusti. Kiinteistöt kannattaisi katsastaa säännöllisesti siinä…

Blogi

Mitä kuuluu rakennushankkeiden virtuaalisille Big Roomeille ja työpajoille?

09.06.2020 – Allianssihankkeissa Big Room -toiminta on osa hanketiimin työskentelymallia. Mitä kuuluu Big Roomeille eri puolella Suomea tällä hetkellä?

Blogi

Kun kustannusohjaus muuttui reaaliaikaiseksi

27.05.2020 – Kustannusohjaus ei ole enää sitä, että suunnitellaan ensin ja lasketaan kustannukset sen jälkeen. Reaaliaikaisessa kustannusohjauksessa kustannusten kehittymisen seuraaminen ja ratkaisujen…

Blogi

Talotekniikan kustannusohjaus korostuu teknisesti vaativissa sairaala- ja teollisuushankkeissa

25.05.2020 – Älykkäät kiinteistöt lisäävät tarvetta täsmälliseen ja jatkuvaan talotekniikan kustannusohjaukseen. Vaativissa sairaala- ja teollisuushankkeissa talotekniikan osuus voi olla jopa 40 prosenttia…

Blogi

Jatkuvalla kustannusohjauksella voidaan ennakoida eri vaihtoehtoja

23.04.2020 – Viime vuosien yhteistoiminnalliset rakennushankkeet ovat tarjonneet Granlundin konsulteille näköalapaikan projektinjohdon ja samalla kustannuslaskennan arkeen.

Blogi

Mitä tietoa etsit?