Talotekniikka kaipaa uudistusta
19.5.2021 – Suomalainen talotekniikkasektori ei ole onnistunut ottamaan sille kuuluvaa mandaattia edes rakentamisen uusissa toteutusmalleissa. Sisäympäristö ja energiatehokkuus, jotka ovat pääosin talotekniikan vastuulla, ovat kyllä jokaisen mielestä tärkeitä osa-alueita, mutta käytännössä jäävät usein sivurooliin.
BLOGI 17.5.2021
Elinkaaritavoitteita tarvitaan
Talotekniikka sisältää liian monta epäjatkuvuuskohtaa suunnittelusta ylläpitoon. Tämän seurauksena dataa hyödynnetään heikosti. Samoista asioista päätetään useaan kertaan, eivätkä alussa asetetut tavoitteet heijastu koko elinkaarelle.
Urakkalaskennassa halpa hankintahinta ajaa laatu- ja elinkaaritavoitteiden yli ja määrät lasketaan moneen kertaan eri tahojen toimesta. Työmailla aikataulusuunnitelmat eivät perustu faktoihin ja toiminnanvarmistus jää tekemättä, kun loppuvaiheessa paniikki iskee.
Tästä kaikesta seuraa turhia lisäkustannuksia ja aikatauluviivettä. Käyttäjien toiminta häiriintyy, kun talotekniikan virittäminen jatkuu pahimmillaan koko takuuajan. Energiatehokkuus on jotain aivan muuta, kuin mitä konsultit ovat simuloineet. Ja käyttäjät joutuvat uusissa tiloissa kärsimään huonoista sisäolosuhteista.
Kuinka tilanne korjataan?
Ongelmien ymmärtäminen on tietysti lähtökohtana kehitykselle. Ja onnistuneitakin projekteja toki on paljon. Mielestämme talotekniikan osalta ei tarvita edes trendikkäästi radikaaleja innovaatioita. Riittää, kun korjataan muutamia perusasioita, ja talotekniikka saadaan vahvemmin osaksi koko rakennusprosessin johtamista. Korjaisimme kolme asiaa:
Merkittävimmät teknologiavalinnat tehdään jo suunnitteluvaiheessa
Samalla on mahdollista lisätä suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja teknologiatoimittajien yhteistyötä jo suunnittelun aikana. Erityisesti smart building -teknologiat, avoimuuden vaatimukset ja tiedonsiirron rajapinnat tulee määrittää suunnittelun aikana, jotta ne saadaan toimimaan. Kaikkiin merkittäviin valintoihin sisältyy myös elinkaaritavoitteita, kuten tavoitehiilijalanjälki ja tavoitekäyttöikä.
Määrälaskenta uudistetaan
Kun tärkeimmät valinnat lukitaan suunnitteluvaiheessa, voidaan kaikkien tarjoajien urakat laskea samoilla digitaalisilla määrillä. Rakennuttajan määrälaskenta on paras ratkaisu, mutta pääasia on, että luotettava määräluettelo syntyy. Tietomallista otetaan määrät soveltuvilta osin, hyödynnetään luonnossuunnittelua ja referenssimalleja, sekä täydennetään tietoa asiantuntijanäkemyksillä tarpeen mukaan. Urakkakilpailuissa painospiste on tällöin tuottavuudessa ja elinkaariominaisuuksissa.
Talotekniikan tahtituotanto ja digitaalinen tilannekuva otetaan käyttöön työmaalla
Määrien hallinnan kautta tavarat ovat työmaalla oikeassa paikassa oikeaan aikaan, ja työt voidaan aikatauluttaa ja suunnitella tehokkaasti. Käyttöön tulee ottaa mitattu valmiusaste ja määrien tulee olla sekä tilaajan että urakoitsijan tiedossa. Näin lisä- ja muutostöiden käsittely muuttuu läpinäkyväksi. Tässä tavoitteessa tarvitaan uusia rooleja ja työkaluja, mutta kehitys on jo käynnissä.
Jos talotekniikka integroidaan vahvemmin hankejohtamiseen, tuottavuus kehittyy kaikissa prosessin vaiheissa. Budjetit ja aikataulut pysyvät huomattavasti paremmin hallinnassa ja toiminnasta muodostuu järkevää liiketoimintaa kaikille osapuolille. Käyttäjille ja omistajille voidaan taata toimivat sisäolosuhteet, tekniikka ja energiatehokkuus. Lopulta kiinteistöjen tekniikkaa voidaan johtaa luotettavan datan perusteella. Toimiva talotekniikka mahdollistaa palveluinnovaatioita ja uusia liiketoimintamalleja.
Seuraavaksi tulee vain käydä hommiin. Me ollaan aloitettu jo.
Pekka Metsi
Jukka Tyni
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Rakennuslehden Vieraskynä-palstalla 7.5.2021.
Lisää blogejamme
Näin laskemme hiilikädenjälkeämme
18.04.2023 – Kun autamme asiakkaitamme pienentämään hiilijalanjälkeään, kasvatamme omaa hiilikädenjälkeämme. Laskemme hiilikädenjälkeämme tutkimustietoon perustuvalla mallilla.
Rakennus kuntoremonttiin?
14.04.2023 – 1960–1980-lukujen rakennukset – siinä missä ihmisetkin – saattavat kaivata pientä kuntoremonttia. Keski-ikäinen rakennetekniikan asiantuntija lähti tapamaan ikätovereitaan.
Rakennushankkeen vastuullisuus on kokonaisuuden hallintaa
30.03.2023 – Rakennushankkeelta vaadittava vastuullisuuspaletti on tänä päivänä laaja. Energiatehokkuuden ja sisäolosuhteiden lisäksi on otettava huomioon muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja pian…
LVI-suunnittelun pelikentillä
09.02.2023 – LVI-suunnittelija Tero Hietala kävi luokkakokouksessa. Tilanne pisti miettimään omaan työtä. ”Tuskin monikaan haaveilee pienenä LVI-suunnittelijan ammatista, mutta olen löytänyt siitä…
Hiilikädenjäljen laskemiseen tarvitaan yhteisiä käytäntöjä
09.02.2023 – Hiilikädenjäljen tavoitteena on osoittaa yksilöiden ja yritysten tuottamia positiivisia ympäristövaikutuksia asiakkaille tai koko yhteiskunnalle.
EU-taksonomiaa ei kannata jättää huomiotta
13.01.2023 – EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmällä eli taksonomialla on vaikutusta rakennushankkeisiin. Taksonomian kriteerit on hyvä ottaa huomioon jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.
Datakeskusten hukkalämpöä tulisi kierrättää enemmän kaukolämpöverkkoon
11.01.2023 – Energiatehokkaasti rakennetut datakeskukset ovat osa sähköverkon tehoreserviä. Kun datakeskukset hyödyntävät omana energialähteenään uusiutuvia energiamuotoja, voidaan pienentää myös hiilidioksidipäästöjä.
Suuren yrityksen energiakatselmus – pakollinen paha vai pelastusrengas
12.10.2022 – Suuren yrityksen energiakatselmus on tehokas tapa selvittää oman yrityksen energiatehokkuuden taso. Kun toimeen tartutaan nyt, ennätyskorkeat energiahinnat hirvittävät selvästi vähemmän.
Lopetetaanko energian haaskaus?
27.09.2022 – Jokohan Suomen kiinteistöissä oltaisiin nyt valmiita tekemään järkeviä ja kannattavia energiansäästötoimia, jotka eivät vaadi isoja investointeja?
Miksi 4D-aikataulutus kannattaa rakennushankkeessa? Tässä 3 syytä!
20.09.2022 – Kaikki rakennusalalla tietävät tunteen, kun hankkeen kustannukset ja aikataulu alkavat karkaamaan käsistä, hanke on myöhässä ja syiden etsiminen alkaa. Tilanne…
