Hyppää sisältöön
UutisetHyvä valvoja on tarkka mutta yhteistyökykyinen

Hyvä valvoja on tarkka mutta yhteistyökykyinen

22.05.2019 – Valvoja pitää rakennuksen laadun puolta. Parhaimmillaan työtä tehdään yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä tilaajan ja urakoitsijan kanssa.

Hyvä rakennustöiden valvoja on riippumaton ja tarkka, mutta yhteistyökykyinen. Työtä tehdään projektin tilaajan tavoitteet silmälläpitäen, ja päämääränä on aina laadukas kokonaisuus yhteistyössä rakennuttajan sekä urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden kanssa.

”Usein valvojat ovat luonteeltaan sellaisia, että haluavat tehdä asiat oikein. Tämä onkin tärkeää, koska laadun varmistamisessa ei liian kevyt asenne käy. Toisaalta valvoja ei saa olla ylitarkka eikä vaatia vain vaatimisen ilosta. Valvojalta vaaditaan pelisilmää, hyviä vuorovaikutustaitoja ja hyvää käytöstä”, sanoo Granlundin Korjausrakennuttamisen yksikössä töitä tekevä suunnittelujohtaja Sauli Heino.

Heinon mukaan valvojalle on tärkeää myös periksiantamattomuus ja riippumattomuus.

”Joskus tilaajalta tai urakoitsijalta tulee painetta esimerkiksi tiukkoina aikatauluvaatimuksina tai muuna painostuksena. Vaatijoina voi olla isojakin pamppuja. Silloin tarvitaan jämäkkyyttä.”

Tyypillistä on Heinon mukaan myös esimerkiksi se, että rakennus halutaan aikataulupaineiden vuoksi ottaa käyttöön ennen kuin kaikki talotekniikan säädöt on viritetty loppuun asti.

”Silloin loppukäyttäjille voi jäädä väärä mielikuva, että rakennus olikin surkea, vaikka kyse on vain siitä, ettei sitä ehditty saattaa loppuun asti valmiiksi.”

Erikoistumista tarvitaan

Valvojan on tärkeä pyrkiä molemminpuoliseen luottamukseen urakoitsijan kanssa. Jokaista yksityiskohtaa valvoja ei käytännössä pysty tarkistamaan, vaan toiminta perustuu pistokokeisiin.

”Projektin aluksi on tärkeää osoittaa, että yksityiskohtia valvotaan, jolloin töiden lähtiessä rullaamaan ei enää tarvitse tarkistaa jokaista pikkuseikkaa.”

Valvonnan työmäärä voi Heinon mukaan vaihdella rutkastikin projektin työnjohdosta ja urakoinnista riippuen. Työn määrä voi hänen mukaansa kasvaa urakoitsijan asenteen vuoksi jopa kymmenkertaiseksi.

”Jos urakoitsija tekee työtä hälläväliä -asenteella, paimentamista riittää joka päivä. Jos taas kaikki ymmärtävät laadun alusta asti, valvojan työ jää pienempään rooliin.”

Isommissa projekteissa yksi valvoja ei riitä, vaan esimerkiksi LVI-töitä, sähkötekniikkaa ja rakennustekniikkaa varten on oma valvojansa.

”Yksi ihminen ei ehdi valvoa kaikkea, ja toisaalta töiden vaativuus vaatii erikoistumista.”

Ulkopuolinen valvonta laadun takeena

Heinon mielestä kunnollinen valvonta on ensiarvoisen tärkeässä asemassa esimerkiksi siksi, että ilman valvojan työtä lopputuote saattaisi olla kaukana tavoitteesta. Urakoitsijan omavalvontakin on hänen mielestään liian usein puutteellista.

”Varsinkin isommilla urakoitsijoilla on laatukäsikirjat ja nollavirhemallit, mutta silti lehdistä saa lukea puutteista ja virheistä. Ulkopuolinen tarkastaja varmistaa suunnitellun lopputuotteen toteutumisen.”

Rakennuksen toimivuus on tietysti tärkeä tavoite myös tilaajalle, oli lopputuote sitten oman porukan tai vuokralaisten käytössä.

”Jos rakennus vastaanotetaan puolivalmiina, loppukäyttäjien tuottavuus laskee helposti, kun mikään ei toimi, sähköverkossa on ongelmia ja valot räpsyvät”, Heino havainnollistaa.

Monipuolista työtä

Tie valvojaksi käy usein asennustyön ja mahdollisesti suunnittelutehtävien kautta. Granlundilla on tyypillistä, että valvojat tekevät halutessaan muutakin kuin valvojan työtä, koska eri tehtävät tukevat toisiaan. Monet pitävät valvojan työssä siitä, että saa viettää aikaa myös kentällä, ei pelkästään toimistolla. Tapana on, että hiljattain alalle tulleet oppivat kokeneemmilta.

”Kokemuksen kautta oppii keinot toimia niin, ettei tule jymäytetyksi. On niitäkin tahoja, jotka tarkoituksella yrittävät harhauttaa valvojaa yrittäessään päästä helpommalla.”

Kaiken kaikkiaan valvojan työllä on merkitystä koko Suomen rakennuskannan laadun sekä myös ympäristöarvojen kannalta.

”Kun esimerkiksi pyritään energiaa säästävään rakentamiseen, kunnollinen valvonta varmistaa, että säästöihin todella päästään. Valvojan työllä on aito vaikutus paitsi koko Suomen rakennuskannan laatuun, myös ympäristöön.”

Granlund kasvaa ja hakee joukkoonsa rakennustöiden valvojaarakennuttajakonsultteja ja LVI-töiden valvojaa.

Haluatko kuulla lisää?

Sauli Heino

Osastonjohtaja, korjausrakentaminen
Granlund Oy

Jesse Kukkonen, WE Sähkö Oy ja Pertti Ihalainen, Granlund Lahti Oy

Granlund vahvistuu Lahdessa – WE Sähkö Oy osaksi konsernia

22.06.2021 – Tavoitteena muodostaa Päijät-Hämeen alueen vahvin talotekniseen suunnitteluun ja konsultointiin keskittyvä yritys.

Uutinen
Granlund Mikkeli ja HTTC, Olli Tirkkonen, Harri Kaipainen, Tero Lampinen, Teemu Saarinen, Martti Haapaniemi

Granlund Mikkeli laajentaa talotekniikkasuunnitteluun – Insinööritoimisto HTTC Oy osaksi konsernia

22.06.2021 – Yrityskaupan myötä Granlund Mikkeli Oy avaa suunnittelutoiminnan rakennuttamisen ja valvonnan lisäksi.

Uutinen
yrityskauppa-granlund

Granlund teki yrityskaupan VA Optimaten kanssa

22.06.2021 – Palvelutarjonta vahvistuu rakennuttamisen, valvonnan ja kustannuslaskennan osalta.

Uutinen
Pekka Metsi, Granlund

Granlund laajenee yrityskaupoilla Paimiossa, Lahdessa ja Mikkelissä

22.06.2021 – Yrityskauppojen myötä konserniin tulee yli 20 uutta asiantuntijaa niin talotekniikkasuunnitteluun, rakennuttamiseen, valvontaan kuin määrä- ja kustannuslaskentaan.

Uutinen

Juho Lepistö EFCA Future Leaders -kilpailun neljännelle sijalle

04.06.2021 – Granlundin Juho Lepistö pärjäsi 12. kertaa järjestetyssä EFCA Future Leaders -kilpailussa ja tuli neljännelle sijalle.

Uutinen
Talotekniikan tietomalli

Talotekniikan YTV2020 laite- ja järjestelmänimistöt koekäyttöön – Granlund, Ramboll ja Sweco mukana kansallisissa talkoissa

26.05.2021 – Vakioitujen tietosisältöjen käyttö tietomalleissa hyödyttää koko rakennusalaa. Vakiointi mahdollistaa mallien koneluettavuuden ja siten automaation. YTV2020-hankkeen puitteissa on nyt määritelty talotekniikan…

Uutinen

Rakennushankkeiden kustannusohjausta tulisi muuttaa ohjaavaan suuntaan

21.04.2021 – Petteri Heinilä aloitti Granlundilla talotekniikan laskentapäällikkönä ja toi mukanaan vahvaa talotekniikan kustannuslaskennan osaamista.

Uutinen

Granlund Kuopion liikevaihto nousi koronavuonna yli 10 miljoonaan euroon

26.03.2021 – Korona ei ole hidastanut Granlund Kuopio Oy:n kasvua. Yhtiön liikevaihto nousi viime vuonna uudelle tasolle, noin 10,5 miljoonaan euroon. Myös…

Uutinen

Vastuullisuus ja asiantuntemus ovat tutkitusti Granlundin valtteja

23.03.2021 – Kiitos teille asiakkaamme – 99 % asiakkaistamme on meihin tyytyväisiä. Henkilöstömme asiantuntemus ja toimintamme vastuullisuus saavat huippuarvosanat tuoreimmassa asiakassuhdetutkimuksessa.

Uutinen

Mitä tietoa etsit?