Hyvä valvoja on tarkka mutta yhteistyökykyinen
22.5.2019 – Valvoja pitää rakennuksen laadun puolta. Parhaimmillaan työtä tehdään yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä tilaajan ja urakoitsijan kanssa.
Hyvä rakennustöiden valvoja on riippumaton ja tarkka, mutta yhteistyökykyinen. Työtä tehdään projektin tilaajan tavoitteet silmälläpitäen, ja päämääränä on aina laadukas kokonaisuus yhteistyössä rakennuttajan sekä urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden kanssa.
”Usein valvojat ovat luonteeltaan sellaisia, että haluavat tehdä asiat oikein. Tämä onkin tärkeää, koska laadun varmistamisessa ei liian kevyt asenne käy. Toisaalta valvoja ei saa olla ylitarkka eikä vaatia vain vaatimisen ilosta. Valvojalta vaaditaan pelisilmää, hyviä vuorovaikutustaitoja ja hyvää käytöstä”, sanoo Granlundin Korjausrakennuttamisen yksikössä töitä tekevä suunnittelujohtaja Sauli Heino.
Heinon mukaan valvojalle on tärkeää myös periksiantamattomuus ja riippumattomuus.
”Joskus tilaajalta tai urakoitsijalta tulee painetta esimerkiksi tiukkoina aikatauluvaatimuksina tai muuna painostuksena. Vaatijoina voi olla isojakin pamppuja. Silloin tarvitaan jämäkkyyttä.”
Tyypillistä on Heinon mukaan myös esimerkiksi se, että rakennus halutaan aikataulupaineiden vuoksi ottaa käyttöön ennen kuin kaikki talotekniikan säädöt on viritetty loppuun asti.
”Silloin loppukäyttäjille voi jäädä väärä mielikuva, että rakennus olikin surkea, vaikka kyse on vain siitä, ettei sitä ehditty saattaa loppuun asti valmiiksi.”
Erikoistumista tarvitaan
Valvojan on tärkeä pyrkiä molemminpuoliseen luottamukseen urakoitsijan kanssa. Jokaista yksityiskohtaa valvoja ei käytännössä pysty tarkistamaan, vaan toiminta perustuu pistokokeisiin.
”Projektin aluksi on tärkeää osoittaa, että yksityiskohtia valvotaan, jolloin töiden lähtiessä rullaamaan ei enää tarvitse tarkistaa jokaista pikkuseikkaa.”
Valvonnan työmäärä voi Heinon mukaan vaihdella rutkastikin projektin työnjohdosta ja urakoinnista riippuen. Työn määrä voi hänen mukaansa kasvaa urakoitsijan asenteen vuoksi jopa kymmenkertaiseksi.
”Jos urakoitsija tekee työtä hälläväliä -asenteella, paimentamista riittää joka päivä. Jos taas kaikki ymmärtävät laadun alusta asti, valvojan työ jää pienempään rooliin.”
Isommissa projekteissa yksi valvoja ei riitä, vaan esimerkiksi LVI-töitä, sähkötekniikkaa ja rakennustekniikkaa varten on oma valvojansa.
”Yksi ihminen ei ehdi valvoa kaikkea, ja toisaalta töiden vaativuus vaatii erikoistumista.”
Ulkopuolinen valvonta laadun takeena
Heinon mielestä kunnollinen valvonta on ensiarvoisen tärkeässä asemassa esimerkiksi siksi, että ilman valvojan työtä lopputuote saattaisi olla kaukana tavoitteesta. Urakoitsijan omavalvontakin on hänen mielestään liian usein puutteellista.
”Varsinkin isommilla urakoitsijoilla on laatukäsikirjat ja nollavirhemallit, mutta silti lehdistä saa lukea puutteista ja virheistä. Ulkopuolinen tarkastaja varmistaa suunnitellun lopputuotteen toteutumisen.”
Rakennuksen toimivuus on tietysti tärkeä tavoite myös tilaajalle, oli lopputuote sitten oman porukan tai vuokralaisten käytössä.
”Jos rakennus vastaanotetaan puolivalmiina, loppukäyttäjien tuottavuus laskee helposti, kun mikään ei toimi, sähköverkossa on ongelmia ja valot räpsyvät”, Heino havainnollistaa.
Monipuolista työtä
Tie valvojaksi käy usein asennustyön ja mahdollisesti suunnittelutehtävien kautta. Granlundilla on tyypillistä, että valvojat tekevät halutessaan muutakin kuin valvojan työtä, koska eri tehtävät tukevat toisiaan. Monet pitävät valvojan työssä siitä, että saa viettää aikaa myös kentällä, ei pelkästään toimistolla. Tapana on, että hiljattain alalle tulleet oppivat kokeneemmilta.
”Kokemuksen kautta oppii keinot toimia niin, ettei tule jymäytetyksi. On niitäkin tahoja, jotka tarkoituksella yrittävät harhauttaa valvojaa yrittäessään päästä helpommalla.”
Kaiken kaikkiaan valvojan työllä on merkitystä koko Suomen rakennuskannan laadun sekä myös ympäristöarvojen kannalta.
”Kun esimerkiksi pyritään energiaa säästävään rakentamiseen, kunnollinen valvonta varmistaa, että säästöihin todella päästään. Valvojan työllä on aito vaikutus paitsi koko Suomen rakennuskannan laatuun, myös ympäristöön.”
Granlund kasvaa ja hakee joukkoonsa rakennustöiden valvojaa, rakennuttajakonsultteja ja LVI-töiden valvojaa.
Haluatko kuulla lisää?
Sauli Heino
Granlund vahvistaa hallitustaan kansainvälisellä osaamisella
04.12.2024 – Uuden monialaisen hallituksen tavoitteena on luotsata yhtiötä vahvempaan kasvuun ja kansainvälistymiseen.
- Granlund
- Nimitykset
Moni luontokadon seuraus korostuu rakennetussa ympäristössä
28.11.2024 – Sitran johtavan asiantuntijan Jarrod Luxtonin mielestä monimuotoinen luonto on ratkaisu moniin kaupunkien kohtaamiin haasteisiin, kuten tulviin, kuivuuteen ja helleaaltoihin.
“Vihreän siirtymän hankerahoitus on kiinni 5 tekijästä”
27.11.2024 – Rahoitusalan asiantuntija Eeva Grannenfelt kokosi yhteen viisi tekijää, joilla voidaan varmistaa innovatiivisten vihreän siirtymän hankkeiden rahoitus.
- Energia
- Vastuullisuus
Palkitsimme vuoden 2024 opinnäytetyökilpailussa menestyneet
21.11.2024 – Tämän vuoden palkitut opinnäytetyöt käsittelivät LVI-tekniikan hiilijalanjälkilaskentaa, tietomallien soveltuvuutta, rakennusten digitaalista turvallisuutta sekä kulutusjouston hyödyntämistä.
- Innovaatiot
Raami Arkkitehdit liittyy Granlundiin
20.11.2024 – Granlund laajentaa arkkitehtisuunnittelun tarjontaansa merkittävällä yrityskaupalla Tampereella. Raami Arkkitehdit Oy:n myötä arkkitehtisuunnittelun ammattilaisten määrä Granlundilla kasvaa usealla kymmenellä.
- Yrityskaupat
AVIA Real Estate valmistautuu CSRD-raportointiin ennakoivasti
15.11.2024 – Helsinki-Vantaan ympäristössä sijaitsevista kiinteistöistä on tulevaisuudessa saatavilla CSRD-direktiivin mukaista vastuullisuustietoa. AVIA Real Estate valmistautuu vapaaehtoisesti uusiin raportointivaatimuksiin.
Vastuullinen kiinteistö -markkinatutkimus kannustaa suhtautumaan vastuullisuuteen mahdollisuutena
07.11.2024 – Vastuullinen kiinteistö -markkinatutkimus on Granlundin ja JLL:n yhdessä toteuttama tietopaketti kiinteistöalan vastuullisuudesta vuonna 2024.
Granlundin vuosi näyttää hyvältä niin liikevaihdossa kuin henkilöstö- ja asiakastyytyväisyydessä
01.11.2024 – Granlundin vuosi näyttää marraskuun alussa onnistuneelta, ja toimitusjohtaja Pekka Metsi uskoo, että myös rakennusalan aallonpohja on saavutettu. Liikevaihdon kasvun lisäksi…
- Granlund
E3-tutkimushankkeen mukaan sisäilman puhdistaminen vähentää virusten leviämistä
30.10.2024 – Korona-aikana käynnistynyt laaja poikkitieteellinen E3-tutkimushanke päättyy lokakuun lopussa. Hanke on tuottanut uutta tietoa ilman puhdistamisen vaikutuksista virusten leviämiseen erilaisissa kiinteistöissä.
- Talotekniikka