Hyvä valvoja on tarkka mutta yhteistyökykyinen
22.5.2019 – Valvoja pitää rakennuksen laadun puolta. Parhaimmillaan työtä tehdään yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä tilaajan ja urakoitsijan kanssa.

Hyvä rakennustöiden valvoja on riippumaton ja tarkka, mutta yhteistyökykyinen. Työtä tehdään projektin tilaajan tavoitteet silmälläpitäen, ja päämääränä on aina laadukas kokonaisuus yhteistyössä rakennuttajan sekä urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden kanssa.
”Usein valvojat ovat luonteeltaan sellaisia, että haluavat tehdä asiat oikein. Tämä onkin tärkeää, koska laadun varmistamisessa ei liian kevyt asenne käy. Toisaalta valvoja ei saa olla ylitarkka eikä vaatia vain vaatimisen ilosta. Valvojalta vaaditaan pelisilmää, hyviä vuorovaikutustaitoja ja hyvää käytöstä”, sanoo Granlundin Korjausrakennuttamisen yksikössä töitä tekevä suunnittelujohtaja Sauli Heino.
Heinon mukaan valvojalle on tärkeää myös periksiantamattomuus ja riippumattomuus.
”Joskus tilaajalta tai urakoitsijalta tulee painetta esimerkiksi tiukkoina aikatauluvaatimuksina tai muuna painostuksena. Vaatijoina voi olla isojakin pamppuja. Silloin tarvitaan jämäkkyyttä.”
Tyypillistä on Heinon mukaan myös esimerkiksi se, että rakennus halutaan aikataulupaineiden vuoksi ottaa käyttöön ennen kuin kaikki talotekniikan säädöt on viritetty loppuun asti.
”Silloin loppukäyttäjille voi jäädä väärä mielikuva, että rakennus olikin surkea, vaikka kyse on vain siitä, ettei sitä ehditty saattaa loppuun asti valmiiksi.”
Erikoistumista tarvitaan
Valvojan on tärkeä pyrkiä molemminpuoliseen luottamukseen urakoitsijan kanssa. Jokaista yksityiskohtaa valvoja ei käytännössä pysty tarkistamaan, vaan toiminta perustuu pistokokeisiin.
”Projektin aluksi on tärkeää osoittaa, että yksityiskohtia valvotaan, jolloin töiden lähtiessä rullaamaan ei enää tarvitse tarkistaa jokaista pikkuseikkaa.”
Valvonnan työmäärä voi Heinon mukaan vaihdella rutkastikin projektin työnjohdosta ja urakoinnista riippuen. Työn määrä voi hänen mukaansa kasvaa urakoitsijan asenteen vuoksi jopa kymmenkertaiseksi.
”Jos urakoitsija tekee työtä hälläväliä -asenteella, paimentamista riittää joka päivä. Jos taas kaikki ymmärtävät laadun alusta asti, valvojan työ jää pienempään rooliin.”
Isommissa projekteissa yksi valvoja ei riitä, vaan esimerkiksi LVI-töitä, sähkötekniikkaa ja rakennustekniikkaa varten on oma valvojansa.
”Yksi ihminen ei ehdi valvoa kaikkea, ja toisaalta töiden vaativuus vaatii erikoistumista.”
Ulkopuolinen valvonta laadun takeena
Heinon mielestä kunnollinen valvonta on ensiarvoisen tärkeässä asemassa esimerkiksi siksi, että ilman valvojan työtä lopputuote saattaisi olla kaukana tavoitteesta. Urakoitsijan omavalvontakin on hänen mielestään liian usein puutteellista.
”Varsinkin isommilla urakoitsijoilla on laatukäsikirjat ja nollavirhemallit, mutta silti lehdistä saa lukea puutteista ja virheistä. Ulkopuolinen tarkastaja varmistaa suunnitellun lopputuotteen toteutumisen.”
Rakennuksen toimivuus on tietysti tärkeä tavoite myös tilaajalle, oli lopputuote sitten oman porukan tai vuokralaisten käytössä.
”Jos rakennus vastaanotetaan puolivalmiina, loppukäyttäjien tuottavuus laskee helposti, kun mikään ei toimi, sähköverkossa on ongelmia ja valot räpsyvät”, Heino havainnollistaa.
Monipuolista työtä
Tie valvojaksi käy usein asennustyön ja mahdollisesti suunnittelutehtävien kautta. Granlundilla on tyypillistä, että valvojat tekevät halutessaan muutakin kuin valvojan työtä, koska eri tehtävät tukevat toisiaan. Monet pitävät valvojan työssä siitä, että saa viettää aikaa myös kentällä, ei pelkästään toimistolla. Tapana on, että hiljattain alalle tulleet oppivat kokeneemmilta.
”Kokemuksen kautta oppii keinot toimia niin, ettei tule jymäytetyksi. On niitäkin tahoja, jotka tarkoituksella yrittävät harhauttaa valvojaa yrittäessään päästä helpommalla.”
Kaiken kaikkiaan valvojan työllä on merkitystä koko Suomen rakennuskannan laadun sekä myös ympäristöarvojen kannalta.
”Kun esimerkiksi pyritään energiaa säästävään rakentamiseen, kunnollinen valvonta varmistaa, että säästöihin todella päästään. Valvojan työllä on aito vaikutus paitsi koko Suomen rakennuskannan laatuun, myös ympäristöön.”
Granlund kasvaa ja hakee joukkoonsa rakennustöiden valvojaa, rakennuttajakonsultteja ja LVI-töiden valvojaa.
Haluatko kuulla lisää?

Sauli Heino

Granlund sai toimiston Kotkaan
21.09.2023 – Granlund avasi uuden toimiston Kotkaan. Paikallisia työntekijöitä työllistävä toimisto sijaitsee meren äärellä juuri kalustetuissa toimitiloissa.

Ympäristöministeriön selvitys tarkentaa tietoa talotekniikan päästövaikutuksista
12.09.2023 – Ympäristöministeriön tuore selvitys tarkentaa huomattavasti taloteknisten järjestelmien päästövaikutuksia. Selvitys auttaa rakennusalan toimijoita tekemään tarkempia laskelmia taloteknisten järjestelmien vaikutuksesta rakennusten hiilijalanjälkeen.

Miltä energia näyttää valotaiteen keinoin?
08.09.2023 – Jyväskylässä järjestettävä Valon kaupunki -tapahtuma pidetään tänä vuonna 28.9.–7.10. Granlundin vuorovaikutteisen teoksen teema on energian eri muodot. Teokseen osallistuvan ihmisen…
- Energia
- suunnittelu

Vastuullinen kiinteistönomistaja varautuu häiriötilanteisiin ennalta
28.08.2023 – Kiinteistöön kohdistuvat mahdolliset häiriötilanteet ja riskit kannattaa selvittää ennakoiden. Tärkeintä on varmistaa käyttäjien turvallisuus ja kriittisten järjestelmien toiminta kaikissa tilanteissa.
- suunnittelu
- Talotekniikka

Fiksu yritys varautuu sähkökatkoihin
28.08.2023 – Jokaisen yrityksen kannattaa laatia varautumissuunnitelma sähkökatkojen varalta. Kriittisten toimintojen turvaaminen voi edellyttää varavoimaa ja vaihtoisia reittejä sähkönsyötölle.
- suunnittelu
- Talotekniikka

Suomalainen osaaminen tukemassa Romanian sairaalakannan uudistusta
21.08.2023 – Suomalaisen sairaalasuunnittelun ja -rakentamisen asiantuntijat yhdistävä Integrated Hospital Design Alliance eli IHDA-ryhmä on mukana romanialaisen sairaalan uudisrakennushankkeessa. Länsi-Romaniassa sijaitseva Resita…
- suunnittelu
- Talotekniikka

Energiankierrätys leikkaa jopa 95 prosenttia lämmönkulutuksesta
15.08.2023 – Energiankierrätys on osoittanut toimivuutensa jo yli sadassa Granlundin suunnittelemassa kohteessa. Kiinteistön hukkalämmöt voivat kattaa jopa 95 prosenttia lämmöntarpeesta.
- Energia

Energia-asiantuntija on kiinteistö- ja rakennusalan poikkitieteilijä
14.08.2023 – Jotta energiaa voidaan hyödyntää optimaalisesti ja kestävästi, tarvitaan alan osaajia, energia-asiantuntijoita. Millaista on energia-asiantuntijan työ käytännössä?
- Energia

E3-hanke: puhtaan ilman tuotto ehkäisee tehokkaasti virusinfektioita
09.08.2023 – Alustavien tutkimustulosten mukaan ilmanpuhdistimet vähensivät päiväkotien virusinfektioita 30 prosenttia. Iso E3-tutkimushanke antaa ilmanvaihdosta arvokasta tietoa myös pandemioiden varalta.
- Talotekniikka