Data muuttuu osaksi kiinteistöä

Granlund piti asiakastilaisuuden vastavalmistuneessa Mall of Triplassa marraskuussa. Päivän teemana on ylläpidon tulevaisuus ja digitaalinen kiinteistönhallinta. On tärkeää, että kiinteistön digitaaliseen elinkaareen kiinnitetään huomio jo hankevaiheessa, jotta osista muodostuu järkevä kokonaisuus.

”Nykyisin kaikki vähänkin monimutkaisemmat laitteet kytkeytyvät paikallisverkkojen tai internetin kautta toisiinsa. Tämä vaatii aikaisemmasta poikkeavaa verkkosuunnittelua ja testausta. Laitevalintojen tekeminen ennen toteutussuunnitelmaa vaikuttaa sekä laitteiden toimintaan että niiden antamaan tietoon”, kertoi RAU-suunnittelun projektipäällikkö Jesse Ylitalo.

Datan kerääminen ja analysointi on rakennusautomaation ja kiinteistön ylläpidon kannalta keskeinen tehostamisen väline. Jos tarkastellaan vaikkapa ilmanvaihtokonetta, se tuottaa jatkuvasti tietoa itsestään ja toimintaympäristöstään. Huoltotoimet voidaan tehdä tarpeen, ei almanakan mukaan. Laitteiston hienosäätö voidaan tehdä kerätyn historiatiedon pohjalta ja käymättä paikan päällä.

Staattista ja dynaamista tietoa

Suunnittelu- ja rakennusvaiheessa kiinteistöstä kertyy staattista tietoa, joka kertoo laitteiston kokoonpanon ja kytkennät muuhun järjestelmään. Tässä dokumentaatiossa on myös rakennusautomaation ratkaisujen peruskokoonpano ja toiminnallisuudet sekä asetukset, joilla kiinteistö otetaan käyttöön.

Käytön alkaessa saadaan alati karttuvaa dynaamista tietoa mm. energian kulutuksesta, ilmanvaihdon toiminnasta, sisäilmastosta ja ylipäätään tekniikan toimivuudesta. Näiden muuttujien avulla talotekniikan toiminta hienosäädetään askel askeleelta kohti haluttua ihannetoimintaa.

Kun rakennus toimii normaalisti ja digitaalinen elinkaari on hallussa, alkaa karttua liiketoiminnalle arvokasta tietoa, jonka avulla rakennusta voidaan johtaa tiedolla. Tiedoista voidaan johtaa ydinliiketoiminnalle merkityksellisiä asioita, kuten käyttäjätyytyväisyys ja käyttöaste sekä vuokralaisuskollisuus. Samalla voidaan selvittää vaikkapa panoksen ja tuotoksen suhde tilainvestointien suhteen. Näiden avulla on mahdollista ohjata toimintaa ja vuokralaisille tarvittavia palveluita.

Mittareita yhdistelemällä liiketoiminnalle arvokas tieto alkaa hahmottua. Silloin selviävät ihmisvirrat kulkureitteineen, vierailujen kesto ja niiden ajoitus. Tämä ydinbisnekselle kriittinen tieto muuttaa monin tavoin kiinteistöjen ja niistä kerätyn datan merkitystä ja nostaa niiden asemaa liiketoiminnan arvoketjussa.

Kuka tiedon omistaa?

”Hyvin pian herätään siihen, että kiinteistöstä kerätty tieto ymmärretään tärkeäksi ja sen rahallinen arvo ja omistusoikeus korostuvat. Kiinteistösalkkujen toiminnanohjaus siirtyy entistä vahvemmin tietojärjestelmiin, jotta arvokas tieto saadaan talteen ja edelleen päätöksenteon tueksi”, kertoi Granlundin johtava asiantuntija Topi Korpela.

Suomalaiset, kansainvälisesti toimivat suuryritykset ovat jo näyttäneet, että esimerkiksi hissien tai moottoreiden kohdalla huolto, ylläpito ja päivitykset ovat olennainen osa kokonaisliiketoimintaa. Samantapainen kehitys on mahdollinen myös kiinteistöjen kohdalla, ja silloin koko elinkaaren kattava data kohoaa merkittäväksi työkaluksi kehityksen ja elinkaaren hallinnassa.

Korpela ennusti myös, että kiinteistöt merkitsevät tulevaisuudessa sekä aineellista että digitaalista varallisuutta. Tietojärjestelmissä tämä johtanee siihen, että suljetut järjestelmät ovat heikommassa kilpailuasemassa. Tulevia asiakas- ja datatarpeita on vaikeata ennustaa, joten tiedon vaivaton saavutettavuus ja liikkuvuus tietojärjestelmien välillä on keskeistä varauduttaessa esimerkiksi big data -tyyppisiin tiedon käyttöön.

Hyvin pian herätään siihen, että kiinteistöstä kerätty tieto ymmärretään tärkeäksi ja sen rahallinen arvo ja omistusoikeus korostuvat.

Tutustu päivän puheenvuoroihin ja esitysmateriaaleihin tarkemmin.