“Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta”
21.7.2022 – Sijoittamisen guru, Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen kaipaa ESG-mittareita, jotka sopivat paremmin kiinteistöjen ja muiden sijoitusluokkien erityispiirteisiin. Kiinteistöjä ja osakkeita ei voi arvioida samoilla kriteereillä.
Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen sanoo, että vastuullinen sijoittaminen on nyt historiallisessa vaiheessa. Tähän saakka ESG-asioita eli ympäristöä, sosiaalista vastuuta ja hyvää hallintoa (environmental, social, and corporate governance) painottavat sijoitusstrategiat ovat tuottaneet keskimääräistä paremmin, mutta jatkossa tilanne voi muuttua. “Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta”, Puttonen arvioi.
Sijoittaja valmis maksamaan vihreydestä
Vastuullisen sijoittamisen suosion kasvu on nostanut korkeita ESG-luokituksia saaneiden yhtiöiden osakkeiden ja vihreiden obligaatioiden hintoja. Se on samalla laskenut tuottojen odotusarvoja. Esimerkiksi Saksan vihreään obligaatioon sijoittava saa pienemmän tuoton kuin tavalliseen obligaatioon sijoittava. Näin vihreän vaihtoehdon valitsevaa sijoittaja tyytyy pienempään tuottoon, koska kokee vihreiden investointien olevan niin tärkeitä.
“Loogisesti ajateltuna tämä saattaisi päteä muihinkin sijoitusluokkiin, myös kiinteistöihin. Sijoittaja on valmis maksamaan vihreydestä, vaikka tuotto-odotus onkin pienempi.”
Puttonen huomauttaa, että vastuullinen sijoittaminen lähti liikkeelle osakemarkkinoilta. Sijoittajan näkökulmasta kiinteistöala on tullut tässä monia muita sijoitusluokkia perässä. Puttosen mukaan osittain tämä johtuu siitä, että sijoittajan näkökulmasta käyttökelpoisen ESG-aineiston saaminen on ollut haasteellista. Tähän tarvitaan parempaa vastuullisuusraportointia.
ESG:n mittaaminen ei ole helppoa
Sijoittajat hyödyntävät sijoituspäätöksissään ulkopuolisten tekemiä mittareita siitä, miten yritykset toimivat ESG:n eri osa-alueilla. Näissä asioissa luokittelu on kuitenkin osoittautunut hankalammaksi kuin perinteisen luottokelpoisuuden arviointi.
“Luokitusten tekijöitä on useita, eikä yhtä oikeaa tapaa mittaamisen ole. ESG:lle ei ole yhtä vakiintunutta määritelmää.”
Puttosen mielestä sijoittajan onkin päätettävä, millaista ESG-vastuullisuutta hän sijoituskohteelta haluaa. Tutkimusten mukaan osakkeita koskevissa luokituksissa G eli hyvään hallintotapaan liittyvät asiat ovat saaneet yllättävänkin paljon painoa.
“Tämä kannattaa ottaa huomioon, jos sijoittajan kokee ilmastonmuutoksen torjunnan tärkeimmäksi osa-alueeksi. Jos haluaa painottaa ympäristöasioita, nykyiset ESG-indeksit eivät ole välttämättä paras tapa tehdä valintoja.”
Ympäristövastuun merkitys kiinteistöalalla kasvaa
Puttonen kaipaa ESG-mittareita, jotka sopivat nykyistä paremmin eri sijoitusluokkien erityispiirteisiin. Esimerkiksi kiinteistöjä ja osakkeita ei voi arvioida samoilla kriteereillä.
Kiinteistöjä ja osakkeita ei voi arvioida samoilla kriteereillä.
Hän myös toivoo, että sijoituspalvelujen tarjoajien markkinointipuheiden sijaan sijoittajat perehtyvät itse entistä tarkemmin, mitä vastuulliseksi mainostetun sijoituskohteen “konepellin alta löytyy” ja mitä vastuullisuuden osa-aluetta halutaan painottaa. “Jos ilmastonmuutos on oikeasti se tärkein juttu, niin silloin pitää painottaa E:tä.”
Puttosen mielestä ESG-sijoittamisen heikkouksista huolimatta sijoittajan kannattaa pyrkiä sijoittamaan vastuullisesti. Hänestä on helppo ennustaa, että vastuullisuuden merkitys myös kiinteistöalalla kasvaa.
Puttosen mielestä ESG-sijoittamisen heikkouksista huolimatta sijoittajan kannattaa pyrkiä sijoittamaan vastuullisesti.
Puttonen huomauttaa, että sijoittajien ohella myös asiakkaat, työntekijät ja rahoittajat kiinnittävät näihin asioihin entistä enemmän huomiota. Myös regulaatio kiristyy esimerkiksi rakennusten energiatehokkuudessa.
E-komponentin painoarvo kasvaa, kun kiinteistöjen elinkaaren aikaisia ilmastopäästöjä halutaan laskea ennen muuta energiatehokkuutta parantamalla. “Energian hinnan nousu vauhdittaa kehitystä. Se pakottaa tekemään kiinteistösektorilla asioita, jotka maksavat itsensä takaisin.”
Vesa Puttonen puhui vastuullisuudesta sijoittamisen näkökulmasta Granlundin Vastuullisuus, kiinteistöt ja raha -seminaarissa toukokuussa 2022.
Lue muita blogejamme
Tunnetko jo energiayhteisöjen monet mahdollisuudet?
22.11.2023 – Energiantuottajien ja -kuluttajien yhteenliittymät eli energiayhteisöt tuottavat suuria taloudellisia hyötyjä. Erityisesti asiakkaitamme kiinnostaa vihreän sähkön jakamistalous.
Missä vaiheessa hiilijalanjälkilaskenta kannattaa tehdä?
30.10.2023 – Tiedätkö, missä vaiheessa ja miten usein hiilijalanjälkilaskentaa pitäisi rakennushankkeessa tehdä? Hiiliohjaus on parhaimmillaan prosessi, joka tuottaa dataa myös seuraavia hankkeita…
Uskottava vastuullisuusstrategia on kiinteistöalalla kilpailuvaltti
19.10.2023 – Kiinteistönomistajan on pystyttävä osoittamaan sijoittajille ja vuokralaisille, että se harjoittaa vastuullista liiketoimintaa. Kiristyvä sääntely edellyttää pienemmiltäkin toimijoilta uskottavaa vastuullisuusstrategiaa.
Miten vastuullisuuden edelläkävijät toimivat rakennushankkeissa?
11.10.2023 – Vastuullisuus vaatii edelläkävijöiltä koko ajan enemmän. Ilmastoteot ovat vain yksi osa laajassa vastuullisuuden kentässä. Mistä edelläkävijät tunnistaa ja miten heidän…
Näin laskemme hiilikädenjälkeämme
18.04.2023 – Kun autamme asiakkaitamme pienentämään hiilijalanjälkeään, kasvatamme omaa hiilikädenjälkeämme. Laskemme hiilikädenjälkeämme tutkimustietoon perustuvalla mallilla.
Rakennushankkeen vastuullisuus on kokonaisuuden hallintaa
30.03.2023 – Rakennushankkeelta vaadittava vastuullisuuspaletti on tänä päivänä laaja. Energiatehokkuuden ja sisäolosuhteiden lisäksi on otettava huomioon muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja pian…
Hiilikädenjäljen laskemiseen tarvitaan yhteisiä käytäntöjä
09.02.2023 – Hiilikädenjäljen tavoitteena on osoittaa yksilöiden ja yritysten tuottamia positiivisia ympäristövaikutuksia asiakkaille tai koko yhteiskunnalle.
EU-taksonomiaa ei kannata jättää huomiotta
13.01.2023 – EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmällä eli taksonomialla on vaikutusta rakennushankkeisiin. Taksonomian kriteerit on hyvä ottaa huomioon jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.
Datakeskusten hukkalämpöä tulisi kierrättää enemmän kaukolämpöverkkoon
11.01.2023 – Energiatehokkaasti rakennetut datakeskukset ovat osa sähköverkon tehoreserviä. Kun datakeskukset hyödyntävät omana energialähteenään uusiutuvia energiamuotoja, voidaan pienentää myös hiilidioksidipäästöjä.
Suuren yrityksen energiakatselmus – pakollinen paha vai pelastusrengas
12.10.2022 – Suuren yrityksen energiakatselmus on tehokas tapa selvittää oman yrityksen energiatehokkuuden taso. Kun toimeen tartutaan nyt, ennätyskorkeat energiahinnat hirvittävät selvästi vähemmän.
Lisää uutisiamme
Lean-ajattelu vauhdittaa rakennusalan vihreää siirtymää
19.10.2023 – Rakennusalan muutosliikettä kohti lean-periaatteita ajava RAIN3-hanke kerää yhteen alan eri asiantuntijoita. Granlundilla järjestetyssä Lean ja vihreä siirtymä -työpajassa käsiteltiin vähähiilisen…
Mikä on ilmastoriskikartoitus?
02.10.2023 – Kiristyvä lainsäädäntö on vain yksi syy kartoittaa kiinteistöomaisuuden ilmastoriskit. Lue, milloin ilmastoriskikartoitus tuottaa suurimmat hyödyt?
Miltä energia näyttää valotaiteen keinoin?
08.09.2023 – Jyväskylässä järjestettävä Valon kaupunki -tapahtuma pidetään tänä vuonna 28.9.–7.10. Granlundin vuorovaikutteisen teoksen teema on energian eri muodot. Teokseen osallistuvan ihmisen…
Energiankierrätys leikkaa jopa 95 prosenttia lämmönkulutuksesta
15.08.2023 – Energiankierrätys on osoittanut toimivuutensa jo yli sadassa Granlundin suunnittelemassa kohteessa. Kiinteistön hukkalämmöt voivat kattaa jopa 95 prosenttia lämmöntarpeesta.
Energia-asiantuntija on kiinteistö- ja rakennusalan poikkitieteilijä
14.08.2023 – Jotta energiaa voidaan hyödyntää optimaalisesti ja kestävästi, tarvitaan alan osaajia, energia-asiantuntijoita. Millaista on energia-asiantuntijan työ käytännössä?
Datakeskusten hukkalämmöissä piilee huikea potentiaali
08.08.2023 – Datakeskusten hukkalämmöillä voitaisiin lämmittää satojen tuhansien suomalaisten kodit. Potentiaali on valtava, sillä tällä hetkellä vain viisi prosenttia hukkalämmöstä hyödynnetään.
Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen vastaa Energiaseminaarin yleisön kysymyksiin
01.06.2023 – Hiilinielut, pienydinvoima ja vesivoima kiinnostivat Energiaseminaarin yleisöä 24.5. Markku Ollikainen vastaa nyt kysymyksiin, joita emme ehtineet käsitellä suorassa lähetyksessä.
Energiaseminaarin skenaarioita: miten energian hinnoittelu muuttuu, ja miten kulutusjousto tulee näkymään?
01.06.2023 – Granlundin Energiaseminaarissa 24.5. kuultiin erittäin kiinnostavia puheenvuoroja, jotka herättivät niin paljon keskustelua ja kysymyksiä yleisössä, että emme ehtineet vastat kaikkiin…
Markkinatutkimus: kiinteistösijoittajat muita edellä rakennushankkeiden ympäristövastuullisuudessa
24.05.2023 – Granlundin toteuttaman ympäristövastuullisuuden markkinatutkimuksen mukaan selkeitä ympäristötavoitteita asetetaan rakennushankkeille harvoin, ja myös niiden toteutumisen seurannassa olisi kehitettävää.
Tilaa uutiskirjeemme
Ole ensimmäisten joukossa kuulemassa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.
